Ylioppilasjuhlaa vietetään lauantaina 31.5. klo 11. Kaikki vuonna 1975 kirjoittaneet ylioppilaat ovat tervetulleita mukaan juhlimaan. llmoittaudu mukaan riemuylioppilaiden tapaamiseen ja välitä tieto tapaamisesta myös luokkatovereillesi. Mitä useampi saa tiedon tapaamisesta, sitä hauskempi juhlasta tulee.
Ilmoittaudu mahdollisimman pian mutta mieluiten huhtikuun aikana sähköpostitse taina.linna@oyk.fi
Mikä on Vihreä lippu?
Vihreä lippu on oppilaitoksille suunniteltu kansainvälinen ohjelma, jonka tavoitteena on tuoda kestävä kehitys osaksi lasten ja nuorten arkea. Lisäksi Vihreä lippu on kansainvälinen kasvatusalan ympäristömerkki.
Miksi koulumme haluaa Vihreän lipun?
Vihreä lippu on merkki siitä, että koulu toimii kestävän kehityksen näkökulmat huomioiden. Nyt käynnistynyt projekti, on koulumme kolmas Vihreän lipun -projekti. Tavoitteena on saada jatkaa vihreän lipun käyttöä.
Mitä aiomme konkreettisesti tehdä lipun saamiseksi?
Koulun ympäristöryhmä valittiin lukuvuoden alussa. Ympäristöryhmän kunnianhimoiset suunnitelmat ovat toteuttamista vaille valmiita. Kolmannen projektin teemana on vesi. Tavoitteena on, että oppilaat ja opiskelijat ymmärtävät, mitä piilovesi tarkoittaa ja tietävät, miten voi valita tuotteita, joiden valmistuksessa käytettävä vesimäärä on kohtuullinen. On tärkeää, että oppilaat osaavat kiinnittää huomiota arjen vedenkulutukseen ja vähentää myös jäteveden syntyä.
Projekti aloitettiin tekemällä alkukartoituskysely kaikille koulun oppilaille, opiskelijoille ja henkilökunnan jäsenille. Kyselyssä selvitettiin koulun väen tietoja ja asenteita veteen liittyen. Kyselyn lisäksi ympäristöryhmäläiset haastattelivat mm. kouluisäntää ja siivouspäällikköä. Tavoitteet luotiin näiden kyselyiden ja haastatteluiden tulosten pohjalta.
Tavoitteisiin pyritään monilla pienillä teoilla ja tempauksilla. Maaliskuussa esimerkiksi ympäristöryhmä piti aamunavauksen keskusradion kautta arjen vedenkulutukseen ja piiloveteen liittyen. Koulun käytäville ja someen ilmestyi myös julisteita, joissa kerrottiin piilovedestä ja vedensäästöstä. Myöhemmin on tulossa lisää tietoiskuja mm. luokanvalvojan tai ryhmänohjaajan tuokioissa ja koulun somessa. Vesistöjen suojelu otetaan huomioon myös koulun siivouspäivässä, jossa kiinnitetään erityistä huomiota koulun lähellä virtaavan Vantaanjoen ympäristön siivoamiseen. Toukokuussa 2025 järjestetään uudelleen vaatteiden ja tavaroiden kierrätystapahtuma. Tapahtuman yhteydessä kerrotaan piilovedestä. Suunnitelmissa on myös Itämeri-teemaisen ruokailun järjestäminen yhdessä koulumme ruokalan kanssa.
Syksyllä ympäristöryhmään haetaan uusia jäseniä. Uudet jäsenet pääsevät suunnittelemaan lisää toimintaa syksylle. Tervetuloa mukaan toimintaan!
Lukuvuonna 2024–2025 kuvataiteen lukiodiplomin suorittaa Oulunkylän yhteiskoulussa kymmenen opiskelijaa. Diplomitöitä pääsee ihastelemaan ruokalassa kuvataidediplominäyttelyssä. Lisäksi töihin voi tutustua myös koulun kotisivujen kuvagalleriassa.
Kuvataiteen lukiodiplomi mahdollistaa lukiolaiselle osaamisensa ja harrastuneisuutensa osoittamisen kuvataiteessa. Kuvataiteen lukiodiplomi on kaksiosainen ja koostuu Opetushallituksen julkaiseman tehtävänannon mukaan toteutetusta teoksesta sekä oppimis- ja työskentelyprosessia sekä visuaalisen kulttuurin tuntemusta kuvaavasta portfoliosta. Portfoliossa opiskelija sekä esittelee työtään että reflektoi omaa suoritustaan. Käy katsomassa esimerkki tämä vuoden portfoliosta.
Diplomitehtävät vaihtuvat vuosittain. Lukuvuonna 2024–2025 diplomi on ollut mahdollista toteuttaa kuuden vaihtoehtoisen tehtävänannon mukaan. Mahdollisia aiheita ovat olleet esimerkiksi metsä, toislajisuus, tekoäly, näkymätön ulottuvuus sekä arjen osatekijät. Kokonaisuudessaan tehtävänannot ovat nähtävissä Opetushallituksen sivuilla.
Abiturentti Matias Hännikäinen kertoo, että tiesi ensimmäisen kuvataiteen opintojakson jälkeen tekevänsä kuvataiteen lukiodiplomin. Valinta oli selvä, sillä siten oman kuvataideosaamisen osoittaminen mahdollistui. Hännikäinen kuvailee, että tehtävänannon valitseminen oli aluksi haastavaa. Lopulta Hännikäinen päätyi tehtävään, joka puhutteli eniten: näkymättömään ulottuvuuteen.
”Parasta diplomin teossa oli itse työn luominen, kun vihdoin kaiken rajaamisen jälkeen tiesi, mitä halusi teoksestaan. Muita kohokohtia olivat työn vaiheittaisen kehityksen näkeminen ja muiden opiskelijoiden tuoma yhteishenki. Luokassa oli fiilis, jota ei tavallisilta kuviskursseilta löydy”, Hännikäinen kuvaa.
Puolestaan abiturientti Venla Mantere kertoo kuulleensa jo yläkoulussa mahdollisuudesta suorittaa kuvataiteen lukiodiplomi. Lukiossa kuvataiteen opettaja Arja Holma kannusti aktiivisia kuvataiteen opiskelijoita myös diplomikurssille. Kun selvisi, että myös kaverit aikoivat suorittaa diplomin, ei Mantereella ollut enää yhtään syytä kieltäytyä. Mantere valitsi aiheekseen toislajisuuden, sillä lajien välinen ja sisäinen vuorovaikutus on kiinnostanut häntä jo pitkään: ”Tehtävänannosta ”toislajinen” nousi jo ensisilmäyksellä eniten ajatuksia. Tuntui, että siitä olisi jotain sanottavaakin.”
Diplomityön kanssa ei ole tarvinnut pähkäillä yksin. ”Diplomin teon aikana opiskelijoilta ja opettajalta saatu tuki oli erilaista ja täydensivät toisiaan. Opettaja ei voinut kommentoida töitä tai muuten auttaa, mutta häneltä sai keinoja työn luomiseen, kuten välineisiin ja metodin valintaan. Opiskelijat taas auttoivat tsemppaamalla ja kommentoimalla työn kohtia, joita ei itse huomaisi”, Hännikäinen summaa.
Myös Mantere kiittelee diplomitekijöiden yhteishenkeä: ”Vaikka yksi kurssi voi tuntua tosi rajatulta ajalta tehdä kuvataiteen lukiodiplomi, kivointa on se, että tunneilla voi jutella muiden diplomin tekijöiden kanssa! Voi antaa vertaispalautetta tai pohtia ääneen erilaisia vaihtoehtoja työtä tehdessä, mikä ainakin omalla kohdallani edisti työskentelyä.”
”Ja vaikka opettaja on diplomikurssilla enemmän valvojan roolissa, koska hän on toinen arvioitsijoista, auttoi Arja työvälineiden etsimisessä ja tarjosi myös popcornia!” Mantere täydentää vielä naurahtaen.
Lukiodiplomin suorittamisesta voi saada kaksi opintopistettä. Diplomi arvioidaan lukion opetussuunnitelman perusteiden ja Opetushallituksen ohjeiden mukaisesti arvosanoilla 4–10, ja opiskelija saa lukion päättötodistuksen liitteenä todistuksen lukiodiplomin suorittamisesta. Arvioinnin tekevät diplomityöskentelyä ohjaava lukion kuvataiteen opettaja sekä ulkopuolinen arvioitsija. Lukiodiplomin voi suorittaa kuvataiteen lisäksi myös muissa taito- ja taideaineissa, kuten liikunnassa, teatteritaiteessa, musiikissa ja kotitaloudessa.
Sekä Hännikäinen että Mantere kannustavat diplomin tekemiseen: ”Ehdottomasti kannattaa tehdä diplomi, jos on jo käynyt useamman kuviskurssin ja on intoa paneutua yhden työn tekemiseen vähän pidemmäksi aikaa!”
Onnittelut kuvataiteen lukiodiplomin suorittajille!
Artikkelikuvan työn tekijä: Enni Kelkka
Helmikuu on perinteisesti lukiolaisten juhlien aikaa. Viime viikolla sekä vietettiin penkinpainajaisia että tanssittiin wanhoja. Juhlahumusta pääsi nauttimaan koko koulu, kun abiturientit vierailivat luokissa sekä järjestivät lukiolaisille ja yhdeksäsluokkalaisille abigaalan. Puolestaan wanhat esittivät upeita tanssejaan salissa useammassa eri esityksessä ja kiersivät luokasta luokkaan juhlistamassa pääsyään koulun vanhimmiksi.
Torstaina 6.2.2025 abiturienttien järjestämässä abigaalassa yleisö sai nauttia karkkisateesta abien juostessa saliin keskikäytävää pitkin. Ohjelmassa oli muun muassa opettajien haastattelu, ryhmänohjaajien palkitseminen, Kahoot-kilpailu sekä abien tekemän räpin julkistus. Gaalan jälkeen abit kiipesivät pihalla odottaneisiin, erilaisin sutkautuksin koristeltuihin rekkoihin. Abit lähtivät kohti keskustaa ja lukulomaa muun koulun vilkuttaessa ja hurratessa.
Perjantaina 7.2.2025 vuorossa olivat puolestaan wanhojen tanssit. Aamupäivällä seitsemäsluokkalaiset pääsivät nauttimaan upeasta pukuloistosta ja hienoista tanssiesityksistä seiskojen omassa salitilaisuudessa. Samanaikaisesti osa wanhoista oli tanssahtelemassa läheisissä vanhainkodeissa. Myöhemmin päivällä lukion toisen vuosikurssin opiskelijat hurmasivat lopun koulun väen useilla menevillä ja taidokkaasti esitetyillä tansseilla. Illalla vuorossa oli vielä kutsuvierasesitys. Tanssit huipentuivat lukiolaisten omaan tanssiin, jonka lopussa nähtiin perinteiseen tapaan huikea voltti.
Lisää tunnelmia penkkareista ja wanhoista löytyy koulun Instagram-tililtä @oulunkylan.yhteiskoulu.
Viime viikon keskiviikkona 22.1.2025 lukiolaisten Kuka uhmaa hurjaa heppaa? -musikaali sai ensi-iltansa, kun satapäinen yleisö pääsi näkemään yli puolen vuoden työn tuloksen. Viikon aikana järjestettiin kahden yleisöesityksen lisäksi myös neljä näytöstä omalle koululle. Kaikkiaan musikaalin parissa viihtyi 1200 katsojaa!
Kuka uhmaa hurjaa heppaa? kertoi ystävyydestä, rohkeudesta ja nuorten sosiaalisista hierarkioista. Musikaalissa seurattiin omaperäisten ja uskottavien henkilöhahmojen kasvua ja ihmissuhdekiemuroita lukioympäristössä ja vapaa-ajalla. Musikaalissa esitettiin niin kiusattujen, kiusaajien kuin sivustaseuraajienkin näkökulma. Hahmot olivat eri ikäisiä ja eri elämäntilanteissa, jolloin monien katsojien oli mahdollista samaistua musikaalin tarinaan. Lavalla nähtiin esimerkiksi bilettävä teinijoukko, keppihevosharrastaja, peliriippuvainen nuori, huolehtiva yksinhuoltajaisä ja slangia puhuva rehtori.
Kuka uhmaa hurjaa heppaa? -musikaalin käsikirjoituksen ydin syntyi jo yli kymmenen vuotta sitten, kun musikaalin ohjaaja ja äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Satu Mäkinen muokkasi tuttua Peppi Pitkätossun tarinaa ja sijoitti sen nykyaikaan. Päähenkilöitä myös vanhennettiin muutamalla vuodella. Tuolloin tarinan murrosikäisistä Pepistä, Tommista ja Annikasta esittivät peruskoulun näytelmäkerhon oppilaat Entäs Peppi? -nimeä kantaneessa esityksessä.
Koulumme satavuotisjuhlavuoden teemaksi nousi rohkeus, ja tämä palautti kymmenen vuoden takaisen esityksen Mäkisen mieleen. Käsikirjoitusta muutettiin, laajennettiin ja syvennettiin. Osa henkilöhahmoista ja tapahtumista säilyi, mutta paljon uutta tuli mukaan – esimerkiksi Pepin hevonen Pikku-Ukko muuttui keppihevoseksi.
Musikaalin kappaleet sävelsi muusikko Minsku Tammela. Muutoin musikaali tehtiin oman koulun voimin. Lukiolaiset osallistuivat kaikkiin musikaalin osa-alueisiin aina sanoitusten tekemisestä lavasteiden kasaamiseen. Ja millaisia roolisuorituksia lavalla nähtiinkään! Laulua ohjasi musiikinopettaja Heidi Kiviharju ja bändiä musiikinopettaja Krister Kuosmanen. Puvustuksesta, lavastuksesta ja maskeerauksesta vastasi kuvataiteenopettaja Arja Holma tiimeineen. Holma myös taltioi musikaalin eri vaiheita. Tämän jutun lisäksi kuvia pääsee ihastelemaan kuvagalleriassa. Tekniikkaa ohjasi Hannu Huhtala.
Valtavan iso kiitos upeasta musikaalikokemuksesta kaikille tekijöille!
Oulunkylän yhteiskoulussa vietettiin lukion avoimien ovien päiviä torstaina 16.1.2025 ja tiistaina 21.1.2025. Näiden kahden päivän aikana koulussamme vieraili useita satoja yhdeksäsluokkalaisia ja heidän huoltajiaan tutustumassa lukion toimintaan. Oman koulun lukiosta kiinnostuneille yhdeksäsluokkalaisille pidettiin myös infotilaisuus.
Avoimissa ovissa esiteltiin lukion yleis-, musiikki- ja luonnontiedelinjoja. Lisäksi tuutorit pitivät opastettuja kierroksia koulun tiloissa. Kierrosten aikana pääsi tutustumaan koulun tiloihin, kuten viime syksynä valmistuneeseen E4-kerrokseen, sekä kurkkaamaan lukion oppitunneille.
Tiistain iltatilaisuudessa salissa oli mahdollista tutustua koulun monipuoliseen toimintaan, opintotarjontaan sekä opettajiin. Vierailijat saivat pysähtyä myös keskiviikkona ensi-iltansa saaneen huikean Kuka uhmaa hurjaa heppaa? -musikaalin äärelle, kun esityksestä tarjoiltiin maistiainen. Lukion opiskelijakunnan kahvila tarjosi herkutteluhetken kohtaamisten ja keskusteluiden lomassa.
Oulunkylän yhteiskoulu kiittää kaikkia avoimiin oviin osallistuneita sekä toivottaa onnea jatkopaikkapohdintoihin! Toivottavasti tapaamme syksyllä!
Jälleen on yksi lukukausi tullut päätökseensä. Torstaina lukiolaiset viettivät ilontäyteistä puurojuhlaa. Peruskoululaiset puolestaan kokoontuivat joulujuhlaan ja välitodistusten jakoon perjantaina ennen odotetun joululoman alkua.
Lukiolaisten torstai-iltaisessa puurojuhlassa herkuteltiin riisipuurolla, minkä jälkeen siirryttiin saliin viettämään yhteistä juhlailtaa. Illan aikana kuultiin useita mahtavia musiikkiesityksiä, kun lukiolaisten lauluyhtye ja abiturienttien bändi viihdyttivät yleisöä soittamalla muun muassa kappaleet Jossain on kai vielä ehkä joulu, Joulupukin töissä, Joulupukki puree ja lyö, Feliz Navidad sekä Tulkoon joulu. Lisäksi lukiolaiset pääsivät kisailemaan erilaisissa kilpailuissa ja Kahoot-visassa. Iltaan mahtui myös rehtori Mirva Lindströmin ja vararehtori Altti Pikkaraisen joulutervehdys. Juhlan ohjelmasta vastasi lukion opiskelijakunnan hallitus.
Myös perjantaina vietetty peruskoulun joulujuhla oli musiikin- ja esitystentäyteinen. Orkesteri soitti musiikinopettaja Elias Airaksisen johdolla kappaleen Es ist ein Ros entsprungen. Juhlassa kuultiin lisäksi kappaleet Kulkuset ja O Come, All Ye Faithful koulun kuoron esittämänä ja musiikinopettaja Krister Kuosmasen johtamana. Yhteislauluna salissa raikasi Jouluyö, juhlayö. 7E-luokan vauhdikas tonttuesitys loi juhlaan joulunriemua, ja nähtiin juhlassa Syksyn satoa -kuvaesityskin. Opettajat olivat valmistelleet yllätykseksi jouluisen tanssin, joka tempaisi yleisön mukaansa. Myös 8B-luokan Vilman tunnelmallinen tanssiesitys sai valtavat aplodit.
Rehtori Mirva Lindström ja apulaisrehtorit Niina Ikonen ja Pia Sirkiä muistelivat joulujuhlassa kulunutta OYK1924-juhlavuotta. Rehtorit kiittivät koko koulua hyvästä yhdessä tekemisen meiningistä. Lopuksi rehtorit toivottivat hyvää joulua.
Oulunkylän yhteiskoulun väki toivottaa kaikille rentouttavaa joululomaa ja onnellista uutta vuotta 2025!
Oulunkylän yhteiskoulussa oli tänään 5.12.2024 juhlapäivä, kun kymmenen uutta ylioppilasta sai painaa päähänsä valkoisen ylioppilaslakin. Samalla juhlistettiin Suomen 107. itsenäisyyspäivää.
Ensimmäistä kertaa päivän aikana järjestettiin kaksi juhlaa: itsenäisyysjuhla peruskoulun seitsemänsille ja kahdeksansille luokille sekä itsenäisyys- ja ylioppilasjuhla yhdeksäsluokkalaisille ja lukiolaisille. Juhlat olivat muutoin samansisältöiset, mutta ensimmäisessä puhujana oli alumni Väinö Törmikoski ja toisessa alumni Katariina Havukainen sekä uuden ylioppilaan puheen pitänyt Aino-Maria Ahola. Jälkimmäisessä myös lakitettiin syksyn ylioppilaat.
Koskettavat puheet ja mahtavat musiikkiesitykset takasivat upeat salitilaisuudet. Kummassakin juhlassa musiikkiesityksiä kuultiin orkesterilta, koulun kuorolta ja abiturienttien bändiltä. Juhlissa päästiin myös OYK1924-juhlavuoden tunnelmiin kuvaesityksen muodossa. Nähtävillä oli muun muassa kuvia 1920-luvun puukoulusta, OYK Brass Bandista sekä ylioppilaista eri vuosikymmeniltä.
Seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaisten juhlassa alumni Väinö Törmikoski kannusti peruskoululaisia suhtautumaan koulunkäyntiin vastaanottavaisesti: ”Täällä pääsee tekemään yhdessä mahtavia asioita, kunhan vain rohkeasti uskaltaa pistää itsensä likoon. Olkaa siis rohkeita ja uskaltakaa innostua!” Puolestaan itsenäisyys- ja ylioppilasjuhlassa alumni Katariina Havukainen korosti toisten huomioimisen merkitystä: ”Empatia on tärkeää.” Havukainen kiteytti puheessaan lukiotaipaleen päättymisen seuraavasti: ”Toivon, että jokainen teistä nuorista voi olla ylpeä tästä saavutuksesta, että teistä tulee tänään ylioppilaita. Muistakaa silti, että tämä tutkinto ei määritä teitä ihmisinä. Elämä jatkuu lukion jälkeen.”
Rehtori Mirva Lindström kuvasi juhlapuheessaan koulun satavuotista historiaa ja kertoi, kuinka alun neljänkymmenen oppilaan koulusta on kasvanut noin tuhannen nuoren ja aikuisen yhteisö, jolle on jo sadan vuoden ajan ollut tärkeää yhdessä tekeminen ja rohkeus. Ylioppilaita Lindström rohkaisi: ”Mukananne kulkee ogelilainen henki, joka antaa rohkeutta ja uteliaisuutta tarttua tulevaisuuden haasteisiin, joka tuntee ylpeyttä hyvin tehdystä työstä ja joka antaa vahvuutta seisoa omien arvojensa ja unelmiensa takana.”
Uuden ylioppilaan puheen piti juhlassa lakitettu Aino-Maria Ahola. Ahola luonnehti Oulunkylän yhteiskoulun ilmapiiriä: ”Ogelissa olen aina riittänyt.” Juhlapäivää Ahola kuvasi yhden aikakauden päättymisenä: ”Tämä hetki on monille meille paitsi palkinto ahkerasta työstä myös odotettu virstanpylväs, joka merkitsee siirtymistä uuteen elämänvaiheeseen.”
Itsenäisyys- ja ylioppilasjuhlien upeasta musiikkikattauksesta vastasivat abiturienttien bändi, kuoro sekä orkesteri musiikinopettaja Heidi Kiviharjun johdolla. Juhlien alussa lippukulkue saapui saliin orkesterin soittaessa Sibeliuksen Andante festivoa. Lukion abiturienttien bändi soitti puolestaan Kalle Chydeniuksen kappaleen (Sinä olet) Aurinko. Lisäksi juhlaväki sai nauttia kuoron Finlandia- ja Suomen laulu –esityksistä. Juhlan lopuksi laulettiin yhteisesti Maamme.
Oulunkylän yhteiskoulun väki toivottaa valtavasti onnea uusille ylioppilaille sekä hyvää itsenäisyyspäivää!
Perjantai 15.11.2024 ja lauantai 16.11.2024 olivat juhlientäyteiset, kun koulumme satavuotisjuhlavuosi huipentui kahden päivän mittaisiin karkeloihin.
OYK1924-juhlaviikonlopun avasi perjantain kutsuvierastilaisuus. Juhlan aluksi kuultiin Mauri Isoahon säveltämä ja Ogeli Big Bandin trumpetistien soittama fanfaari. Hetken kruunasi tänä syksynä käyttöön otetun E4-kerroksen ikkunoista näkynyt upea auringonlasku, joka maalasi koko taivaan purppuraiseksi.
Rehtori Mirva Lindström kiitti puheessaan kaikkia koulun yhteistyötahoja ja totesi: ”Kukaan ei pärjää, eikä varsinkaan menesty, yksin.” Lindström muisteli, kuinka koulumme oli aluksi vaatimaton ja pieni puukoulu, jossa neljääkymmentä ensimmäisen luokan oppilasta opetti lähes kaikissa aineissa johtajatar Bertta Injala. Miten pitkä matka onkaan sadan vuoden aikana kuljettu!
Juhlassa julkistettiin historiikki, joka kuvaa yksityiskoulumme satavuotista matkaa noin tuhannen nuoren kouluyhteisöksi. Historiikin kirjoittaja Lauri Hemmilä piti tilaisuudessa puheen, jossa kertoi historiikin luomistyöstä ja tarjoili maistiaisia koulumme entisten ja nykyisten oppilaiden ja opettajien historiikkia varten antamista haastatteluista. Painetun historiikin lisäksi julkaistiin verkkoversio, johon pääsee tutustumaan täällä.
Historiikissakin toistuu opettajien huoli tilojen riittävyydestä. E4-kerroksen suunnitellut arkkitehti ja koulumme alumni Niko Sirola piti juhlassa puheen siitä, kuinka OYK on vähitellen kasvanut nykyisiin mittoihinsa. Sirola korosti puheessaan satavuotiaan koulun taitoa kasvaa ja kehittyä ajan vaatimalla tavalla.
Tilaisuuden musiikista vastasivat 8C-musiikkiluokan oppilaat ja viulutaiturit Jussi Huuska ja Riku Huuska. Vieraat saivat nauttia kauniista esityksistä, kun viuluduo soitti taitaen Vivaldin L’inverno- ja Gardelin Por una cabeza -sävellykset. Cocktailtilaisuuden taustalla kuultiin lisäksi musiikinopettaja Elias Airaksisen soittamaa pianomusiikkia.
Ja mitä kutsuvierasjuhla olisikaan ollut ilman maistuvia tarjoiluja! Juhlaviikonlopun herkuista vastasi Share Catering.
Lauantaikoulupäivänä peruskoululaiset ja lukiolaiset pääsivät osaltaan juhlistamaan OYK:n satavuotista taivalta. Koulupäivään kuului saliosuus, jonka sisältö pidettiin yllätyksenä loppuun saakka. Riemukkaat katseet ja ympäri salia kuuluneet naurahdukset kertoivat yllätyksen onnistuneen, kun koulumme alumni, näyttelijä Ushma Olavan Putous-televisio-ohjelmastakin tuttu Tarja Delá Fonte -hahmo keskeytti rehtori Mirva Lindströmin puheen. Tarja juonsi salitilaisuuden ja esitti laulunkin yhdessä Bertta-nimeä kantavan opettajien bändin kanssa.
Salissa kuultiin Tarjan laulun lisäksi oppilaiden soittama fanfaari sekä opettajien kuoron Sinun vuorosi loistaa -esitys ja Aretha Franklinin Respect-kappale opettajien bändin soittamana. Mukana jammailua ei voinut välttää!
Salitilaisuuden lisäksi oppilaat ja opiskelijat kilpailivat luokissa Arvaa ope -visassa ja mittasivat tietämystään OYK:n monipuolisesta historiasta tietokilpailussa. Kiperiä tilanteita tarjoili muun muassa kysymykset koulun ensimmäisestä rehtorista ja alkuvuosien puukoulun sijainnista.
Ruokavälitunnilla nautittiin juhlalounas. Jälkiruoaksi ruokailijat saivat suussa sulavan suklaakakkupalan. Välitunnilla oli myös mahdollisuus tutustua kansainvälisyysvieraisiin sekä napata polaroid-kuva muistoksi juhlapäivästä yhdessä kavereiden kanssa.
Iltapäivällä oppilaiden ja opiskelijoiden koulupäivän päätyttyä saapuivat luokkakokouksiin osallistuneet vieraat. Luokkakokouksiin kokoontui arviolta viisisataa alumnia, jotka olivat opiskelleet OYK:ssa vuosien 1959 ja 2023 välillä. Luokkahuoneet täytti iloinen puheensorina, kun alumnit muistelivat yhdessä vietettyjä kouluvuosia ja kaikkia sattumuksia, joita vain toiset ogelilaiset voivat todella ymmärtää.
Lauantai-illalla oli OYK:n nykyisten ja entisten opettajien ja alumnien juhlan aika. Iltajuhlassa OYK:ta oli juhlistamassa lähes yhdeksänsataa vierasta.
Illan aikana vieraat saivat nauttia useista upeista esityksistä, joista vastasivat koulumme entiset oppilaat: puheen pitänyt näyttelijä Kati Outinen, kolme kappaletta esittänyt pianisti Iiro Rantala, vuosikymmeniä yhtä pitänyt orkesteri Ogeli Big Band, ensimmäisellä keikallaan ollut alumnikuoro sekä tanssilattian musiikista vastannut ja Gasellit-yhtyeestä tuttu Musa-Jusa. Illan juonsivat alumnit Juha Heikkinen ja Ushma Olava.
Esitysten lisäksi OYK:n nykyiset opettajat olivat järjestäneet monipuolista pajatoimintaa. Vieraat saivat halutessaan osallistua esimerkiksi Rellun ja Bastin tietovisaan, charleston-tanssipajaan, ranskalaiseen bistroon, välituntitoimintaan tai Lassen aarre ja muita eläviä kuvia -pajaan, jossa oli mahdollista katsoa opiskelijoiden vuosina 2001–2024 tekemiä elokuvia.
Valtavan suuri kiitos kaikille juhlallisuuksiin osallistuneille, juhlia järjestäneille ja Oulunkylän yhteiskoulun satavuotista historiaa juhlistaneille! Eläköön OYK!
Oulunkylän yhteiskoulun satavuotisjuhlavuoden kunniaksi julkaistaan historiikki sekä painettuna kirjana että verkkojulkaisuna osoitteessa oyk1924.fi. Historiikki raottaa upeasti yksityiskoulumme satavuotista matkaa alun neljänkymmenen oppilaan koulusta noin tuhannen nuoren kouluyhteisöksi.
Historiikin tekoon on kulunut kokonaisuudessaan puolitoista vuotta, ja prosessiin on sisältynyt monia vaiheita. Tutkimus- ja kirjoitustyön lisäksi hankkeeseen on kuulunut esimerkiksi kirjan ja verkkohistoriikin kuvatoimitusten laatiminen ja hiominen, kirjan taittaminen ja painaminen, verkkohistoriikin ulkoasun laatiminen sekä muu verkkototeutus. Kirjan tekemiseen onkin tarvittu koko joukko ammattilaisia.
Tärkeässä osassa historiikin kirjoitustyötä ovat olleet Oulunkylän yhteiskoulun entisten ja nykyisten opettajien ja oppilaiden haastattelut.
”Jo projektin alussa todettiin, että kirjaan halutaan kouluyhteisön entisten ja nykyisten jäsenten ääni kuuluviin. Teinkin hankkeen kuluessa yli 20 haastattelua, joissa oppilaat ja opettajat 1950-luvulta nykypäivään pääsivät kertomaan koulumuistojaan ja -kokemuksiaan. Haastattelut olivat antoisia minulle OYK:n historiaa kirjoittavana tutkijana ja saamani palautteen mukaan myös monelle haastateltavalle”, historioitsija ja historiikin kirjoittaja Lauri Hemmilä kuvailee.
Haastattelujen lisäksi Hemmilä on hyödyntänyt historiikkityössään erityisesti koulun vuosikertomuksia sekä lehtiä, koulutarkastajien raportteja ja muita alkuperäisaineistoja. Myös aiemmalla tutkimuksella on ollut tärkeä rooli. Hemmilä kiittelee Erik Relanderin kirjoittamaa koulun 75-vuotishistoriaa.
Projektin edetessä on ilmennyt, että koulumme on johdonmukaisesti säilyttänyt ominaispiirteensä, vaikka ihmiset ovat vuosien ja vuosikymmenten kuluessa vaihtuneet. Myös haasteet ovat pysyneet osin samoina. Jo 1920-luvulla huolta aiheutti esimerkiksi tilanahtaus ja koululla haikailtiin uusien tilojen ja laajennusten perään. ”Silloinen koulun väki olisi ottanut OYK:n viimeisimmän laajennuksen ilolla vastaan”, Hemmilä arvelee.
Eri vuosikymmeninä on myös ollut omat huolenaiheensa: ”1960-luvun alussa OYK:n opettajakunta oli tavattoman huolissaan oppilaiden liiallisesta televisionkatselusta. Heidän näkemyksensä mukaan erityisesti heikommin koulussa menestyneet oppilaat viettivät liikaa aikaa ruudun ääressä. Nykynäkökulmasta aikalaisten huoli näyttäytyy hieman ylimitoitettuna, sillä edes ahkerimmat sohvaperunat eivät hirveästi televisiota katsoneet. Tuolloin oli vaikea päästä nykypäivän suomalaisten keskimääräiseen päivittäiseen ruutuaikaan, sillä televisio-ohjelmaa lähetettiin vain muutamia tunteja päivässä”, Hemmilä kertoo.
Tutkimustyössä on tullut vastaan monia sattumuksia, joista yhtenä Hemmilä mainitsee kevään 1964 tapahtumat: ”OYK joutui murtovarkauden kohteeksi, ja varkaat onnistuivat anastamaan pakollisen vieraan kielen ylioppilaskokeet ennen koepäivää. Kokeet menivät koko Suomessa nopealla aikataululla uusiksi, ja jatkossa Ylioppilastutkintolautakunta oli tarkkana kokeiden säilyttämisestä. Lautakunta ohjeisti kouluja säilyttämään suljettuja ylioppilaskokeiden tehtäväkuoria esimerkiksi paikallisessa pankissa tai postissa, jos koulussa ei ollut omaa kassakaappia.”
Toisinaan tutkimustyössä saattaa löytyä ristiriitaisia tietoja. Jokin tieto voi myös jäädä kateisiin, vaikka sitä kuinka etsittäisiin. ”On tärkeä muistaa, ettei historiantutkija voi ikinä muodostaa täydellistä kuvaa tutkimuskohteestaan. Katvealueita jää varmasti, ja ne näkee varmasti parhaiten seuraava koulun historiaan tutustuva tutkija. Odotankin innolla koulun 125-vuotishistoriaa!” Hemmilä summaa.
Tutkimusprojekti on opettanut myös tekijöilleen paljon. Hemmilä kertoo, että oli kuullut Oulunkylän yhteiskoulusta jo ennen projektia pelkästään hyvää ja koulun historia musiikin saralla oli etäisesti tuttua. ”Hankkeen kuluessa silmäni avautuivat kuitenkin erityisesti sen suhteen, miten monipuolinen Oulunkylän yhteiskoulu on ollut jo vähintään puoli vuosisataa. Oulunkylän tunsin aiemmin lähinnä juna-asemana, joka kuulutetaan Käpylän ja Pukinmäen asemien välissä. Tutustuttuani projektin kuluessa kaupunginosaan lähemmin, on siihen muodostunut lämmin suhde. Googlekin on jo oppinut ehdottamaan minulle Oulunkylään liittyviä uutisartikkeleita”, Hemmilä naurahtaa.
Verkkohistoriikki oyk1924.fi ja kirjaksi painettu historiikki eroavat jonkin verran toisistaan. ”Verkko on lähtökohtaisesti ympäristö, jossa on pakko pyrkiä lyhyeen ja helposti jäsenneltävään ilmaisuun. Vaikka tähtäsin kirjaakin kirjoittaessa tiiviiseen, helppolukuiseen ja vetävään tekstiin, verkkohistoriikin oli oltava vieläkin virtaviivaisempi”, Hemmilä kuvaa.
Painettu historiikki ja verkkohistoriikki julkistetaan perjantaina 15.11.2024. Historiikin kirjaversiota voi ostaa OYK1924-juhlapäivänä lauantaina 16.11.2024 luokkakokousten yhteydessä ja satavuotisiltajuhlan aikana. Lisäksi Oulunkylän kirjastoon tulee luettavaksi painettu historiikkikirja marraskuun puolivälissä.
