Suomeksi – Oulunkylän yhteiskoulu

12.06.2025

Yhteishaussa 2025 Oulunkylän yhteiskoulun lukioon valitut opiskelijat

Onnittelut, sinut on hyväksytty Oulunkylän yhteiskoulun lukion opiskelijaksi!

Hyväksytyt opiskelijat saavat sähköpostitse viestin hyväksymisestä lukioomme. Oppilaspaikan vahvistaminen tapahtuu Opintopolku-palvelussa. Otathan opiskelupaikkasi vastaan Opintopolku-järjestelmän sinulle lähettämän sähköpostilinkin kautta mahdollisimman pian, viimeistään torstaina 26.6.2025. Sähköpostistasi löydät myös opojen lähettämän kirjeen, jossa on infoa lukuvuoden aloituksesta. Opinto-ohjaajat päivystävät koululla 12.6. klo 11-14 välillä ja 13.6. etänä klo 10–12. Ole yhteydessä tai tule käymään.

Jos et ota paikkaa vastaan tai sinulla on muuta opiskeluun liittyvää asiaa, ota yhteyttä vararehtori Altti Pikkaraiseen, altti.pikkarainen@oyk.fi, p. 09 7206 7331.

Yhteystiedot:

– rehtori Mirva Lindström, 09 7206 7333, mirva.lindstrom@oyk.fi
– vararehtori Altti Pikkarainen, 09 7206 7331, altti.pikkarainen@oyk.fi
– koulusihteeri Päivi Palola, 09 7206 730, oyk@oyk.fi
– opinto-ohjaaja Matias Huttunen, 050 471 9803
– opinto-ohjaaja Marianna Jalkanen, 050 540 8101

Kevään 2025 yhteishaussa Oulunkylän yhteiskoulun lukioon valitut (listasta puuttuu 13 opiskelijaa, jotka eivät antaneet julkaisulupaa);

Yleislinja

Aaltonen, Moona Amanda
Ailio, Aatos
Ala-Härkönen, Alvar Onni Samuel
Alalampi, Lotta Ellen Esteri
Alver, Ali Aslan
Anttila, Leo Tapani
Blomberg, Vilma Maija Maritta
Carlsson, Åsa Antonia
Castrén, Moona Pauliina
Chand, Mohammad Musa
Colliander, Sebastian Elliot
Erkkilä, Silja Aino
Grönlund, Niilo Hermanni
Hakulinen, Teo Tapani
Hallaniemi, Vilma Elina
Hallia, Aaro Antti Alvar
Halonen, Niilo Johannes
Hanski, Saana Tuuli Aleksandra
Harden, Anni Kaarina
Hautasaari-McKie, Michael Alexander
Heikkonen, Hilma Hanna Sofia
Heinonen, Vilma Kristiina
Hopia, Valtteri Jani Johannes
Hossaini, Sahar
Hurnonen, Aatos Maksimus
Huttunen, Joonas Aleksi Oliver
Huumonen, Ville Olavi
Huuskonen, Leevi Tapio
Hälikkä, Milja Kastanja
Häme, Inari Aura Linnea
Hämäläinen, Jesse Aarre Juhani
Häyhä, Jenni Vilhelmiina
Ivars, Linnea Elli Aliina
Jolkkonen, Taavi Viljami
Järvinen, Mikael Vihtori
Kaihoniemi, Akseli Elias
Kallio, Lukas Aleksi
Kallio, Mitja Ilmari Juhani
Karhu, Joonas Juho Valtteri
Ketonen, Aatos Matias Tuomaanpoika
Kibroev, Roni
Koivula, Jere Eemil
Kolehmainen, Eduardo Juhani
Kuljuntausta, Emilia Lumi Olivia
Kyckling, Oliver Kalervo
Kämäräinen, Minea Sara Marjaana
Lagerstedt, Nora Jenny Sofia
Lagerström, Kaarlo Allan
Lahti, Lauri Einari
Lapinharju, Kasper Julius
Lehtinen, Elsa Oili Orvokki
Lepistö, Hugo Viljami
Louganski, Mio Misha
Luukkonen, Kaapo Elmeri
Majuri, Akseli Kristian
Malkamäki, Heta Johanna
Meiseri, Aada Maria Selina
Moisander, Ensio Joel
Muhanmaiti, Ruhsar
Myllykoski, Oliver Petrus
Mäe, Oliver Rico
Mäkelä, Otso Eljas Antinpoika
Määttä, Martin Aarne Johannes
Niemi, Santtu Juhani
Nieminen, Eetu Jami Anton
Nikkinen, Lucas Rickard
Nissinen, Venla Eveliina
Nurmela, Elsa Minerva
Nyberg, Jeremy Aarre
Oksala, Nuutti Jyväs Joonia
Orhanen, Jesse Onni Topias
Paasela, Niilo Onni Olavi
Partanen, Paavo Elias
Paunonen, Siiri Linnea
Pekkarinen, Enni Isabella
Pelkonen, Aalto Oskari
Peltomaa, Inkeri Aliisa
Perkkiö, Antto Juhani
Peuralahti, Olli Seth
Piekkola, Siru Jasmiina
Piipponen, Helka Tyyne Elviira
Pirttiniemi, Lauri Matias Kasimir
Pitkänen, Dii Iida
Platan, Iina Anna Mathilda
Polamo, Sylvia Irja Aallotar
Puolakka, Ada Emilia
Qiu, Bo
Raulo, Vela Miina Vellamo
Rautelin, Lotte Aurelia
Revonlinna, Milka Aurora
Rinta-Filppula, Vilho Kalervo
Roine, Oona Tuulia
Räsänen, Elli Maria Orvokki
Sakari, Olavi Väinö Viljami
Salminen, Oskari Luka Elias
Sampo, Markus Samuel
Saturo, Isabel Julia Jingjing
Si, Kevin Mikael Kim-Wei
Silander, Kira Mia Matilda
Sinisalo, Iida Sofia
Sipinen, Santeri Aleksi
Sulkamo, Eeli Samuli
Syrjälä, Urho Lenni Gabriel
Tamminen, Ella Ida Eveliina
Turunen, Ronja Kaarina
Tykkä, Tuomo Veikka Topias
Töyrylä, Taimi Susanna
Valli, Lyydia Wilhelmina
Vatka, Ville Valtteri
Verkkomäki, Tomi Tapio
Vesterinen, Oiva Jalmari
Vikstedt, Aamu Aurinko
Virkkunen, Leo Henry Samuel
Virolainen, Joel Artturi
Vähäkoski, Ville Antti Johannes
Österberg, Eevi Sofia

Luonnontiedelinja

Garam, Noa Aleksanteri
Hakala, Nico Aleksi Mikael
Hietanen, Iivari Usko Tapani
Hirvonen, Anton Aarni Akseli
Issakainen, Saima Elvi
Lahti, Aino Aliisa
Lönnfors, Hanna Katariina
Nyman, Leo Tapani
Peltola, Akseli Johannes
Ranki, Joni Antti
Rauramo, Niilo Lauri Sakari
Rinkinen, Laura Linnea
Vilja, Veera Vadelma Aurora

Musiikkilinja

Arhio, Jan Erik
Arveli, Väinö Aukusti
Haapala, Waldemar Veikka Harald
Halonen, Venla Lyyli Amalia
Hokkanen, Emil Olavi
Hyökki, Eelis Armas Iivari
Kauppinen, Viljo Karl Olavi
Kauranen, Olivia Serafina
Lauronen, Seela Vanamo
Lepistö, Kaarlo Aukusti
Marno, Anna Laura
Moisio, Olli Akseli
Tuomasson, Felix Snær
Voutilainen, Elias Aaron

Lukio

31.05.2025

Uudet ylioppilaat ja 9.-luokkalaiset suuntasivat kevätjuhlista kohti uutta

Toukokuun viimeisenä päivänä vietetyissä lukion ja peruskoulun kevätjuhlissa juhlistettiin sekä peruskoulunsa päättäneitä yhdeksäsluokkalaisia että 119 uutta ylioppilasta.

Lukuvuoden päätöstä juhlivat ensin peruskoululaiset. Juhlan avasi tervetulosanoillaan yhdeksäsluokkalaisten luokanvalvojia edustanut Milja Ahtosalo, joka sanoitti kolmen vuoden matkaa seuraavasti: ”Kolmessa vuodessa uuteen paikkaan totuttelevista seiskaluokkalaisista on kuoriutunut taitavia ysiluokkalaisia, jotka ovat astumassa rohkeasti tulevaisuuteen ja kohti uutta ja tuntematonta.” Ahtosalo kuvasi, kuinka haikeuden lisäksi päivässä on läsnä ylpeys: ”Ihan jokainen oppilas voi olla ylpeä itsestään ja ajatella: Minä tein sen. Olen täällä tänään, tässä ja nyt, fiksumpana kuin koskaan aikaisemmin.”

Juhlan esityksistä ja musiikista vastasi OYK:n orkesteri ja kuoro musiikinopettajien Heidi Kiviharjun, Elias Airaksisen ja Krister Kuosmasen johdolla. Juhlan aikana kuultiin muun muassa orkesterin soittama Peer Gynt Suite Selections -sävellys ja kuoron ja bändin yhteiskappale Hellempi maailma. Laulullaan kuoro rohkaisi unelmoimaan paremmasta maailmasta ja luottamaan tulevaan. Musiikkiluokka 9C nousi vielä viimeisen kerran yhdessä lavalle ja esitti Toton Africa-kappaleen.

Yhdeksäsluokkalaisen puheessa 9H-luokan Lotta Lahtinen pohti ystävien ja yhteisöllisyyden tärkeyttä: ”Peruskoulun aikana olemme kasvaneet paitsi pituutta, myös ihmisinä. Olemme oppineet valtavasti, ja usein tärkeimmät asiat eivät ole löytyneet kirjoista, vaan toisistamme. Olemme solmineet suhteita, ehkä jopa elinikäisiä tai ainakin voimme toivoa niin.” Yhdeksän peruskouluvuoden aikana on karttunut monia taitoja. ”Oppiminen ei ole vain numeroita, kieliä tai kaavoja, vaan myös toisten huomioimista, vastuun ottamista ja itsensä hyväksymistä. Olemme oppineet, että virheet kuuluvat elämään ja että niistä voi oppia usein jopa enemmän kuin onnistumisista”, Lahtinen kiteytti. Puheen jälkeen peruskoulutaipaleensa päättäneet nuoret saivat luokanvalvojiltaan ruusut ja raikuvat aplodit.

Peruskoulun juhlan loputtua abiturientit saapuivat omaan juhlaansa. Ylioppilasjuhlan alussa nähtiin Esitelmä-teatteriesitys, jossa vieraili tammikuussa ensi-iltansa saaneen Kuka uhmaa hurjaa heppaa? -musikaalin hahmoja. Lisäksi juhlassa kuultiin monia upeita musiikkiesityksiä. Orkesteri soitti juhlan alkuun Händelin marssin ylioppilaiden saapuessa saliin. Kaikki nuoret tyypit -esitys nostatti juhlan tunnelmaa, ja abien bändi esitti Kid Charlemagne -kappaleen, jossa oli mahtava kitarasoolo. Eikä olisi ylioppilasjuhlaa ilman uusien ylioppilaiden laulamaa Gaudeamus igituria! Juhlan lopussa laulettiin Suvivirsi orkesterin säestämänä.

Juhlassa kuultiin myös useita puheita. Abiturienttien ryhmänohjaajat Oona Kaasinen ja Auli Maso lausuivat tervetulosanat. He toivat puheessaan esille kuluneen satavuotisjuhlavuoden monet saavutukset: ”Tänään pääsemme lakittamaan ensimmäistä kertaa lukiomme luonnontiede- ja musiikkilinjan ylioppilaita. Kolme vuotta sitten aloitetut lukiolinjat ovat löytäneet jo paikkansa koulun perinteissä, ja nyt tuntuu, että ne olisivat olleet osa kouluamme jo pidemmänkin aikaa. Vaikka satavuotisjuhlavuosi siis onkin pian takana, koulumme tarina jatkuu yhä vahvana eteenpäin.”

Myös rehtori Mirva Lindström palasi puheessaan vielä hetkeksi koulumme juhlavuoteen: ”Historian saatossa koulullemme ovat kasvaneet vahvat juuret, joiden tuella on hyvä tehdä tulevaisuuden työtä, nuoret ja aikuiset yhdessä, arjessa ja juhlassa.” Kantavana teemana Lindströmin puheessa oli ajattelutaitojen merkitys: ”Lienee selvää, että uteliaisuus ja halu ymmärtää ympäröivää maailmaa ovat oppimisen keskiössä. Utelias mieli ei hyväksy eteen tulevia asioita totuuksiksi sellaisenaan, vaan kyseenalaistaa, ristivalottaa ja etsii tietoa. Uteliaisuus saa etsimään vastauksia.” Puheen lopuksi Lindström onnitteli lakin juhlassa päähänsä painaneita ylioppilaita: ”Teidän kasvuanne on ollut hienoa seurata ja teidän kanssanne on ollut mahtavaa tehdä arjen työtä. Te edustatte hienosti Ogelin henkeä. Olette huippunuoria, ja toivon teille jokaiselle mitä parhainta onnea ja menestystä tulevaisuuteen!”

Ylioppilaan puheen piti Aarni Lassila. Hän pohti puheessaan tiedon arvoa maailmassa: ”Parhaimmillaan tieto on ihmisiä yhdistävä asia, sillä jokainen tosi tiedonjyvänen maailmasta on kaikille sama, mielipiteestä riippumatta.” Tuore ylioppilas kuvasi, millainen merkitys koulutuksella on aikanamme: ”Koulutusjärjestelmä ei ole vastuussa vain Suomen ongelmien ratkaisijoiden luomisesta, vaan myös sopuisan yhteiselon huomisesta.”

Lukion vararehtori Altti Pikkarainen lausui toiveikkuuteen kannustaneet päätössanat. ”Itke, kun sinua itkettää, ja naura, kun on sen aika! Älä lannistu vastoinkäymisten edessä. Huomaat, että oletkin paljon vahvempi ja kypsempi ihmisenä sen kokemuksen jälkeen”, Pikkarainen summasi.

Oulunkylän yhteiskoulu toivottaa valtavasti onnea peruskoulunsa päättäneille yhdeksäsluokkalaisille ja uusille ylioppilaille! Aurinkoista ja rentouttavaa kesälomaa kaikille ja onnea uusiin alkuihin!

20.05.2025

Kanslian valtiatar vaihtuu

”Juu, kyllä hoituu”, kuuluu koulusihteerin ovelta ystävällisesti ja napakasti, kun joku opettajista pyytää jälleen kerran apua oppilastietojen muuttamiseen tai oppilas kysyy matkakorttia kadonneen tilalle. Koulusihteerin huone on Oulunkylän yhteiskoulun hallinnon sydän, jossa koulusihteeri Päivi Palola on ratkaissut monenlaisia arjen pulmatilanteita jo 26 vuotta.

Päivi tuli taloon vuonna 1999, jolloin koulun arki oli hyvin toisenlaista kuin nykyään. Tuolloin monen opettajan työarkeen kuului piirtoheitin, kalvot ja kalvotussit, liitutaulu sekä kovakantinen arviointikirja. Oppilaat tekivät kaikki kokeet, tekstit ja ryhmätyöt käsin paperille. Koulusihteerin huoneesta tietokone on kuitenkin löytynyt jo 1990-luvulta asti. Vaikka Päivi onkin käyttänyt sujuvasti tietokonetta koko OYK-työuransa ajan, on teknologian kehitys ja tiedonvälityksen murros kuitenkin ollut eniten koulusihteerin työtä muuttanut tekijä.

Naureskellen ja epäuskoisena Päivi muistelee aikaa, jolloin jokaiselle abiturientille leikattiin pitkä liuska ylioppilastutkintolautakunnan lähettämistä tuloslistoista. Jokaisen kokelaan arvosanatiedot laitettiin nimikoituun kirjekuoreen. Koulusihteeri pyöritteli siis kevätkiireiden keskellä satakunta henkilökohtaista kirjekuorta, joiden sisältämien tärkeiden tietojen piti olla jämptisti oikein. Ilmoitettuna päivänä jännittyneet kokelaat jonottivat kanslian ovella, jotta jokainen sai oman kuorensa ja tiedon arvosanoistaan. Viime vuosina Päivi on pystynyt ilmoittamaan kaikille yli sadalle kokelaalle tulokset muutamalla hiiren klikkauksella.

Vaikka tekniikka on kehittynyt, on koulusihteerin työnkuva pysynyt kuitenkin pääpiirteittäin samana vuodesta toiseen. Joka vuosi syyslukukauden alussa kouluun otetaan ja tietokantoihin kirjataan uusia oppilaita ja opiskelijoita. Kevätlukukaudella vuorossa ovat yhteishaut, ylioppilaskirjoitukset ja päättöarvioinnit. ”Kouluvuoden kulku on se, mikä on rytmittänyt minunkin työtäni”, Päivi summaa. ”Tosin yhden syyslukukauden työn teen eri tavalla kuin edeltäjäni. Hänellä oli tapana kaiken muun syyslukukauden alun kiireen keskellä kirjoittaa koulun kaikkien lukiolaisten nimet luokittain kauniilla käsialalla mustakantiseen muistikirjaan. Koska kukaan ei osannut perustella minulle, mihin muistikirjaa tarvitaan, en jatkanut perinnettä. Mihinköhän mustakantiset kirjat ovat joutuneet? Ei niillä mitään silloin tehty, mutta olisivathan ne hauska kuriositeetti.”

Koulusihteerin työnkuva on monipuolinen, ja koulusihteerin on tunnettava koulumaailmaa laajasti. ”Kun aloitin työt OYK:ssa, otin käteen Opetussuunnitelman. Luin koko OPS:in ja rakensin sen perusteella tietokantaan OPS-puun, siis sellaisen kokonaisuuden, johon tuli kaikki oppiaineet ja kurssit. Sen ensimmäisen kerran jälkeenkin on tullut luettua OPS:ia useampaan kertaan”, Päivi kertoo.

Koulusihteerin käsien kautta ovat kulkeneet myös rahat ja palkkakuitit. Päivi muistelee nauraen, miten hän ikään kuin kaappasi palkanlaskennan omalle tontilleen. ”Musta talousasiat ovat aina olleet kiinnostavia, ja osittain siitä syystä halusin tehdä myös palkanlaskennan. En antanut vaihtoehtoja, vaan otin tehtävän vähän niin kuin väkisin rehtorilta, jotta hänelle jäi enemmän aikaa tehdä muita hallinnollisia tehtäviä.” OYK:n opehuoneessa onkin pilke silmäkulmassa mietitty, pitääkö palkkakuitteja alkaa jatkossa tosissaan lukea ja tarkistaa. Päivin jäljiltä kun niihin on voinut aina luottaa tarkistamattakin.

Samana syksynä, kun Päivi aloitti OYK:n koulusihteerinä, tapahtui koululla myös muita muutoksia. Koulun oppilastietojen käsittely muuttui Pallas-ohjelmasta Priimukseen, ja alkuun tuoreen koulusihteerin piti käyttää vanhaa ja uutta systeemiä rinnakkain. Lisäksi koulussa aloitti uutena rehtorina Hannele Nevalainen. Uusi rehtori ja koulusihteeri tekivätkin töitä vuosia yhdessä. Koska yksityisessä koulussa hallinto on kevyt ja sitä pyöritetään itsenäisesti, vaatii se rehtorilta ja koulusihteeriltä taitoa ja rohkeutta tehdä monenlaisia asioita. ”On pakko osata ajatella ja yhdistellä sekä olla itseohjautuva. Ei ole jonkun toisen ohjauksessa koko ajan, vaan pitää uskaltaa tehdä päätöksiä itsenäisesti ja tietää, mitä ja miten toimia”, Päivi tiivistää.

Millä mielellä pitkän linjan koulusihteeri nyt muistelee vuosikymmeniään OYK:ssa? ”Koulusihteerin työssä on parasta se, että jokainen päivä on erilainen. Aamulla saattaa luulla keskittyvänsä koko päivän johonkin asiaan, mutta yhtäkkiä tuleekin jotain muuta, joka muuttaa suunnitelmia”, Päivi kuvailee. ”Varsinaisen työnkuvan lisäksi on ollut kiva tehdä töitä mukavassa työyhteisössä sekä nuorten kanssa. Meidän koulun nuoret on fiksuja ja käyttäytyvät hyvin. Koskaan kukaan nuori ei ole ollut töykeä tai muuten epäkohtelias koulun kansliassa asioidessaan. Ehkä se on nuorillekin vähän jännittävää tulla kansliaan.”

Kiitämme kanslian Päiviä hänen Oulunkylän yhteiskoulun hallinnon, opettajien ja nuorten eteen tekemästään vuosikymmenten työstä sekä toivotamme mukavia eläkepäiviä!

Henkilökunta

15.05.2025

Historian jäljillä Berliinissä

SAHI-opintojakso on oppiainerajat ylittävä opintojakso, joka yhdistää saksan ja historian oppiaineet. Opintojakso koostuu luentomaisista opetustunneista, joilla paneudutaan Saksan ja Berliinin historiaan ja sen ulottuvuuksiin koko Euroopassa, sekä ryhmämatkasta paikan päälle Berliiniin. Tänä lukuvuotena huhtikuun alussa järjestetty matka oli Erasmus+-ohjelman tuella rahoitettu.

Ensimmäiset opetustunnit osuivat sopivasti Saksan vaaleihin, joten tällä kertaa historiaa alettiin tutkia nykyajasta käsin. Näin opiskelijat oppivat myös Saksan nykypolitiikasta paljon.

Paikan päällä Berliinissä olimme ystävyyskoulumme Kurt Tucholsky Oberschulen vieraina. Opiskelijat majoittuivat paikallisiin isäntäperheisiin, joissa monesti oli myös entisiä Itä-Saksan, eli DDR:n, asukkaita. Näin monet osallistujat saivat vierailukohteiden tietojen lisäksi myös kosketusta henkilökohtaisiin tarinoihin.

Viikon ohjelmaan kuului vierailut tärkeimmissä nähtävyyksissä kuten Brandenburgin portilla, natsi-Saksan hirmutekojen esittävässä Topographie des Terrors -museossa sekä tietysti Berliinin muurilla. Lisäksi viikkoon mahtui myös ihon alle menevä kahden tunnin maanalainen kierros, jossa päästiin tutustumaan 1960-luvulla rakenteilla olleen Berliinin muurin alaisiin pakotunneleihin.

Yhteistyö paikallisen koulun kanssa näkyi niin, että saksalaiset opiskelijat olivat mukana monessa vierailukohteessa. Projektityönä laadittiin lyhyet podcastit kansainvälisissä ryhmissä. Podcasteissa keskusteltiin viikon päätteeksi vierailujen ja paikallisten perheiden kertomuksien perusteella, millaista elämä DDR:ssä mahtoi olla. Kukin kertoi myös oman näkemyksensä siitä, miten olisi mahdollisesti toiminut nuorena ihmisenä tuohon aikaan.

Opintojakso oli kokonaisuudessaan nuorille hyvin opettavainen. Viikon vierailun lopuksi totesimme, että vapauden ja demokratian eteen on tehtävä jatkuvasti töitä, eikä se ole itsestäänselvyys. Erasmus+-ohjelma tarjoaa loistavat olosuhteet tehostamaan eurooppalaista yhteistyötä.

09.05.2025

”Niin mahtava ja opettava kokemus niin vähällä!”

Kylläpä oli taas vaikuttava Erasmus+-projekti Information or Fake News! Munkkiniemen yhteiskoulun ja Ranskan Piilaakson Sophia Antipolis Valbonnen kansainvälisen lukion kanssa yhteistyö toimii. Kymmenestä suomalaisesta ja kymmenestä ranskalaisesta koostunut porukka oppi taas uutta valeuutisista ja informaatiovaikuttamisesta kahden viikon aikana. Maaliskuussa Helsingissä ja huhtikuussa jo hyvin kesäisessä Etelä-Ranskassa saimme kuulla asiantuntijoita, jotka, kuten me kaikki, joutuvat miettimään uutisten uskottavuutta ja luotettavuutta sekä asianmukaista tiedonkulkua.

Helsingin kohteet MTV3 ja toimittaja Janne Hopsu, Ilta-Sanomat ja toimittaja Jari Alenius, Ulkoministeriön erikoisasiantuntija Vesa Kekäle, Elisan Kim Tikkanen ja Riku Juurikko sekä Faktabaarin työpaja Pipsa Havun johdolla loivat pohjaa, kun projektin ajan mietittiin, mitkä seikat ovat erityisen tärkeitä valeuutisten selättämiseksi. Lisäksi Suomessa vierailtiin erilaisissa kulttuurikohteissa: Helsingin tuomiokirkossa suntio Petri Oittisen opastuksella, aina yhtä suuren vaikutuksen tekevässä Oodissa, UNESCOn maailmanperintökohteessa Suomenlinnassa ja Allas Poolilla. Viimeksi mainittuun ranskalaiset suhtautuivat pelonsekaisin tuntein, kunnes se ainutkertaisena kokemuksena vakuutti heidätkin.

Puolestaan Ranskassa kuulimme tekoälyn mahdollisuuksista, kun UnCovAI start up -yrityksen Florian Barbaron kehotti puheenvuorossaan kaikkia tekoälyn käyttäjiä huolellisuuteen: ei ole takeita siitä, mihin tietoja meistä sitä kautta päätyy. Esityksen aikana paljastui myös Barbaron linkki Suomeen, kun hän kertoi käyneensä etsimässä rahoittajia teknologiatapahtuma Slushissa. Tästä me opettajat saimme mukavan muistuman aikaisemmasta yhteisestä yritys-teemaisesta Erasmus-projektistamme vuosilta 2021–2023.

Yhteistyökoulumme CIV:n oma yhdistyspohjainen radiokanava Clin d’oeil toimii koulukampuksella. Cédric Blitz kertoi mm. yksityisomisteisen ja julkisen median eroista. BFMTV:n Benoît Ruiz kertoi paikallisuutisten teosta Rivieralla, ja hänen kuvauslaitteistoaan pääsi kokeilemaan. Näiden lisäksi joulukuussa 2024 paikallisessa Côte d’Azur -yliopistossa väitellyt tutkija Pierpaolo Goffredo kertoi, miten Yhdysvaltojen presidentinvaalien retoriikassa käytetään erilaisia vaikuttamiskeinoja. Hän oli tutkinut väittelyitä vuosilta 1960–2020. Konkreettiset esimerkit olivat todella valaisevia. Esityksen tiedot ovat sovellettavissa jokapäiväiseen elämään.

Samaisen yliopiston mediakeskuksen esityksessä kuulimme esityksen tekoälyn käytön huolestuttavista sivuvaikutuksista eli tiedejulkaisujen tehtailusta. Vuosittain julkaistaan jopa yli 10 000 vilpillistä julkaisua, todennäköisesti enemmänkin. Tekoäly kääntää vakiintuneita termejä väärin, joten ainakin se voi paljastaa vilpin. Esimerkiksi rintasyöpä eli breast cancer voi olla virheellisesti bosom malignancy. Ihmistä tarvitaan vielä!

Projektin lopputuotos on pareittain tehty konkreettinen juliste, joka tulee esille kaikkiin mukana olleisiin kouluihin. Julisteessa opastetaan, miten suhtautua valeuutisiin ja välttää niiden vaaroja. Voittavasta julisteesta äänestävät projektiin osallistuneet aikuiset, kuten rehtorit ja esiintyjät.

Tiedollisen ja sivistävän puolen lisäksi eurooppalaisen yhteistyön ytimessä ovat henkilökohtaiset suhteet ja kulttuurikasvatus sekä tietysti kielitaidon karttuminen. Suomalaiset saivat nauttia upeista kaupunkikohteista sekä merellisestä tunnelmasta ja vuoristomaisemista. Vihreää projektiin toivat ekologiset siirtymät sähkökäyttöisillä paikallisbusseilla sekä valintamme käyttää paikallisten pienyrittäjien ravintolapalveluja. Ranskalainen ruoka maistui, ja kirsikkana kakun päällä oli projektin päätöspäivän upea numerokakku, joka on paikallisen yrittäjän tunnettu tuote!

Projekteja vuosia järjestäneenäkään ei kieltenopettaja koskaan kyllästy kuulemaan, kuinka kielitaito kehittyy ja ystävyyksiä solmitaan. Siitä on hyvä jatkaa eurooppalaisilla foorumeilla aikuisuuteen asti. Tässä muutama kommentti siitä, mitä ogelilaisille jäi mieleen:

”Viikko Ranskan Rivieralla oli upea ja mielenkiintoinen kokemus monella tavalla. Pääsin kehittämään ranskan kielen taitojani, tutustumaan heidän kulttuuriinsa ja ihailemaan upeita maisemia. Sain myös vaihdon avulla uusia ystäviä.”

”Parasta Ranskassa oli eri paikkojen ja kulttuurin näkeminen, sillä huomasi selkeästi, kuinka erilaista siellä on Suomeen verrattuna. Myös uusiin ihmisiin tutustuminen oli ihan parasta, ja sain monia uusia ystäviä, joiden kanssa vieläkin juttelen ja joita mahdollisesti haluaisin vielä tulevaisuudessakin nähdä.”

”Opin todella paljon uutta ranskalaisesta kulttuurista ja kielestä vaihdon aikana. Vaihdon aikana pääsin näkemään upeita paikkoja kuten Nizzan, Cannesin ja Antibesin. Pääsin tutustumaan vaihto-oppilaani ystäviin ja perheeseen.”

”Oli mielenkiintoista ja kivaa nähdä erilainen kulttuuri, ympäristö ja kieli. Sain tutustua ikäisiini ranskalaisiin nuoriin ja sain hyviä ystäviä. Kielitaito kehittyi selvästi jo viikon aikana, ja tuntuu, että reissu on madaltanut kynnystä käyttää vieraita kieliä.”

”Niin mahtava ja opettava kokemus niin vähällä. Oli erittäin kiinnostavaa tutustua eteläranskalaisten elämään ja miellyttävää nähdä heidän luonnonmaisemiaan. Olen hyvin kiitollinen, että sain kokea tämän kaiken ilmaiseksi.”

Suuret kiitokset heittäytyville nuorille, yhteistyökouluille ja ammattitaitoisille kollegoille! Tous nos remerciements à nos jeunes, aux partenaires et aux collègues !

Munkkiniemen yhteiskoulu

Campus International de Valbonne

16.04.2025

Kutsu OYK:n vuoden 1975 ylioppilaille

Ylioppilasjuhlaa vietetään lauantaina 31.5. klo 11. Kaikki vuonna 1975 kirjoittaneet ylioppilaat ovat tervetulleita mukaan juhlimaan. llmoittaudu mukaan riemuylioppilaiden tapaamiseen ja välitä tieto tapaamisesta myös luokkatovereillesi. Mitä useampi saa tiedon tapaamisesta, sitä hauskempi juhlasta tulee.

Ilmoittaudu mahdollisimman pian mutta mieluiten huhtikuun aikana sähköpostitse taina.linna@oyk.fi

04.04.2025

Koulumme uusi Vihreä lippu -projekti

Mikä on Vihreä lippu?

Vihreä lippu on oppilaitoksille suunniteltu kansainvälinen ohjelma, jonka tavoitteena on tuoda kestävä kehitys osaksi lasten ja nuorten arkea. Lisäksi Vihreä lippu on kansainvälinen kasvatusalan ympäristömerkki.

Miksi koulumme haluaa Vihreän lipun?

Vihreä lippu on merkki siitä, että koulu toimii kestävän kehityksen näkökulmat huomioiden. Nyt käynnistynyt projekti, on koulumme kolmas Vihreän lipun -projekti. Tavoitteena on saada jatkaa vihreän lipun käyttöä.

Mitä aiomme konkreettisesti tehdä lipun saamiseksi?

Koulun ympäristöryhmä valittiin lukuvuoden alussa. Ympäristöryhmän kunnianhimoiset suunnitelmat ovat toteuttamista vaille valmiita. Kolmannen projektin teemana on vesi. Tavoitteena on, että oppilaat ja opiskelijat ymmärtävät, mitä piilovesi tarkoittaa ja tietävät, miten voi valita tuotteita, joiden valmistuksessa käytettävä vesimäärä on kohtuullinen. On tärkeää, että oppilaat osaavat kiinnittää huomiota arjen vedenkulutukseen ja vähentää myös jäteveden syntyä.

Projekti aloitettiin tekemällä alkukartoituskysely kaikille koulun oppilaille, opiskelijoille ja henkilökunnan jäsenille. Kyselyssä selvitettiin koulun väen tietoja ja asenteita veteen liittyen. Kyselyn lisäksi ympäristöryhmäläiset haastattelivat mm. kouluisäntää ja siivouspäällikköä. Tavoitteet luotiin näiden kyselyiden ja haastatteluiden tulosten pohjalta.

Tavoitteisiin pyritään monilla pienillä teoilla ja tempauksilla. Maaliskuussa esimerkiksi ympäristöryhmä piti aamunavauksen keskusradion kautta arjen vedenkulutukseen ja piiloveteen liittyen. Koulun käytäville ja someen ilmestyi myös julisteita, joissa kerrottiin piilovedestä ja vedensäästöstä. Myöhemmin on tulossa lisää tietoiskuja mm. luokanvalvojan tai ryhmänohjaajan tuokioissa ja koulun somessa. Vesistöjen suojelu otetaan huomioon myös koulun siivouspäivässä, jossa kiinnitetään erityistä huomiota koulun lähellä virtaavan Vantaanjoen ympäristön siivoamiseen. Toukokuussa 2025 järjestetään uudelleen vaatteiden ja tavaroiden kierrätystapahtuma. Tapahtuman yhteydessä kerrotaan piilovedestä. Suunnitelmissa on myös Itämeri-teemaisen ruokailun järjestäminen yhdessä koulumme ruokalan kanssa.

Syksyllä ympäristöryhmään haetaan uusia jäseniä. Uudet jäsenet pääsevät suunnittelemaan lisää toimintaa syksylle. Tervetuloa mukaan toimintaan!

13.03.2025

Kuvataiteen lukiodiplomityöt herättelevät pohtimaan todellisuutta ympärillämme

Lukuvuonna 2024–2025 kuvataiteen lukiodiplomin suorittaa Oulunkylän yhteiskoulussa kymmenen opiskelijaa. Diplomitöitä pääsee ihastelemaan ruokalassa kuvataidediplominäyttelyssä. Lisäksi töihin voi tutustua myös koulun kotisivujen kuvagalleriassa.

Kuvataiteen lukiodiplomi mahdollistaa lukiolaiselle osaamisensa ja harrastuneisuutensa osoittamisen kuvataiteessa. Kuvataiteen lukiodiplomi on kaksiosainen ja koostuu Opetushallituksen julkaiseman tehtävänannon mukaan toteutetusta teoksesta sekä oppimis- ja työskentelyprosessia sekä visuaalisen kulttuurin tuntemusta kuvaavasta portfoliosta. Portfoliossa opiskelija sekä esittelee työtään että reflektoi omaa suoritustaan. Käy katsomassa esimerkki tämä vuoden portfoliosta.

Diplomitehtävät vaihtuvat vuosittain. Lukuvuonna 2024–2025 diplomi on ollut mahdollista toteuttaa kuuden vaihtoehtoisen tehtävänannon mukaan. Mahdollisia aiheita ovat olleet esimerkiksi metsä, toislajisuus, tekoäly, näkymätön ulottuvuus sekä arjen osatekijät. Kokonaisuudessaan tehtävänannot ovat nähtävissä Opetushallituksen sivuilla.

Abiturentti Matias Hännikäinen kertoo, että tiesi ensimmäisen kuvataiteen opintojakson jälkeen tekevänsä kuvataiteen lukiodiplomin. Valinta oli selvä, sillä siten oman kuvataideosaamisen osoittaminen mahdollistui. Hännikäinen kuvailee, että tehtävänannon valitseminen oli aluksi haastavaa. Lopulta Hännikäinen päätyi tehtävään, joka puhutteli eniten: näkymättömään ulottuvuuteen.

”Parasta diplomin teossa oli itse työn luominen, kun vihdoin kaiken rajaamisen jälkeen tiesi, mitä halusi teoksestaan. Muita kohokohtia olivat työn vaiheittaisen kehityksen näkeminen ja muiden opiskelijoiden tuoma yhteishenki. Luokassa oli fiilis, jota ei tavallisilta kuviskursseilta löydy”, Hännikäinen kuvaa.

Puolestaan abiturientti Venla Mantere kertoo kuulleensa jo yläkoulussa mahdollisuudesta suorittaa kuvataiteen lukiodiplomi. Lukiossa kuvataiteen opettaja Arja Holma kannusti aktiivisia kuvataiteen opiskelijoita myös diplomikurssille. Kun selvisi, että myös kaverit aikoivat suorittaa diplomin, ei Mantereella ollut enää yhtään syytä kieltäytyä. Mantere valitsi aiheekseen toislajisuuden, sillä lajien välinen ja sisäinen vuorovaikutus on kiinnostanut häntä jo pitkään: ”Tehtävänannosta ”toislajinen” nousi jo ensisilmäyksellä eniten ajatuksia. Tuntui, että siitä olisi jotain sanottavaakin.”

Diplomityön kanssa ei ole tarvinnut pähkäillä yksin. ”Diplomin teon aikana opiskelijoilta ja opettajalta saatu tuki oli erilaista ja täydensivät toisiaan. Opettaja ei voinut kommentoida töitä tai muuten auttaa, mutta häneltä sai keinoja työn luomiseen, kuten välineisiin ja metodin valintaan. Opiskelijat taas auttoivat tsemppaamalla ja kommentoimalla työn kohtia, joita ei itse huomaisi”, Hännikäinen summaa.

Myös Mantere kiittelee diplomitekijöiden yhteishenkeä: ”Vaikka yksi kurssi voi tuntua tosi rajatulta ajalta tehdä kuvataiteen lukiodiplomi, kivointa on se, että tunneilla voi jutella muiden diplomin tekijöiden kanssa! Voi antaa vertaispalautetta tai pohtia ääneen erilaisia vaihtoehtoja työtä tehdessä, mikä ainakin omalla kohdallani edisti työskentelyä.”

”Ja vaikka opettaja on diplomikurssilla enemmän valvojan roolissa, koska hän on toinen arvioitsijoista, auttoi Arja työvälineiden etsimisessä ja tarjosi myös popcornia!” Mantere täydentää vielä naurahtaen.

Lukiodiplomin suorittamisesta voi saada kaksi opintopistettä. Diplomi arvioidaan lukion opetussuunnitelman perusteiden ja Opetushallituksen ohjeiden mukaisesti arvosanoilla 4–10, ja opiskelija saa lukion päättötodistuksen liitteenä todistuksen lukiodiplomin suorittamisesta. Arvioinnin tekevät diplomityöskentelyä ohjaava lukion kuvataiteen opettaja sekä ulkopuolinen arvioitsija. Lukiodiplomin voi suorittaa kuvataiteen lisäksi myös muissa taito- ja taideaineissa, kuten liikunnassa, teatteritaiteessa, musiikissa ja kotitaloudessa.

Sekä Hännikäinen että Mantere kannustavat diplomin tekemiseen: ”Ehdottomasti kannattaa tehdä diplomi, jos on jo käynyt useamman kuviskurssin ja on intoa paneutua yhden työn tekemiseen vähän pidemmäksi aikaa!”

Onnittelut kuvataiteen lukiodiplomin suorittajille!

Artikkelikuvan työn tekijä: Enni Kelkka

10.02.2025

Penkkareiden riemua ja wanhojen tanssien taikaa

Helmikuu on perinteisesti lukiolaisten juhlien aikaa. Viime viikolla sekä vietettiin penkinpainajaisia että tanssittiin wanhoja. Juhlahumusta pääsi nauttimaan koko koulu, kun abiturientit vierailivat luokissa sekä järjestivät lukiolaisille ja yhdeksäsluokkalaisille abigaalan. Puolestaan wanhat esittivät upeita tanssejaan salissa useammassa eri esityksessä ja kiersivät luokasta luokkaan juhlistamassa pääsyään koulun vanhimmiksi.

Torstaina 6.2.2025 abiturienttien järjestämässä abigaalassa yleisö sai nauttia karkkisateesta abien juostessa saliin keskikäytävää pitkin. Ohjelmassa oli muun muassa opettajien haastattelu, ryhmänohjaajien palkitseminen, Kahoot-kilpailu sekä abien tekemän räpin julkistus. Gaalan jälkeen abit kiipesivät pihalla odottaneisiin, erilaisin sutkautuksin koristeltuihin rekkoihin. Abit lähtivät kohti keskustaa ja lukulomaa muun koulun vilkuttaessa ja hurratessa.

Perjantaina 7.2.2025 vuorossa olivat puolestaan wanhojen tanssit. Aamupäivällä seitsemäsluokkalaiset pääsivät nauttimaan upeasta pukuloistosta ja hienoista tanssiesityksistä seiskojen omassa salitilaisuudessa. Samanaikaisesti osa wanhoista oli tanssahtelemassa läheisissä vanhainkodeissa. Myöhemmin päivällä lukion toisen vuosikurssin opiskelijat hurmasivat lopun koulun väen useilla menevillä ja taidokkaasti esitetyillä tansseilla. Illalla vuorossa oli vielä kutsuvierasesitys. Tanssit huipentuivat lukiolaisten omaan tanssiin, jonka lopussa nähtiin perinteiseen tapaan huikea voltti.

Lisää tunnelmia penkkareista ja wanhoista löytyy koulun Instagram-tililtä @oulunkylan.yhteiskoulu.

28.01.2025

Kuka uhmaa hurjaa heppaa? -musikaali hurmasi yleisön

Viime viikon keskiviikkona 22.1.2025 lukiolaisten Kuka uhmaa hurjaa heppaa? -musikaali sai ensi-iltansa, kun satapäinen yleisö pääsi näkemään yli puolen vuoden työn tuloksen. Viikon aikana järjestettiin kahden yleisöesityksen lisäksi myös neljä näytöstä omalle koululle. Kaikkiaan musikaalin parissa viihtyi 1200 katsojaa!

Kuka uhmaa hurjaa heppaa? kertoi ystävyydestä, rohkeudesta ja nuorten sosiaalisista hierarkioista. Musikaalissa seurattiin omaperäisten ja uskottavien henkilöhahmojen kasvua ja ihmissuhdekiemuroita lukioympäristössä ja vapaa-ajalla. Musikaalissa esitettiin niin kiusattujen, kiusaajien kuin sivustaseuraajienkin näkökulma. Hahmot olivat eri ikäisiä ja eri elämäntilanteissa, jolloin monien katsojien oli mahdollista samaistua musikaalin tarinaan. Lavalla nähtiin esimerkiksi bilettävä teinijoukko, keppihevosharrastaja, peliriippuvainen nuori, huolehtiva yksinhuoltajaisä ja slangia puhuva rehtori.

Kuka uhmaa hurjaa heppaa? -musikaalin käsikirjoituksen ydin syntyi jo yli kymmenen vuotta sitten, kun musikaalin ohjaaja ja äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Satu Mäkinen muokkasi tuttua Peppi Pitkätossun tarinaa ja sijoitti sen nykyaikaan. Päähenkilöitä myös vanhennettiin muutamalla vuodella. Tuolloin tarinan murrosikäisistä Pepistä, Tommista ja Annikasta esittivät peruskoulun näytelmäkerhon oppilaat Entäs Peppi? -nimeä kantaneessa esityksessä.

Koulumme satavuotisjuhlavuoden teemaksi nousi rohkeus, ja tämä palautti kymmenen vuoden takaisen esityksen Mäkisen mieleen. Käsikirjoitusta muutettiin, laajennettiin ja syvennettiin. Osa henkilöhahmoista ja tapahtumista säilyi, mutta paljon uutta tuli mukaan – esimerkiksi Pepin hevonen Pikku-Ukko muuttui keppihevoseksi.

Musikaalin kappaleet sävelsi muusikko Minsku Tammela. Muutoin musikaali tehtiin oman koulun voimin. Lukiolaiset osallistuivat kaikkiin musikaalin osa-alueisiin aina sanoitusten tekemisestä lavasteiden kasaamiseen. Ja millaisia roolisuorituksia lavalla nähtiinkään! Laulua ohjasi musiikinopettaja Heidi Kiviharju ja bändiä musiikinopettaja Krister Kuosmanen. Puvustuksesta, lavastuksesta ja maskeerauksesta vastasi kuvataiteenopettaja Arja Holma tiimeineen. Holma myös taltioi musikaalin eri vaiheita. Tämän jutun lisäksi kuvia pääsee ihastelemaan kuvagalleriassa. Tekniikkaa ohjasi Hannu Huhtala.

Valtavan iso kiitos upeasta musikaalikokemuksesta kaikille tekijöille!

1 2 3 … 41 Seuraava »