Helmikuu on perinteisesti lukiolaisten juhlien aikaa. Viime viikolla sekä vietettiin penkinpainajaisia että tanssittiin wanhoja. Juhlahumusta pääsi nauttimaan koko koulu, kun abiturientit vierailivat luokissa sekä järjestivät lukiolaisille ja yhdeksäsluokkalaisille abigaalan. Puolestaan wanhat esittivät upeita tanssejaan salissa useammassa eri esityksessä ja kiersivät luokasta luokkaan juhlistamassa pääsyään koulun vanhimmiksi.
Torstaina 6.2.2025 abiturienttien järjestämässä abigaalassa yleisö sai nauttia karkkisateesta abien juostessa saliin keskikäytävää pitkin. Ohjelmassa oli muun muassa opettajien haastattelu, ryhmänohjaajien palkitseminen, Kahoot-kilpailu sekä abien tekemän räpin julkistus. Gaalan jälkeen abit kiipesivät pihalla odottaneisiin, erilaisin sutkautuksin koristeltuihin rekkoihin. Abit lähtivät kohti keskustaa ja lukulomaa muun koulun vilkuttaessa ja hurratessa.
Perjantaina 7.2.2025 vuorossa olivat puolestaan wanhojen tanssit. Aamupäivällä seitsemäsluokkalaiset pääsivät nauttimaan upeasta pukuloistosta ja hienoista tanssiesityksistä seiskojen omassa salitilaisuudessa. Samanaikaisesti osa wanhoista oli tanssahtelemassa läheisissä vanhainkodeissa. Myöhemmin päivällä lukion toisen vuosikurssin opiskelijat hurmasivat lopun koulun väen useilla menevillä ja taidokkaasti esitetyillä tansseilla. Illalla vuorossa oli vielä kutsuvierasesitys. Tanssit huipentuivat lukiolaisten omaan tanssiin, jonka lopussa nähtiin perinteiseen tapaan huikea voltti.
Lisää tunnelmia penkkareista ja wanhoista löytyy koulun Instagram-tililtä @oulunkylan.yhteiskoulu.
Kuka uhmaa hurjaa heppaa? -musikaali hurmasi yleisön
Viime viikon keskiviikkona 22.1.2025 lukiolaisten Kuka uhmaa hurjaa heppaa? -musikaali sai ensi-iltansa, kun satapäinen yleisö pääsi näkemään yli puolen vuoden työn tuloksen. Viikon aikana järjestettiin kahden yleisöesityksen lisäksi myös neljä näytöstä omalle koululle. Kaikkiaan musikaalin parissa viihtyi 1200 katsojaa!
Kuka uhmaa hurjaa heppaa? kertoi ystävyydestä, rohkeudesta ja nuorten sosiaalisista hierarkioista. Musikaalissa seurattiin omaperäisten ja uskottavien henkilöhahmojen kasvua ja ihmissuhdekiemuroita lukioympäristössä ja vapaa-ajalla. Musikaalissa esitettiin niin kiusattujen, kiusaajien kuin sivustaseuraajienkin näkökulma. Hahmot olivat eri ikäisiä ja eri elämäntilanteissa, jolloin monien katsojien oli mahdollista samaistua musikaalin tarinaan. Lavalla nähtiin esimerkiksi bilettävä teinijoukko, keppihevosharrastaja, peliriippuvainen nuori, huolehtiva yksinhuoltajaisä ja slangia puhuva rehtori.
Kuka uhmaa hurjaa heppaa? -musikaalin käsikirjoituksen ydin syntyi jo yli kymmenen vuotta sitten, kun musikaalin ohjaaja ja äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Satu Mäkinen muokkasi tuttua Peppi Pitkätossun tarinaa ja sijoitti sen nykyaikaan. Päähenkilöitä myös vanhennettiin muutamalla vuodella. Tuolloin tarinan murrosikäisistä Pepistä, Tommista ja Annikasta esittivät peruskoulun näytelmäkerhon oppilaat Entäs Peppi? -nimeä kantaneessa esityksessä.
Koulumme satavuotisjuhlavuoden teemaksi nousi rohkeus, ja tämä palautti kymmenen vuoden takaisen esityksen Mäkisen mieleen. Käsikirjoitusta muutettiin, laajennettiin ja syvennettiin. Osa henkilöhahmoista ja tapahtumista säilyi, mutta paljon uutta tuli mukaan – esimerkiksi Pepin hevonen Pikku-Ukko muuttui keppihevoseksi.
Musikaalin kappaleet sävelsi muusikko Minsku Tammela. Muutoin musikaali tehtiin oman koulun voimin. Lukiolaiset osallistuivat kaikkiin musikaalin osa-alueisiin aina sanoitusten tekemisestä lavasteiden kasaamiseen. Ja millaisia roolisuorituksia lavalla nähtiinkään! Laulua ohjasi musiikinopettaja Heidi Kiviharju ja bändiä musiikinopettaja Krister Kuosmanen. Puvustuksesta, lavastuksesta ja maskeerauksesta vastasi kuvataiteenopettaja Arja Holma tiimeineen. Holma myös taltioi musikaalin eri vaiheita. Tämän jutun lisäksi kuvia pääsee ihastelemaan kuvagalleriassa. Tekniikkaa ohjasi Hannu Huhtala.
Valtavan iso kiitos upeasta musikaalikokemuksesta kaikille tekijöille!
Ogeliin tutustumassa – kohtaamisia ja keskusteluja lukion avoimissa ovissa
Oulunkylän yhteiskoulussa vietettiin lukion avoimien ovien päiviä torstaina 16.1.2025 ja tiistaina 21.1.2025. Näiden kahden päivän aikana koulussamme vieraili useita satoja yhdeksäsluokkalaisia ja heidän huoltajiaan tutustumassa lukion toimintaan. Oman koulun lukiosta kiinnostuneille yhdeksäsluokkalaisille pidettiin myös infotilaisuus.
Avoimissa ovissa esiteltiin lukion yleis-, musiikki- ja luonnontiedelinjoja. Lisäksi tuutorit pitivät opastettuja kierroksia koulun tiloissa. Kierrosten aikana pääsi tutustumaan koulun tiloihin, kuten viime syksynä valmistuneeseen E4-kerrokseen, sekä kurkkaamaan lukion oppitunneille.
Tiistain iltatilaisuudessa salissa oli mahdollista tutustua koulun monipuoliseen toimintaan, opintotarjontaan sekä opettajiin. Vierailijat saivat pysähtyä myös keskiviikkona ensi-iltansa saaneen huikean Kuka uhmaa hurjaa heppaa? -musikaalin äärelle, kun esityksestä tarjoiltiin maistiainen. Lukion opiskelijakunnan kahvila tarjosi herkutteluhetken kohtaamisten ja keskusteluiden lomassa.
Oulunkylän yhteiskoulu kiittää kaikkia avoimiin oviin osallistuneita sekä toivottaa onnea jatkopaikkapohdintoihin! Toivottavasti tapaamme syksyllä!
Jälleen on yksi lukukausi tullut päätökseensä. Torstaina lukiolaiset viettivät ilontäyteistä puurojuhlaa. Peruskoululaiset puolestaan kokoontuivat joulujuhlaan ja välitodistusten jakoon perjantaina ennen odotetun joululoman alkua.
Lukiolaisten torstai-iltaisessa puurojuhlassa herkuteltiin riisipuurolla, minkä jälkeen siirryttiin saliin viettämään yhteistä juhlailtaa. Illan aikana kuultiin useita mahtavia musiikkiesityksiä, kun lukiolaisten lauluyhtye ja abiturienttien bändi viihdyttivät yleisöä soittamalla muun muassa kappaleet Jossain on kai vielä ehkä joulu, Joulupukin töissä, Joulupukki puree ja lyö, Feliz Navidad sekä Tulkoon joulu. Lisäksi lukiolaiset pääsivät kisailemaan erilaisissa kilpailuissa ja Kahoot-visassa. Iltaan mahtui myös rehtori Mirva Lindströmin ja vararehtori Altti Pikkaraisen joulutervehdys. Juhlan ohjelmasta vastasi lukion opiskelijakunnan hallitus.
Myös perjantaina vietetty peruskoulun joulujuhla oli musiikin- ja esitystentäyteinen. Orkesteri soitti musiikinopettaja Elias Airaksisen johdolla kappaleen Es ist ein Ros entsprungen. Juhlassa kuultiin lisäksi kappaleet Kulkuset ja O Come, All Ye Faithful koulun kuoron esittämänä ja musiikinopettaja Krister Kuosmasen johtamana. Yhteislauluna salissa raikasi Jouluyö, juhlayö. 7E-luokan vauhdikas tonttuesitys loi juhlaan joulunriemua, ja nähtiin juhlassa Syksyn satoa -kuvaesityskin. Opettajat olivat valmistelleet yllätykseksi jouluisen tanssin, joka tempaisi yleisön mukaansa. Myös 8B-luokan Vilman tunnelmallinen tanssiesitys sai valtavat aplodit.
Rehtori Mirva Lindström ja apulaisrehtorit Niina Ikonen ja Pia Sirkiä muistelivat joulujuhlassa kulunutta OYK1924-juhlavuotta. Rehtorit kiittivät koko koulua hyvästä yhdessä tekemisen meiningistä. Lopuksi rehtorit toivottivat hyvää joulua.
Oulunkylän yhteiskoulun väki toivottaa kaikille rentouttavaa joululomaa ja onnellista uutta vuotta 2025!
Oulunkylän yhteiskoulussa oli tänään 5.12.2024 juhlapäivä, kun kymmenen uutta ylioppilasta sai painaa päähänsä valkoisen ylioppilaslakin. Samalla juhlistettiin Suomen 107. itsenäisyyspäivää.
Ensimmäistä kertaa päivän aikana järjestettiin kaksi juhlaa: itsenäisyysjuhla peruskoulun seitsemänsille ja kahdeksansille luokille sekä itsenäisyys- ja ylioppilasjuhla yhdeksäsluokkalaisille ja lukiolaisille. Juhlat olivat muutoin samansisältöiset, mutta ensimmäisessä puhujana oli alumni Väinö Törmikoski ja toisessa alumni Katariina Havukainen sekä uuden ylioppilaan puheen pitänyt Aino-Maria Ahola. Jälkimmäisessä myös lakitettiin syksyn ylioppilaat.
Koskettavat puheet ja mahtavat musiikkiesitykset takasivat upeat salitilaisuudet. Kummassakin juhlassa musiikkiesityksiä kuultiin orkesterilta, koulun kuorolta ja abiturienttien bändiltä. Juhlissa päästiin myös OYK1924-juhlavuoden tunnelmiin kuvaesityksen muodossa. Nähtävillä oli muun muassa kuvia 1920-luvun puukoulusta, OYK Brass Bandista sekä ylioppilaista eri vuosikymmeniltä.
Seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaisten juhlassa alumni Väinö Törmikoski kannusti peruskoululaisia suhtautumaan koulunkäyntiin vastaanottavaisesti: ”Täällä pääsee tekemään yhdessä mahtavia asioita, kunhan vain rohkeasti uskaltaa pistää itsensä likoon. Olkaa siis rohkeita ja uskaltakaa innostua!” Puolestaan itsenäisyys- ja ylioppilasjuhlassa alumni Katariina Havukainen korosti toisten huomioimisen merkitystä: ”Empatia on tärkeää.” Havukainen kiteytti puheessaan lukiotaipaleen päättymisen seuraavasti: ”Toivon, että jokainen teistä nuorista voi olla ylpeä tästä saavutuksesta, että teistä tulee tänään ylioppilaita. Muistakaa silti, että tämä tutkinto ei määritä teitä ihmisinä. Elämä jatkuu lukion jälkeen.”
Rehtori Mirva Lindström kuvasi juhlapuheessaan koulun satavuotista historiaa ja kertoi, kuinka alun neljänkymmenen oppilaan koulusta on kasvanut noin tuhannen nuoren ja aikuisen yhteisö, jolle on jo sadan vuoden ajan ollut tärkeää yhdessä tekeminen ja rohkeus. Ylioppilaita Lindström rohkaisi: ”Mukananne kulkee ogelilainen henki, joka antaa rohkeutta ja uteliaisuutta tarttua tulevaisuuden haasteisiin, joka tuntee ylpeyttä hyvin tehdystä työstä ja joka antaa vahvuutta seisoa omien arvojensa ja unelmiensa takana.”
Uuden ylioppilaan puheen piti juhlassa lakitettu Aino-Maria Ahola. Ahola luonnehti Oulunkylän yhteiskoulun ilmapiiriä: ”Ogelissa olen aina riittänyt.” Juhlapäivää Ahola kuvasi yhden aikakauden päättymisenä: ”Tämä hetki on monille meille paitsi palkinto ahkerasta työstä myös odotettu virstanpylväs, joka merkitsee siirtymistä uuteen elämänvaiheeseen.”
Itsenäisyys- ja ylioppilasjuhlien upeasta musiikkikattauksesta vastasivat abiturienttien bändi, kuoro sekä orkesteri musiikinopettaja Heidi Kiviharjun johdolla. Juhlien alussa lippukulkue saapui saliin orkesterin soittaessa Sibeliuksen Andante festivoa. Lukion abiturienttien bändi soitti puolestaan Kalle Chydeniuksen kappaleen (Sinä olet) Aurinko. Lisäksi juhlaväki sai nauttia kuoron Finlandia- ja Suomen laulu –esityksistä. Juhlan lopuksi laulettiin yhteisesti Maamme.
Oulunkylän yhteiskoulun väki toivottaa valtavasti onnea uusille ylioppilaille sekä hyvää itsenäisyyspäivää!
Perjantai 15.11.2024 ja lauantai 16.11.2024 olivat juhlientäyteiset, kun koulumme satavuotisjuhlavuosi huipentui kahden päivän mittaisiin karkeloihin.
OYK1924-juhlaviikonlopun avasi perjantain kutsuvierastilaisuus. Juhlan aluksi kuultiin Mauri Isoahon säveltämä ja Ogeli Big Bandin trumpetistien soittama fanfaari. Hetken kruunasi tänä syksynä käyttöön otetun E4-kerroksen ikkunoista näkynyt upea auringonlasku, joka maalasi koko taivaan purppuraiseksi.
Rehtori Mirva Lindström, Oulunkylän yhteiskoulun säätiön hallituksen puheenjohtaja Ville Jallinoja ja vararehtori Altti Pikkarainen vastaanottivat vieraat. Kuva: Sakari RöysköTilaisuus alkoi Ogeli Big Bandin trumpetistien soitolla. Kuva: Sakari RöysköKuva: Sakari RöysköVasemmalta oikealle: apulaisrehtori Pia Sirkiä, apulaisrehtori Niina Ikonen, rehtori Mirva Lindström ja vararehtori Altti Pikkarainen. Kuva: Sakari Röyskö
Rehtori Mirva Lindström kiitti puheessaan kaikkia koulun yhteistyötahoja ja totesi: ”Kukaan ei pärjää, eikä varsinkaan menesty, yksin.” Lindström muisteli, kuinka koulumme oli aluksi vaatimaton ja pieni puukoulu, jossa neljääkymmentä ensimmäisen luokan oppilasta opetti lähes kaikissa aineissa johtajatar Bertta Injala. Miten pitkä matka onkaan sadan vuoden aikana kuljettu!
Juhlassa julkistettiin historiikki, joka kuvaa yksityiskoulumme satavuotista matkaa noin tuhannen nuoren kouluyhteisöksi. Historiikin kirjoittaja Lauri Hemmilä piti tilaisuudessa puheen, jossa kertoi historiikin luomistyöstä ja tarjoili maistiaisia koulumme entisten ja nykyisten oppilaiden ja opettajien historiikkia varten antamista haastatteluista. Painetun historiikin lisäksi julkaistiin verkkoversio, johon pääsee tutustumaan täällä.
Rehtori Mirva Lindström kiitti historiikin kirjoittaja Lauri Hemmilää ja Spiritus Historiaen työryhmää sekä graafikko Samppa Rantaa historiikkityöstä. Kuva: Sakari RöysköHistoriikkityö vei kokonaisuudessaan puolitoista vuotta. Kuva: Sakari Röyskö
Historiikissakin toistuu opettajien huoli tilojen riittävyydestä. E4-kerroksen suunnitellut arkkitehti ja koulumme alumni Niko Sirola piti juhlassa puheen siitä, kuinka OYK on vähitellen kasvanut nykyisiin mittoihinsa. Sirola korosti puheessaan satavuotiaan koulun taitoa kasvaa ja kehittyä ajan vaatimalla tavalla.
Viimeisimmän koulumme laajennuksen suunnitellut arkkitehti ja OYK:n alumni Niko Sirola havainnollisti koulutilojen muutosta vuosikymmenten aikana. Kuva: Sakari Röyskö
Tilaisuuden musiikista vastasivat 8C-musiikkiluokan oppilaat ja viulutaiturit Jussi Huuska ja Riku Huuska. Vieraat saivat nauttia kauniista esityksistä, kun viuluduo soitti taitaen Vivaldin L’inverno- ja Gardelin Por una cabeza -sävellykset. Cocktailtilaisuuden taustalla kuultiin lisäksi musiikinopettaja Elias Airaksisen soittamaa pianomusiikkia.
Viulistit Riku Huuska ja Jussi Huuska mykistivät vieraat upealla soitollaan. Kuva: Sakari RöysköMusiikinopettaja Elias Airaksinen huolehti taustamusiikista. Kuva: Sakari Röyskö
Ja mitä kutsuvierasjuhla olisikaan ollut ilman maistuvia tarjoiluja! Juhlaviikonlopun herkuista vastasi Share Catering.
Kuva: Sakari Röyskö
Lauantaikoulupäivänä peruskoululaiset ja lukiolaiset pääsivät osaltaan juhlistamaan OYK:n satavuotista taivalta. Koulupäivään kuului saliosuus, jonka sisältö pidettiin yllätyksenä loppuun saakka. Riemukkaat katseet ja ympäri salia kuuluneet naurahdukset kertoivat yllätyksen onnistuneen, kun koulumme alumni, näyttelijä Ushma Olavan Putous-televisio-ohjelmastakin tuttu Tarja Delá Fonte -hahmo keskeytti rehtori Mirva Lindströmin puheen. Tarja juonsi salitilaisuuden ja esitti laulunkin yhdessä Bertta-nimeä kantavan opettajien bändin kanssa.
Tarja Delá Fonte kertoi oppilaille ja opiskelijoille olevansa OYK:n alumni. Kuva: Arja HolmaTarja ja opebändi Bertta tulkitsivat Ege Zulun ja BEHMin Tunnista tuntiin -kappaleen. Kuva: Arja Holma
Salissa kuultiin Tarjan laulun lisäksi oppilaiden soittama fanfaari sekä opettajien kuoron Sinun vuorosi loistaa -esitys ja Aretha Franklinin Respect-kappale opettajien bändin soittamana. Mukana jammailua ei voinut välttää!
Salitilaisuuden lisäksi oppilaat ja opiskelijat kilpailivat luokissa Arvaa ope -visassa ja mittasivat tietämystään OYK:n monipuolisesta historiasta tietokilpailussa. Kiperiä tilanteita tarjoili muun muassa kysymykset koulun ensimmäisestä rehtorista ja alkuvuosien puukoulun sijainnista.
Ruokavälitunnilla nautittiin juhlalounas. Jälkiruoaksi ruokailijat saivat suussa sulavan suklaakakkupalan. Välitunnilla oli myös mahdollisuus tutustua kansainvälisyysvieraisiin sekä napata polaroid-kuva muistoksi juhlapäivästä yhdessä kavereiden kanssa.
Kakkupaloja oli jakamassa aina muutama oppilas kerrallaan. Kuva: Arja Holma
Iltapäivällä oppilaiden ja opiskelijoiden koulupäivän päätyttyä saapuivat luokkakokouksiin osallistuneet vieraat. Luokkakokouksiin kokoontui arviolta viisisataa alumnia, jotka olivat opiskelleet OYK:ssa vuosien 1959 ja 2023 välillä. Luokkahuoneet täytti iloinen puheensorina, kun alumnit muistelivat yhdessä vietettyjä kouluvuosia ja kaikkia sattumuksia, joita vain toiset ogelilaiset voivat todella ymmärtää.
Kuva: Sakari RöysköKuva: Sakari Röyskö
Lauantai-illalla oli OYK:n nykyisten ja entisten opettajien ja alumnien juhlan aika. Iltajuhlassa OYK:ta oli juhlistamassa lähes yhdeksänsataa vierasta.
Illan aikana vieraat saivat nauttia useista upeista esityksistä, joista vastasivat koulumme entiset oppilaat: puheen pitänyt näyttelijä Kati Outinen, kolme kappaletta esittänyt pianisti Iiro Rantala, vuosikymmeniä yhtä pitänyt orkesteri Ogeli Big Band, ensimmäisellä keikallaan ollut alumnikuoro sekä tanssilattian musiikista vastannut ja Gasellit-yhtyeestä tuttu Musa-Jusa. Illan juonsivat alumnit Juha Heikkinen ja Ushma Olava.
Vuosituhannen taitteessa OYK:ssa opiskelleet Juha Heikkinen ja Ushma Olava juonsivat iltajuhlan. Kuva: Sakari RöysköOgeli Big Band hurmasi kuulijat. Orkesterin alkuperäinen nimi oli OYK Brass Band. Kuva: Sakari RöysköAlumnikuoro oli valmistellut kolme kappaletta. Kuva: Sakari RöysköNäyttelijä Kati Outinen muisteli puheessaan kouluvuosiaan. Outisen sanat valoivat toivoa pimeään aikaan. Kuva: Sakari RöysköYleisö hivuttautui aivan Iiro Rantalan lähelle nauttiakseen jokaisesta soinnusta. Kuva: Sakari RöysköGaselleista tuttu Musa-Jusa pisti vipinää tanssilattialle loppuillasta. Kuva: Sakari Röyskö
Esitysten lisäksi OYK:n nykyiset opettajat olivat järjestäneet monipuolista pajatoimintaa. Vieraat saivat halutessaan osallistua esimerkiksi Rellun ja Bastin tietovisaan, charleston-tanssipajaan, ranskalaiseen bistroon, välituntitoimintaan tai Lassen aarre ja muita eläviä kuvia -pajaan, jossa oli mahdollista katsoa opiskelijoiden vuosina 2001–2024 tekemiä elokuvia.
Charleston-tanssipajassa vieraat saivat halutessaan pukea ylleen tyyliin sopivaa rekvisiittaa. Kuva: Sakari RöysköMarkkinapaikalta sai ostaa muun muassa lukion O’times-lehden juhlanumeron. Kuva: Sakari Röyskö
Valtavan suuri kiitos kaikille juhlallisuuksiin osallistuneille, juhlia järjestäneille ja Oulunkylän yhteiskoulun satavuotista historiaa juhlistaneille! Eläköön OYK!
Historiikki kuvaa Oulunkylän yhteiskoulun satavuotista taivalta
Oulunkylän yhteiskoulun satavuotisjuhlavuoden kunniaksi julkaistaan historiikki sekä painettuna kirjana että verkkojulkaisuna osoitteessa oyk1924.fi. Historiikki raottaa upeasti yksityiskoulumme satavuotista matkaa alun neljänkymmenen oppilaan koulusta noin tuhannen nuoren kouluyhteisöksi.
Historiikin tekoon on kulunut kokonaisuudessaan puolitoista vuotta, ja prosessiin on sisältynyt monia vaiheita. Tutkimus- ja kirjoitustyön lisäksi hankkeeseen on kuulunut esimerkiksi kirjan ja verkkohistoriikin kuvatoimitusten laatiminen ja hiominen, kirjan taittaminen ja painaminen, verkkohistoriikin ulkoasun laatiminen sekä muu verkkototeutus. Kirjan tekemiseen onkin tarvittu koko joukko ammattilaisia.
Tärkeässä osassa historiikin kirjoitustyötä ovat olleet Oulunkylän yhteiskoulun entisten ja nykyisten opettajien ja oppilaiden haastattelut.
”Jo projektin alussa todettiin, että kirjaan halutaan kouluyhteisön entisten ja nykyisten jäsenten ääni kuuluviin. Teinkin hankkeen kuluessa yli 20 haastattelua, joissa oppilaat ja opettajat 1950-luvulta nykypäivään pääsivät kertomaan koulumuistojaan ja -kokemuksiaan. Haastattelut olivat antoisia minulle OYK:n historiaa kirjoittavana tutkijana ja saamani palautteen mukaan myös monelle haastateltavalle”, historioitsija ja historiikin kirjoittaja Lauri Hemmilä kuvailee.
Lukion oppilaita kuvaamataidon tunnilla 1988–1989.
Haastattelujen lisäksi Hemmilä on hyödyntänyt historiikkityössään erityisesti koulun vuosikertomuksia sekä lehtiä, koulutarkastajien raportteja ja muita alkuperäisaineistoja. Myös aiemmalla tutkimuksella on ollut tärkeä rooli. Hemmilä kiittelee Erik Relanderin kirjoittamaa koulun 75-vuotishistoriaa.
Projektin edetessä on ilmennyt, että koulumme on johdonmukaisesti säilyttänyt ominaispiirteensä, vaikka ihmiset ovat vuosien ja vuosikymmenten kuluessa vaihtuneet. Myös haasteet ovat pysyneet osin samoina. Jo 1920-luvulla huolta aiheutti esimerkiksi tilanahtaus ja koululla haikailtiin uusien tilojen ja laajennusten perään. ”Silloinen koulun väki olisi ottanut OYK:n viimeisimmän laajennuksen ilolla vastaan”, Hemmilä arvelee.
Uusi koulutalo valmistui vuonna 1956.
Eri vuosikymmeninä on myös ollut omat huolenaiheensa: ”1960-luvun alussa OYK:n opettajakunta oli tavattoman huolissaan oppilaiden liiallisesta televisionkatselusta. Heidän näkemyksensä mukaan erityisesti heikommin koulussa menestyneet oppilaat viettivät liikaa aikaa ruudun ääressä. Nykynäkökulmasta aikalaisten huoli näyttäytyy hieman ylimitoitettuna, sillä edes ahkerimmat sohvaperunat eivät hirveästi televisiota katsoneet. Tuolloin oli vaikea päästä nykypäivän suomalaisten keskimääräiseen päivittäiseen ruutuaikaan, sillä televisio-ohjelmaa lähetettiin vain muutamia tunteja päivässä”, Hemmilä kertoo.
Tutkimustyössä on tullut vastaan monia sattumuksia, joista yhtenä Hemmilä mainitsee kevään 1964 tapahtumat: ”OYK joutui murtovarkauden kohteeksi, ja varkaat onnistuivat anastamaan pakollisen vieraan kielen ylioppilaskokeet ennen koepäivää. Kokeet menivät koko Suomessa nopealla aikataululla uusiksi, ja jatkossa Ylioppilastutkintolautakunta oli tarkkana kokeiden säilyttämisestä. Lautakunta ohjeisti kouluja säilyttämään suljettuja ylioppilaskokeiden tehtäväkuoria esimerkiksi paikallisessa pankissa tai postissa, jos koulussa ei ollut omaa kassakaappia.”
Salissa aherrettiin ylioppilaskirjoituksissa vuonna 1944. Sodan vuoksi kokeisiin osallistuivat vain naispuoleiset abiturientit.
Toisinaan tutkimustyössä saattaa löytyä ristiriitaisia tietoja. Jokin tieto voi myös jäädä kateisiin, vaikka sitä kuinka etsittäisiin. ”On tärkeä muistaa, ettei historiantutkija voi ikinä muodostaa täydellistä kuvaa tutkimuskohteestaan. Katvealueita jää varmasti, ja ne näkee varmasti parhaiten seuraava koulun historiaan tutustuva tutkija. Odotankin innolla koulun 125-vuotishistoriaa!” Hemmilä summaa.
Tutkimusprojekti on opettanut myös tekijöilleen paljon. Hemmilä kertoo, että oli kuullut Oulunkylän yhteiskoulusta jo ennen projektia pelkästään hyvää ja koulun historia musiikin saralla oli etäisesti tuttua. ”Hankkeen kuluessa silmäni avautuivat kuitenkin erityisesti sen suhteen, miten monipuolinen Oulunkylän yhteiskoulu on ollut jo vähintään puoli vuosisataa. Oulunkylän tunsin aiemmin lähinnä juna-asemana, joka kuulutetaan Käpylän ja Pukinmäen asemien välissä. Tutustuttuani projektin kuluessa kaupunginosaan lähemmin, on siihen muodostunut lämmin suhde. Googlekin on jo oppinut ehdottamaan minulle Oulunkylään liittyviä uutisartikkeleita”, Hemmilä naurahtaa.
Musiikinopettaja Klaus Järvinen perusti OYK Brass Bandin vuonna 1967.
Verkkohistoriikki oyk1924.fi ja kirjaksi painettu historiikki eroavat jonkin verran toisistaan. ”Verkko on lähtökohtaisesti ympäristö, jossa on pakko pyrkiä lyhyeen ja helposti jäsenneltävään ilmaisuun. Vaikka tähtäsin kirjaakin kirjoittaessa tiiviiseen, helppolukuiseen ja vetävään tekstiin, verkkohistoriikin oli oltava vieläkin virtaviivaisempi”, Hemmilä kuvaa.
Painettu historiikki ja verkkohistoriikki julkistetaan perjantaina 15.11.2024. Historiikin kirjaversiota voi ostaa OYK1924-juhlapäivänä lauantaina 16.11.2024 luokkakokousten yhteydessä ja satavuotisiltajuhlan aikana. Lisäksi Oulunkylän kirjastoon tulee luettavaksi painettu historiikkikirja marraskuun puolivälissä.
Puheita rohkeudesta -tilaisuus toi koulun alumnit valokeilaan!
Torstaina 10.10.2024 järjestetty Puheita rohkeudesta -salitapahtuma oli syksyn ensimmäinen koko koulun yhteinen OYK1924-juhlavuoden tapahtuma. Heti aamun ensimmäisellä tunnilla peruskoululaiset pääsivät kuulemaan kolmen koulumme alumnin ajatuksia rohkeudesta, ja seuraavalla oppitunnilla saliin pääsivät lukiolaiset. Tilaisuuden aiheen inspiraationa toimi Oulunkylän yhteiskoulun uusi visiolause ”Koulustaan ylpeät ogelilaiset – rohkea omannäköinen yksityiskoulu”.
Päivän aloitti brändi- ja kumppanuuspäällikkö Jonna Hurskainen (OYK 1990–1996) muistuttamalla nuoria siitä, ettei vielä tarvitse tietää, mitä isona tekee. Omien sanojensa mukaan Jonna oli kouluaikana keskiverto kaikessa, eikä hänellä ollut selkeää ajatusta tulevaisuudesta. Jonna kannusti kuulijoita olemaan pelkäämättä virheitä, opettelemaan nauramaan itselleen ja kokeilemaan rohkeasti uusia asioita.
Toisessa puheenvuorossa laulaja ja lauluntekijä Eeppi Ursin (OYK 1990–1996) jakoi kuvia ja muistoja musiikkiuransa kehittymisestä Oulunkylästä New Yorkiin. Hän kertoi, että hänestä kasvoi muusikko Ogelissa musiikinopettaja Juha Sipun opastuksessa. Eeppi nimesi määrätietoisuuden parhaaksi piirteeksi itsessään. Hän kehotti kuulijoita unelmoimaan isosti, uskomaan omaan juttuunsa ja tavoittelemaan määrätietoisesti omia unelmiaan.
Joukkoliikenneasiantuntija Henri Miettinen (OYK 2013–2016) lähestyi rohkeutta itsevarmuuden kautta. Hän kertoi kuulijoille itseään vahvistavasta itsevarmuudenkierteestä, jota hän kuvaili käänteiseksi huijarisyndroomaksi. Henri kiteytti, että itsevarma ihminen uskoo itseensä muiden mielipiteistä huolimatta. Hän kannusti kuulijoita kokeilemaan rohkeasti, toimimaan rohkeasti ja keskittymään rohkeasti.
Lukiolaiset puolestaan kuulivat, kuinka juuri toimitusjohtajan pestinsä jättänyt Jani Nieminen (OYK 1980–1987) voitti jalkapallon Suomen mestaruuden HJK:n riveissä ja päätti sen jälkeen, että opiskelu on myös tärkeää, ja viimeisteli diplomi-insinööriopintonsa Otaniemessä. Myöhemmin hän on päässyt toimimaan toimitusjohtajana yrityksessä, joka listautui pörssiin, muttei siltikään vielä tiedä, mitä tekee isona. Jani muistutti, että elämässä asenne ratkaisee ja aurinko nousee seuraavanakin päivänä.
Vappu Kaarenoja (OYK 2000–2006) kertoi olleensa kouluaikana kotonaan tekstien maailmassa. Ensimmäistä kesätoimittajan paikkaansa etsiessään hän soitteli kaikki paikallislehdet läpi ja päätyi lopulta Iisalmen Sanomiin. Paikallislehdestä tie on vienyt Vapun nykyisiin toimituspäällikön tehtäviin Suomen Kuvalehdessä. Vappu kertoi kouluaikana vältelleensä esiintymistä, mutta työurallaan hän on päätynyt muun muassa televisioon ja juontokeikoille. Hän kertoi kulkeneensa pelkojaan päin ja kannusti myös kuulijoita tekemään samoin.
Tilaisuus huipentui Eepin johtamaan upeaan yhteiseen onnittelulauluun satavuotiaalle OYK:lle.
Valtavan suuri kiitos kaikille puhujille rohkaisevista puheenvuoroista! Kiitos myös Oulunkylän yhteiskoulun nykyisille oppilaille Iines Nummelalle ja Rasmus Forselille sekä opiskelijoille Aminata Bahille ja Benjam Touruselle tilaisuuksien juontamisesta. Sekä esiintyjät että juontajat olivat kaikki rohkeita ja koulustaan ylpeitä ogelilaisia!
Seuraavan kerran koulumme satavuotista historiaa juhlistavaa koko koulun ohjelmaa on luvassa marraskuussa lauantaikoulupäivänä 16.11.2024.
Koulu kutsuu vanhempia yhteiseen keskusteluun teemallisten vanhempainiltojen avulla
Olemme kutsuneet syksyn kuluessa huoltajia mukaan hyvinvointiin liittyvien aiheiden käsittelyyn teemallisissa vanhempainilloissamme. Nyt jo toista vuotta toteutettavat illat ovat käsitelleet kodin ja koulun yhteistyötä kiusaamisen ja konfliktien ehkäisyssä ja selvittelyssä sekä aivoterveyttä ja sen tukemista. Teemalliset vanhempainillat ovat osa koulumme opiskeluhuoltosuunnitelman mukaista yhteistyötä kotien kanssa.
Kiusaamisen ja konfliktien ehkäisyn asiantuntijat Ville Koikkalainen ja Minttu Oinonen Aseman lapset ry:stä alustivat illan, jonka aikana oli tarkoitus pohtia, miten koti ja koulu voisivat vielä tiivistää yhteistyötään myös hankalissa hetkissä. Kiusaamisen loppumiseen vaikuttaa vahvasti se, miten me aikuiset pystymme yhteistyössä tarttumaan asioihin rakentavasti. Kunnioittava ja kuuleva keskustelu antaa kaikille osapuolille mahdollisuuden tuottaa pysyviä ja positiivisia ratkaisuja konfliktien keskellä. Kaikille turvallinen koulu on meidän jokaisen tavoitteemme, ja yhteistyössä sitä on mahdollista rakentaa.
Aivojen terveydestä ja “oppimisasennosta” kuulimme tärkeitä huomioitavia seikkoja neuropsykologian erikoispsykologi Heli Isomäeltä. Keskittyminen, motivaatio ja turvallisuuden tunne ovat edellytyksenä oppimiselle. Näiden vahvistumisessa on ihmissuhteilla merkittävä vaikutus. Aikuisten rooli nuorten elämässä on merkityksellinen. Meidän tapamme kohdata nuoret ja luoda hyväksyviä ja positiivisia katseita heihin auttaa heitä olemaan parhaimmillaan sekä kasvavina ihmisinä että oppijoina.
Kiitos huoltajille, kun olitte osa iltojamme. Jatketaan hyvää vuoropuhelua ja yhteistyötä yhteisten nuortemme parhaaksi!
yläkuvassa Ville Koikkalainen ja Minttu Oinonen
alla Heli Isomäki
Keväällä 2024 Oulunkylän yhteiskoulun ylioppilasjuhlassa valkolakin painoi päähänsä 114 uutta ylioppilasta. Uudet ylioppilaat hymyilivät onnellisina, kun lukio-opinnot olivat johtaneet kauan odotettuun juhlapäivään. Suvivirsi raikui, ja kesä ja uudet elämän tiet olivat edessä.
Nuorten ogelilaisten iloon ottivat osaa täysin sydämin myös eturivissä istuneet kunniavieraat. Kahdeksan vuoden 1974 Oulunkylän yhteiskoulun ylioppilasta oli saapunut juhlistamaan nuoria mutta myös muistelemaan omaa lukioaikaansa ja ylioppilasjuhlaansa Oulunkylässä. Riemuylioppilaat painoivat valkolakin päähänsä nuorten kanssa samaan aikaan.
Riemuylioppilaiden keskuudessa herätti ihmetystä nuorten ylioppilaiden taitavuus ja tietojen ja taitojen laajuus. Toisin kuin 50 vuotta sitten lukiossa ei enää mitata vain luku- ja kirjoitusaineita, vaan osaamisensa on mahdollista näyttää myös puheviestinnässä, kuvataiteessa, musiikissa ja jopa kotitaloudessa. Paljon tuttuakin oli juhlatilanteessa. Joku muisti, että ylioppilasjuhlapäivänä oli ollut myös 1974 kuuma, ja toinen tunnisti penkit.
Riemuylioppilaiden tapaamisessa juttu kulki ja naurunaiheita riitti. Hiihtotapahtumat ja pesäpallopelit läheisellä kentällä olivat jääneet erityisesti Sari Brandtin mieleen. Janne Pinomaa muisteli koulun orkesteritoimintaa ja Jari Puustinen nokkahuilukerhoa. Hilpeyttä herättivät esimerkiksi koulumuistot, joissa tehtiin porukalla jotain hieman kiellettyä, kuten karattiin välitunnilla ostamaan munkkipossuja läheiseltä kioskilta.
Monia opettajia mainittiin nimeltä ja heidän opetuksensa muistettiin. Vaativienkin opettajien työlle annettiin arvoa, vaikka aikanaan kova kuri, matalat arvosanat ja ehdot eivät tuntuneet mukavilta. ”Arvosanani todistuksessa olivat jossain vaiheessa koulupolkuani huonot. Oli onni, että jouduin näkemään vaivaa ja ymmärsin, että opiskelu ja oppiminen on itse asiassa hauskaa”, Ilari Orpana kiitteli vaativia opettajiaan. Merja Leppänen puolestaan muisteli, että opettajia teititeltiin ja kysymyksiin vastattiin seisten. Mieleen oli monelle jäänyt myös opettaja, jolla oli ollut persoonallinen kurinpitokeino: ”Jos ette nyt tee kuten sanon, tulen ja pussaan.”
Kun puhe kääntyi nykynuoriin, tuli keskusteluun vakavampi sävy. Riemuylioppilaat olivat huolissaan nuorten jaksamisesta ja miettivät, miten nuoret ymmärtäisivät, että elämässä on tärkeää kerätä hyviä muistoja. Vaikka yhteiskunnan asettama paine on kova, antoivat riemuylioppilaat nuorille ohjeen pitää hauskaa: ”Viisikymmentä vuotta menee nopeasti!”
Riemuylioppilaiden vanhassa suomen kielen luokassa pidetyn kahvihetken jälkeen koululta lähti innokkaasti jutteleva porukka yhdessä jatkamaan kuulumistenvaihtoa ja nauttimaan kesäkuun ensimmäisestä hellepäivästä. Juhlapäivän aikana oli ehditty kuitenkin sopia, että koululle tullaan seuraavan kerran jo marraskuussa, kun koululla voi järjestää luokkakokouksen osana satavuotisjuhlallisuuksia.
