Huoltajan opas

Lukiolaisen ikävaihe voi olla haastava, ja nuori pyrkii olemaan hyvin itsenäinen ja hoitamaan omat asiansa. On kuitenkin tärkeää, että vanhemmat ovat tietoisia nuorensa opiskeluun liittyvistä asioista ja tukevat ja kannustavat häntä niissä tarvittaessa. Opiskelu lukiossa on vaativaa työtä. On varsin tavallista, että lukion alussa arvosanat voivat laskea perusopetuksen opintomenestykseen verrattuna. Tästä ei pidä huolestua. Lukioaikana nuoren opiskelumotivaatio voi myös vaihdella suurestikin, mikä näkyy myös opintomenestyksessä. Myönteisellä tuella vanhemmat voivat auttaa nuorta jaksamaan kotitehtävä- ja koeurakan keskellä. Jaksamista on tärkeää seurata koko lukio-opiskelun ajan.

Kullakin ohjausryhmällä (luokalla) on ryhmänohjaaja, joka vastaa oman ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemisestä sekä seuraa poissaoloja. Ryhmänohjaaja tapaa ryhmänsä viikoittain (yleensä torstaisin 12.55–13.10 ryhmänohjaustuokiolla) ja haastattelee oman ryhmänsä opiskelijat. Yhteydenpidosta kodin ja koulun välillä huolehtii ensisijaisesti ryhmänohjaaja. Lukiossa tavoitteena on harjoitella itsenäisen aikuisen elämää, joten ensisijaisesti asioimme koulussa opiskelijan kanssa. Tarvittaessa otamme yhteyttä myös alaikäisen huoltajaan, mikäli asia vaatii sitä. Mikäli opiskelija on täysi-ikäisenä antanut luvan huoltajalle nähdä Wilman tiedot, asioimme tarvittaessa myös silloin huoltajan kanssa. Koulu tiedottaa lukion huoltajia joka jakson alussa jaksotiedotteella (Wilman kautta) sekä tarvittaessa muilla viesteillä ja tiedotteilla. Pääviestintäkanava on Wilma. Vuosiluokkatasojen vanhempainillat järjestetään kerran lukuvuodessa. Niiden ajankohdat näkyvät koulun kotisivulla. Huoltaja voi olla yhteydessä ryhmänohjaajaan tai opinto-ohjaajaan, mikäli herää huolta nuoren opintojen etenemisestä. Opinto-ohjaajien yhteystiedot ja vastuuryhmät löydät koulun nettisivuilta:  Yhteystiedot - Oulunkylän yhteiskoulu Tiedotus koulun ajankohtaisista aiheista ja aikataulumuutoksista tulee myös huoltajille Wilman kautta. Lisäksi löydät tietoa myös koulun nettisivuilta, josta löytyvät esimerkiksi lukuvuoden aikataulut ja tulossa olevat tapahtumat (kalenterista).

Luokattoman lukion voi suorittaa 2,5–4 vuodessa. Luokattomassa lukiossa ei ole vuosiluokkia. Opiskelija suunnittelee henkilökohtaisen opinto-ohjelmansa opinto-ohjaajan avulla ottaen huomioon omat opintovalintansa ja sopivan opiskelutahdin. Opiskeluaikataulun pidentäminen mahdollistaa muutamaan oppiaineeseen keskittymisen kerrallaan. Lukuvuosi on jaettu viiteen jaksoon. Jokaiseen jaksoon valitaan eri opinnot. Opiskeluryhmissä voi olla opiskelijoita eri vuositasoilta.

Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen oppimäärän laajuus on 150 opintopistettä. Lukio-opinnot muodostuvat pakollisista ja valtakunnallisista valinnaisista opinnoista. Kaikki pakolliset opinnot on suoritettava, ja lisäksi opintoihin tulee sisältyä vähintään 20 opintopistettä valtakunnallisia valinnaisia opintoja. Oppimäärään voi lisäksi sisältyä lukiodiplomeja ja muita valinnaisia opintoja, kuten koulukohtaisia opintojaksoja, avoimen yliopiston opintoja ja esimerkiksi työelämään valmentavia opintoja. Jakso kestää noin 7–8 viikkoa. Opiskelijan lukujärjestys vaihtuu joka jaksossa. Jakson lopussa on aina arviointiviikko, jolloin useimmiten suoritetaan opintojaksojen kokeet. Arviointiviikon aikana ei ole lukujärjestyksen mukaisia oppitunteja. Arviointiviikon aikataulu julkaistaan koulun kotisivujen kalenterissa (arviointiviikon 1. päivän kalenterimerkinnässä). Opintojaksotarjottimesta löytyvät kaikki koulussa opetettavat opintojaksot.

Oppivelvollisuus tarkoittaa sitä, että opiskelija on velvollinen jatkamaan opintojaan perusasteen jälkeen toiselle asteelle. Oppivelvollisuus päättyy, kun opiskelija täyttää 18 vuotta tai kun hän tätä ennen suorittaa toisen asteen tutkinnon (ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto) tai vastaavan ulkomaisen koulutuksen. Opiskelijalle maksuttomia ovat • opetus • päivittäinen ruokailu • opetuksessa tarvittavat oppi- ja muut materiaalit (kannettava tietokone ja sen suoja, kynä, kumi, vihkot) • opetuksessa tarvittavat työvälineet, -asut ja -aineet • lukion oppimäärän päätteeksi suoritettavan ylioppilastutkinnon suorittamiseksi edellytettävät viisi koetta sekä niiden osalta hylättyjen kokeiden uusiminen HUOM! Opiskelija on vahingonkorvausvelvollinen, jos hän rikkoo esim. kannettavan tietokoneen tahallisesti tai huolimattomuuttaan. Hän on velvollinen korvaamaan korjauksesta aiheutuneet kulut tai saatuaan tilalle uuden laitteen. Kukin tilanne käydään läpi tapauskohtaisesti nuoren kanssa (ryhmänohjaaja ja vararehtori). Lähtökohtaisesti kaikki opetus on maksutonta, mutta opintoja täydentävistä vapaaehtoisista toiminnoista voidaan periä maksuja. Myös pakollisiin opintoihin voi kuulua opintoja täydentäviä vapaaehtoisia retkiä, joista voidaan periä maksuja. Ulkomaanprojektit ovat vapaaehtoisia ja niissä sovelletaan edellä mainittuja periaatteita.

Oman nuoren opintojen seuraaminen on tärkeää. Aikuistuva nuori kykenee yleensä huolehtimaan opintojensa etenemisestä itsenäisesti, mihin lukiossa myös ohjataan nuorta. Huoltajan tukea voidaan tarvita opiskeluun liittyvissä tms. pulmatilanteissa. Paras tapa seurata opintojen edistymistä ja nuoren saamia arvosanoja on keskustelu hänen kanssaan. Nuorelta kannattaa aika ajoin kysellä, miten opinnot ovat edenneet ja millaisia arvosanoja koulutehtävistä ja kokeista on annettu. Näin huoltaja saa tietoa opintojen edistymisestä, ja nuori kokee, että hänen koulunkäynnistään ollaan kiinnostuneita. Kunkin opintojakson opettaja huolehtii tiedon huoltajille, millä tavalla antaa opintojen edistymisestä ja arvioinnista tietoa heille. Opettaja ilmoittaa tämän tarvittaessa joka opintojakson alussa. Oppituntien Wilma-merkinnät ja muu Wilmaan merkittävä tieto (mm. Wilman Suoritukset- ja Kokeet-välilehdet) ovat perustana, mutta opettaja voi käyttää myös muita ilmoituskanavia kuten Teams-opetusympäristöä ja Abitti-koeympäristöä. Teamsin ja Abitin kautta huoltaja voi seurata nuorensa opintojen edistymistä ja arviointia pyytämällä häntä näyttämään kyseessä olevat tiedot.  Nuorten lukiokoulutuksen laajuus on vähintään 150 opintopistettä, joista valinnaisia valtakunnallisia opintojaksoja tulee olla vähintään 20 opintopistettä. Kolmen vuoden tahdissa olevilla opiskelijoilla tulee noin 60 opintopistettä ensimmäisen vuoden jälkeen ja kahden lukiovuoden jälkeen kokonaismäärän tulisi olla n. 120 opintopistettä. Abivuonna on suoritettavana vielä 30 opintopistettä. Eli opintopisteiden kertymisen mallina: 60+60+30. Tästä mallista poiketaan opintoja pidentävien osalta. Numeroarvioinnin ja S-merkinnän lisäksi voi olla myös muita merkintöjä Wilmassa opintojen osalta. O = Opintojakson arviointiin liittyviä osasuorituksia, jotka opettaja on edellyttänyt osaksi arviointia, on tekemättä/palauttamatta. Kyseinen opintojakso tulee suorittaa loppuun sovitun aikataulun mukaisesti. Kts. alempana. K = O-merkintä on muuttunut K-merkinnäksi. Opiskelija on osallistunut opintojaksolle, mutta suorituksia puuttuu. Kyseistä opintojaksoa ei voi enää suorittaa loppuun kuin erittäin painavista syistä (pidempiaikainen sairaus tms.). Opintojaksosta saadun O-merkinnän täydentämiselle on määräaika, jonka jälkeen se muutetaan K-merkinnäksi (=keskeytynyt opintojakso, joka on suoritettava kokonaan uudelleen). 1.–3. jaksojen O-merkinnät tulee täydentää ennen 5. jakson arviointiviikkoa. (O-merkinnät muutetaan K-merkinnöiksi kesällä.) 4.–5. jaksojen O-merkinnät tulee täydentää ennen seuraavan lukuvuoden 2. jakson arviointiviikkoa. (O-merkinnät muutetaan K-merkinnöiksi 3. jakson alussa.)

Lukiolaisen tulee selvittää kaikki poissaolonsa oppitunneilta. Poissaolot selvitetään Wilmassa. Alle 18-vuotiaan poissaolot selvittää aina huoltaja. Yli 18-vuotias voi itse selvittää poissaolonsa, tai antaa huoltajille Wilmassa luvan poissaolojen selvittämiseen. Lukiossamme on poissaoloihin puuttumisen toimintamalli, jonka mukaan lukiolaisten poissaoloihin reagoidaan. Poissaolon voi selvittää Wilmassa kolmella erilaisella merkinnällä: • Terveydellisiin syihin liittyvä poissaolo -merkintää käytetään silloin, kun opiskelijan poissaolo johtuu äkillisestä sairastumisesta tai terveydenhuollon käynnistä koulun ulkopuolella • Muu selvitetty poissaolo -merkintää käytetään silloin, kun opiskelija on pois oppitunnilta huoltajan antamalla luvalla muun hyväksyttävän poissaolosyyn vuoksi. Huoltajan on annettava poissaolosta lisätietoja lisätietokenttään. • Selvittämätön poissaolo / Luvaton poissaolo -merkintä on tarkoitettu tilanteisiin, joissa opiskelija on pois oppitunnilta ilman huoltajan antamaa lupaa. Ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja tai vararehtori keskustelee opiskelijan kanssa poissaolon syystä, ja päättää tarvittavista lisätoimista. Toistuvista luvattomista poissaoloista seuraa vararehtorin puhuttelu. Etukäteen tiedossa olevat pidemmät poissaolot (perheen lomamatkat, urheilukilpailut tai leirit) tulee anoa hyvissä ajoin etukäteen Wilmassa loma-anomuksella. 1–3 päivän poissaolot anotaan ryhmänohjaajalta, ja yli 3 päivän poissaolot anotaan rehtorilta. Loma-anomuslomake löytyy Wilman välilehdeltä Hakemukset ja päätökset ja sieltä näkyy myös myönnetty vapaa. Myös anotun loman aiheuttamat poissaolot lasketaan poissaoloiksi ja ne voivat vaikeuttaa opintojen suorittamista. Kun opiskelijasta tulee täysi-ikäinen, hän voi antaa Wilmassa luvan huoltajalle jatkaa poissaolojen selvittämistä.

Lukiossa toimii säännöllisesti opiskeluhuolto, jonka tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena opiskeluhuoltona. Opiskelijoiden opintojen tukena lukiossamme toimivat lukion erityisopettaja, opinto-ohjaaja, kuraattori, psykologi, kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri. Opiskelun tukeen liittyvän henkilökunnan nimet ja yhteystiedot löytyvät kotisivuiltamme. Puhelimen ja sähköpostin lisäksi opiskeluhuollon työntekijät tavoittaa Wilma-viestillä. Yhteydenoton voi tehdä opiskelija itse, huoltaja tai opiskelijan suostumuksella koulun työntekijä. Opiskelija saa tarvittaessa tukiopetusta. Matematiikan opettajat järjestävät viikoittaisen ryhmämuotoisen tukipajan. Lisäksi muissa oppiaineissa on mahdollista pyytää tukiopetusta opettajilta. Opettaja tai erityisopettaja saattaa myös ohjata opiskelijan tukiopetukseen. Laaja-alaiselta erityisopettajalta saa lisäapua opintoihinsa aina tarvittaessa. Mikäli opiskelija tarvitsee säännönmukaista ja pitkäaikaista oppimisen tukea, on hänelle mahdollista tehdä hallintopäätös erityisopetuksesta. Erityisopetuspäätöksen perusteena on esimerkiksi laaja-alaiset oppimisen vaikeudet. Opiskelija voi hakea kokeisiin erityisjärjestelyitä, joita ovat lisäaika kokeissa, pienryhmätila sekä suullisen täydentämisen mahdollisuus. Erityisjärjestelyt eivät edellytä päätöstä erityisopetuksesta vaan niitä on mahdollista hakea tarpeen mukaan. Todettu lukivaikeus, sairaus tai vamma, vaikea elämäntilanne ja/tai sujuvan kielitaidon puute ovat perusteita erityisjärjestelyille. Ylioppilaskirjoituksia varten tarvitaan opettajan sekä muun asiantuntijan lausunto erityisjärjestelyitä varten. Opiskelijoiden opintojen etenemistä seurataan säännöllisesti jaksoittain koolle kutsuttavassa opintojenseurantaryhmässä. Ryhmän tapaamiseen osallistuvat säännöllisesti ryhmän erityisopettaja, opo sekä ryhmänohjaaja ja kutsuttuna apulaisrehtori.

Ylioppilastutkintoon on sisällytettävä vähintään viiden tutkintoaineen kokeet. Kaikkien kokelaiden on sisällytettävä tutkintoonsa äidinkielen ja kirjallisuuden koe tai suomi toisena kielenä koe. Lisäksi tutkintoon on sisällytettävä vähintään neljä eri tutkintoaineen koetta vähintään kolmesta seuraavasta ryhmästä: matematiikka, toinen kotimainen kieli, vieras kieli ja reaaliaine. Kokeisiin tulee sisältyä vähintään yksi pitkän oppimäärän koe. Ylioppilaskokeista opiskelijalle maksuttomia ovat viisi ensimmäistä koetta. Jos opiskelija suorittaa enemmän kokeita tai uusii hyväksyttyä koetta, tulee tutkintomaksu opiskelijan maksettavaksi. Kokelas valmistuu ylioppilaaksi suoritettuaan hyväksytysti ylioppilastutkintoon vaadittavat kokeet sekä lukion oppimäärään kuuluvat opinnot. Tutkinto voi tulla suoritetuksi myös hylätyn arvosanan estämättä, kompensaatiolla. Kompensaatiota voidaan käyttää, jos kokelaan suorittamien muiden kokeiden arvosanat osoittavat tietoja ja taitoja sekä riittävää kypsyyttä eikä kokelas ole kirjallisesti kieltänyt hylätyn arvosanan merkitsemistä todistukseen. Tutkintoon vaadittavat kokeet suoritetaan enintään kolmena peräkkäisenä tutkintokertana. Hylätyn kokeen voi uusia kolme kertaa kolmella seuraavalla tutkintokerralla. Jos kokelas tulee hylätyksi jossakin valmistumisen edellyttämässä kokeessa kolmannella tutkintokerralla, tutkinnon suorittaminen voi ulottua kuuteen tutkintokertaan. Tutkintoon voi kuitenkin lisätä uusia kokeita vain ensimmäisen kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Jos kokelas on valinnut vaativamman tason kokeen aineessa, jossa on kahden tason mukaisia kokeita ja saanut koesuorituksesta hylätyn arvosanan, hän voi kokeen uusiessaan vaihtaa sen tason. Tason vaihtaminen edellyttää kuitenkin, että vaadittuihin kokeisiin sisältyy yksi vaativamman tason koe. Hyväksyttyä koetta voi uusia rajoituksetta. Tutkinnon valmistumisen jälkeen myös hylättyä koetta voi uusia rajoituksetta ja tutkintoa voi täydentää uusilla tutkintoaineilla ja oppimäärillä (www.ylioppilastutkinto.fi).

Yksi huolenaiheista monille lukiolaisille voi olla oman jatko-opintosuunnitelman pohtiminen. Nuorta askarruttavat monet kysymykset koulutuksen valintaan ja työelämään liittyen. Tärkeintä on, että nuori löytää alan, josta on kiinnostunut. On syytä tiedostaa myös, että kaikki valinnat ja ratkaisut kasvattavat ja kehittävät omalla tavallaan. Tärkeintä on, että pyrkii kehittämään itseään joko koulussa, harrastuksissa tai töissä ja saa hankittua jonkin alan tutkinnon. Ammatinvalinnassa tärkeää on itsetuntemus eli omien vahvuuksien ja heikkouksien, kykyjen ja kiinnostusten tunnistaminen sekä tiedon hankkiminen koulutusvaihtoehdoista. Vanhemmat voivat tukea nuorta keskustelemalla, kertomalla omista ja tuttavien kokemuksista sekä kannustamalla nuorta yrittämään. Monista jatko-opintopaikoista käydään kovaa kilpailua, eikä ole lainkaan harvinaista, että nuori ei pääse ensi yrittämällä haluamaansa koulutukseen. Erityisesti tuolloin vanhempien tuki on tärkeää. Opinto-ohjaaja auttaa ja tukee nuorta tällä polulla. Jatko-opintoja ja ammatinvalintaa työstetään lukiossa niin oppitunneilla kuin yksilöllisessä ohjauksessa.