EtusivuLukioOpinto-opas 2021–2022 (ykköset)

Oppivelvollisuuden laajentaminen

Toisen asteen koulutus, eli lukio-opinnot, ovat oppivelvollisuuden piirissä syksyllä 2021 lukion aloittaville. Oppivelvollisuus päättyy, kun olet suorittanut lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon tai kun olet täyttänyt 18 vuotta. Oppivelvollisuuden laajentuminen tarkoittaa sinulle lukio-opintojen maksuttomuutta. Maksuttomia jatkossa ovat opetuksessa tarvittavat oppikirjat ja muut materiaalit, kuten tietokone, lukion oppimäärän päätteeksi suoritettavan ylioppilastutkinnon suorittamiseksi edellytettävät 5 koetta sekä vähintään seitsemän kilometrin pituiset koulumatkat. Opetus ja päivittäinen ruokailu ovat edelleenkin maksuttomia.

Lukuvuosi

Lukuvuoden aikataulut
Lukuvuosi 2021-2022 Syylukukausi 11.8.2021 (ke) – 22.12.2021 (ke), yht. 91 pv Syysloma viikolla 42 eli 18.10.2021 (ma) – 22.10.2021 (pe) Työpäivä 13.11.2021 (la), avoimet ovet (PK:n aikaistuneen haun vuoksi) Joululoma 23.12.2021 (to) – 7.1.2022 (pe) Vapaapäivä avointen ovien päivän vuoksi ti 7.12. Kevätlukukausi 10.1.2022 (ma) – 4.6.2022 (la), yht. 99 pv Talviloma viikolla 8 eli 21.2.2022 (ma) – 25.2.2022 (pe) Pääsiäisloma 15.4.2022 (pe) - 18.4.2022 (ma) Vapaapäivä 26.5.2022 (helatorstai)
Jaksot ja arviointiviikot
1. Jakso: ke 11.8. – pe 1.10.2021 (38 pv) 2. Jakso: ma 4.10. – ma 29.11.2021 (37 pv) 3. Jakso: ti 30.11. – ke 9.2.2022 (38 pv) 4. Jakso: to 10.2. – pe 8.4.2022 (37 pv) 5. Jakso: ma 11.4. – la 4.6.2022 (38 pv) Lukion arviointiviikot 1. pe 24.9. – pe 1.10.2021 2. ma 22.11. – ma 29.11.2021 3. ke 2.2. – ke 9.2.2022 4. pe 1.4. – pe 8.4.2022 5. ke 25.5. – to 2.6.2022
Koulupäivä
Koulun ulko-ovet avataan klo 7.30 ja suljetaan klo 16.00. Pakollinen ryhmänohjaajan tuokio on joka torstai klo 12.55-13.10. 1. oppitunti 8.15-9.30 2. oppitunti 9.40-11.00 (sis. aamunavauksen) 3. oppitunti 11.05-13.00 (HUOM. 1. ja 2. vuosikurssien ruokailu 11.00-11.40, 3. ja 4. vuosikurssien ruokailu 12.20-13.00) 4. oppitunti 13.05-14.20 5. oppitunti 14.25-15.40
Arviointiviikon ohjeita
Sähköiseen kokeeseen saavutaan viimeistään klo 9.15. Koeaika on klo 9.30–12.30, mutta opettajan kanssa sovittuna se voi olla myös pidempi (koeaika voi olla tunnin pidempi myös lukion erityisen tuen toimenpiteenä). Kokeesta saa poistua aikaisintaan klo 10.30. Luokkaan mennessä jokainen opiskelija jättää laukun, matkapuhelimen, älykellon ym. laitteet luokan etuosaan. Kokeen aikana ei saa käydä avaamassa laukkua eikä poistua luokasta ennen kuin koe on valmis. Mahdollisissa paperikokeissa kaikkiin vastauspapereihin kirjoitetaan oma nimi ja paperit jätetään valvojalle. Kokeessa saa olla mukana vain omat kirjoitusvälineet. Sähköisissä kokeissa käytetään omaa tietokonetta. Koetuotos on opiskelijan itsenäinen suoritus, ellei opintojakson opettaja anna muunlaisia ohjeita. Vilpistä kokeessa ja sen yrityksestä aiheutuvat seuraavat seuraamukset: • opintojakson koevastaus ja koko opintojakso hylätään sekä opiskelija saa kirjallisen varoituksen • toistuvassa ja törkeässä tapauksessa voi seurata asian vieminen johtokuntaan ja opiskelijan määräaikainen erottaminen koulusta. Nämä ohjeet on sovittu lukion opettajainkokouksessa lukion koetilaisuuksien sujuvan toiminnan ja kaikkien opiskelijoiden oikeusturvan takaamiseksi.
Koepalautukset
Lukion koepalautukset pidetään klo 13.00-15.20 välisenä aikana. 1. ti 12.10.2021 2. ma 13.12.2021 3. ma 28.2.2022 4. to 21.4.2022 5. pe 3.6.2022 (huom. klo 9.00–11.20)
Uusintakuulustelut
Ke 3.11.2021 klo 14.30 hylättyjen opintojaksojen uusinta Ke 19.1.2021 klo 14.30 hylättyjen opintojaksojen uusinta Ke 16.3.2022 klo 14.30 hylättyjen ja hyväksyttyjen opintojaksojen uusinta Ke 11.5.2022 klo 14.30 hylättyjen opintojaksojen uusinta Ma 13.6.2022 klo 9.00 hylättyjen opintojaksojen uusinta Uusintakuulusteluihin ilmoittaudutaan Wilmassa viimeistään kuulustelua edeltävänä keskiviikkona. Opiskelijat ilmoittautuvat uusintaan Wilman Tentit-toiminnon avulla. Kesän uusintakuulusteluun pitää ilmoittautua viimeistään perjantaina 3.6.2022. Aikaa yhden kokeen suorittamiseen on kolme tuntia, kahden kokeen suorittamiseen neljä tuntia.

Opiskelu

Jaksot, arviointi- ja näyttöviikko
Lukuvuosi on jaettu viiteen jaksoon. Yksi jakso on keskimäärin seitsemän ja puolen viikon pituinen. Kokeet tai muut näytöt pidetään jakson viimeisellä viikolla. Niiden suoritukseen on varattu yleensä kolme tuntia. Kokeet tai näytöt alkavat klo 9.30. Kokeesta voi poistua aikaisintaan tunnin kuluttua. Jos sinulla on kaksi koetta samana päivänä, sovi opettajasi kanssa erityisjärjestelyistä etukäteen. Arviointiviikko kestää kuusi päivää, joten yhden palkin koe on arviointiviikon ulkopuolella. Kokeet palautetaan noin viikon kuluttua arviointiviikon viimeisestä päivästä.
Opintojaksot ja moduulit
Oppiaineiden moduulit on ryhmitelty opintojaksoiksi. Opintojakson kesto on vähintään 18-19 x 75 minuutin oppituntia. Opintojaksojen tavoitteet, sisällöt, suoritusohjeet ja arviointi esitetään opintojaksoselosteiden yhteydessä.
Opintotarjotin
Opintojaksotarjotin on perustyöjärjestys, johon on merkitty kaikki lukuvuoden aikana tarjottavat opintojaksot. Se on laadittu opiskelijoiden keväällä antamien esivalintojen pohjalta. Opintojaksotarjotin on opiskelijan oman opinto-ohjelman suunnittelun perusta. Kussakin jaksossa toteutettavat opintojaksot on järjestetty ns. palkkeihin. Samaan palkkiin sijoitetut opintojaksot opetetaan siis samalla oppitunnilla, joten voit valita palkista yleensä yhden opintojakson.
Tuntikaavio ja työjärjestys
Tuntikaaviosta ilmenee, millä tunnilla eri palkeissa olevat opintojaksot pidetään viikon aikana. Jokaista opintojaksoa opiskellaan pääsääntöisesti kolme 75 minuutin oppituntia viikossa. Tuntikaavion avulla voit laatia itsellesi koko lukuvuoden työjärjestyksen jo silloin, kun valitset opintojaksoja opintotarjottimelta. Jos esimerkiksi valitset opintojaksosi kuudesta palkista/jakso, viikkotuntimääräsi tulee olemaan noin kahdeksantoista 75 minuutin oppituntia. Pakolliset opintojaksot kannattaa valita suosituksen mukaisesti (ks. opintojaksoselosteet).
Pakolliset opintojaksot
Lukion oppimäärässä on tietyn verran pakollisia opintojaksoja, joiden määrä vaihtelee oppiaineittain. Pakollisten opintojaksojen määrä eri oppiaineissa selviää ainevalintakortista ja opinto-oppaasta. Pakollisiin opintojaksoihin on koottu kunkin oppiaineen keskeisin sisältö. Lyhyen matematiikan valinneiden tulee suorittaa lukion aikana pakollisia opintojaksoja vähintään 94 ja pitkän matematiikan valinneiden 102 opintojaksoa.
Valtakunnalliset valinnaiset opintojaksot
Valinnaiset opintojaksot ovat pääasiassa pakollisia opintojaksoja syventäviä opintoja. Valtakunnallisia valinnaisia opintojaksoja täytyy suorittaa lukion aikana vähintään 20. Valinnaisia opintojaksoja voi valita oman kiinnostuksen mukaan. B2- ja B3-kielissä on pelkästään valinnaisia opintojaksoja.
Koulukohtaiset valinnaiset opintojaksot
Valtakunnallisten valinnaisten opintojaksojen lisäksi on myös paikallisia valinnaisia opintojaksoja, jotka ovat myös pääasiassa pakollisiin opintojaksoihin liittyviä opintoja (ks. arviointi). Koulukohtaisissa valinnaisissa opintojaksoissa on myös sellaisia opintojaksoja, jotka eivät välttämättä liity pakollisiin oppiaineisiin, vaan ne voivat sisältää aineksia eri oppiaineista, olla harrasteopintojaksoja tai ammatillisesti suuntautuneita opintojaksoja. Muualla suoritetut opintojaksot, esimerkiksi korkeakouluopinnot, luetaan yleensä koulukohtaisiin valinnaisiin opintojaksoihin.
Ohjausryhmä ja ryhmänohjaaja
Lukiossa luokkaa vastaa ohjausryhmä. Se kokoontuu ohjaustuokioon torstaisin klo 12.55-13.10 ryhmänohjaajan johdolla. Näissä tilaisuuksissa annetaan yleisinformaatiota, jaetaan tiedotteita, selvitetään käytännön toimintatapoja koulussa, viritellään ryhmähenkeä ja edistetään opiskelun sujumista. Osallistuminen ryhmänohjaustuokioon on osa opinto-ohjausta ja siten pakollista. Ryhmänohjaaja huolehtii ryhmänsä ryhmäytymisestä, vastaa opiskelijoiden etenemisen seurannasta ja tiedottamisesta sekä yhteydenpidosta vanhempiin.

Tuntikaavio

Ylioppilastutkinto

Tutkinnon rakenne
Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään viisi koetta. Äidinkielen ja kirjallisuuden koe (tai suomi toisena kielenä -koe) on kaikille pakollinen. Kolme muuta pakollista koetta kokelas valitsee ryhmästä, johon kuuluvat toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaaliaineissa järjestettävä koe. Näiden lisäksi kokelas valitsee viidenneksi pakolliseksi kokeeksi esimerkiksi toisen reaaliaineen kokeen tai vieraan kielen kokeen. Ylimääräisiä kokeita voi lisätä tutkintoon oman suunnitelman mukaisesti. Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä voi valita joko pitkän tai lyhyen (ruotsissa keskipitkän) oppimäärän kokeen riippumatta siitä, mitä oppimääriä näissä aineissa on opiskeltu. Kuitenkin ainakin yhdessä edellä mainituista aineista on suoritettava pitkän oppimäärän mukainen koe. Äidinkielen ja kirjallisuuden koe on kaksiosainen. Siihen kuuluvat lukutaidon ja kirjoitustaidon kokeet, jotka järjestetään eri koepäivinä. Arvosana määräytyy näissä kokeissa saadun pistesumman perusteella. Äidinkielen koe voi olla oppimäärältään suomi toisena kielenä -koe, jos kokelaan oma äidinkieli ei ole suomi ja hän on opiskellut mainitun oppimäärän mukaiset opinnot. Suomi toisena kielenä -oppimäärän koe on yksiosainen. Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden koepäivää. Koeaineryhmät ovat: a) psykologia, filosofia, historia, fysiikka ja biologia sekä b) evankelis-luterilainen uskonto, ortodoksinen uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede ja terveystieto. Koeaineryhmien koepäivät vaihtelevat eri tutkintokerroilla. Kokelas voi osallistua yhtenä koepäivänä vain yhden reaaliaineen kokeeseen. Siten kokelas voi suorittaa yhdellä tutkintokerralla enintään kaksi reaaliaineen koetta.
Osallistumisoikeus
Osallistumisoikeuden yksittäiseen kokeeseen saa, kun kyseisen aineen pakolliset opintojaksot on opiskeltu ennen kirjallista koetta. Vieraan kielen lyhyeen oppimäärään perustuvaan kokeeseen pääsee, kun kokelas on opiskellut vähintään kolme opintojaksoa. Reaaliaineen kokeeseen on oikeus osallistua, kun kokelas on opiskellut pakolliset opintojaksot aineessa, johon hän osallistuu. Suositeltavaa on kuitenkin opiskella lisäksi ainakin valtakunnalliset valinnaiset opintojaksot, koska kokeet laaditaan pakollisten ja valinnaisten opintojaksojen oppimäärien pohjalta.
Tutkinnon suorittaminen
Tutkinnon voi aloittaa joko syksyllä tai keväällä. Tutkinnon voi hajauttaa enintään kolmeen peräkkäiseen tutkintokertaan. Hylätyn kokeen saa uusia tutkinnon suorittamisen aikana kolme kertaa välittömästi seuraavien tutkintokertojen aikana. Hylättyä pakollista koetta uusittaessa voi muuttaa kokeen tasoa edellyttäen, että tutkinnon pakollisiin kokeisiin sisältyy edelleen yksi pitkän oppimäärän koe. Hylätyn ylimääräisen kokeen tasoa ei voi vaihtaa koetta uusittaessa. Tutkintoa voi kuitenkin täydentää suorittamalla eri tason kokeen sen jälkeen, kun ylioppilastutkinto on suoritettu hyväksytysti. Hyväksytyn kokeen saa uusia rajoituksetta. Tutkintoa voi myöhemmin ilman aikarajoitusta myös täydentää aineilla, joihin ei ole aikaisemmin osallistunut.
Ilmoittautuminen
Tutkintoon on ilmoittauduttava joka kerta erikseen. Ilmoittautuminen on sitova. Koe katsotaan hylätyksi, jos ilmoittautunut jää saapumatta ilman ylioppilastutkintolautakunnan hyväksymää syytä. Kokelaan ei tarvitse sitovasti valita kokeita pakollisiksi tai ylimääräisiksi. Jos tutkinto tulee hylätyksi, hylättyyn tutkintoon sisältyneet hyväksytyt kokeet voidaan sisällyttää aloitettavaan uuteen tutkintoon kolmen vuoden ajan aiemmin suoritetun kokeen hyväksymisen ajankohdasta. Ilmoittautuminen syksyn tutkintoon tapahtuu viimeistään 5.6. ja kevään tutkintoon viimeistään 23.11. (Ylioppilastutkintolautakunnan määräys). Koululla voi olla omat ilmoittautumispäivämäärät, jotka poikkeavat YTL:n päivämääristä. Ilmoittautuminen yo-tutkintoon tehdään Wilmassa opinto-ohjaajien antamien ohjeiden mukaisesti. Erityisjärjestelyhakemukset tulee jättää syksyn tutkinnon osalta viimeistään 30.11. ja kevään tutkinnon osalta viimeistään 30.4. Erityisjärjestelyhakemukset laaditaan yhdessä lukion erityisopettajan ja vararehtorin kanssa. Lukion oppimäärän päätteeksi suoritettavan ylioppilastutkinnon suorittamiseksi edellytettävät 5 koetta sekä niiden osalta hylättyjen kokeiden uusiminen on maksutonta. Ylimääräisistä kokeista veloitetaan maksu ylioppilastutkintolautakunnan määräysten mukaisesti.
Oikaisuvaatimus
Kun tulokset ovat valmistuneet, ne saadaan omasta lukiosta. Kokelaalla ja alle 18-vuotiaan kokelaan huoltajalla on oikeus tutustua arvosteltuun koesuoritukseen. Jos epäilet, että arvostelussa on tapahtunut virhe, lautakunnalta saa vaatia asiaan oikaisua. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä kokelas itse tai alle 18-vuotiaan kokelaan huoltaja. Hakemus arvostelun oikaisusta jätetään lukion rehtorille. Hakemus on jätettävä 14 päivän kuluessa siitä, kun koesuoritus on ollut mahdollista saada arvosteltuna nähtäväksi. Oikaisuvaatimus tehdään lautakunnan sähköisessä asiointipalvelussa. Oikaisuvaatimus on maksullinen. Maksu palautetaan, jos arvosana tai pistemäärä muuttuu oikaisuvaatimuksen johdosta.
Tiedottaminen
Lukuvuoden aikana järjestetään tiedotustilaisuuksia ja ohjausta ylioppilaskirjoituksiin osallistuville. Myös preliminääreistä, kuunteluharjoituksista ja kertaustilaisuuksista tiedotetaan erikseen.
Nimen julkistaminen
Mikäli et halua nimeäsi tiedotusvälineissä julkaistaviin uusien ylioppilaiden luetteloihin, ilmoita siitä kirjallisesti kansliaan ennen yo-kirjoituksiin osallistumista.
Ylioppilaskoepäivät
Syksy 2021 ma 13.9. äidinkieli ja kirjallisuus (suomi ja ruotsi), lukutaidon koe ke 15.9. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia pe 17.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä ma 20.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ti 21.9. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä to 23.9. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto pe 24.9. äidinkieli ja kirjallisuus (suomi ja ruotsi), kirjoitustaidon koe suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe ma 27.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä ke 29.9. saamen äidinkieli ja kirjallisuus -koe Kevät 2022 ti 15.3. äidinkieli ja kirjallisuus (suomi ja ruotsi), lukutaidon koe suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe to 17.3. vieras kieli, lyhyt oppimäärä pe 18.3. äidinkieli ja kirjallisuus (suomi ja ruotsi), kirjoitustaidon koe ma 21.3. vieras kieli, pitkä oppimäärä ke 23.3. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä pe 25.3. reaali (uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto) ma 28.3. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ke 30.3. reaali (psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia) pe 1.4. saamen äidinkieli ja kirjallisuus -koe

Suoritusohjeet

Lukion oppimäärä
Lukion oppimäärä koostuu pakollisista ja valinnaisista opintojaksoista, joita täytyy suorittaa yhteensä vähintään 150 opintopistettä. Ylioppilastutkintotodistusta ei voi saada ennen kuin 150 opintopistettä on suoritettu.
Opiskeluaika
Lukion oppimäärän suorittamiseen kuluu täysipäiväisesti opiskellen kolme lukuvuotta. Opintojaksojen suoritusmääräksi suositellaan ensimmäisenä vuonna 60 opintopistettä, toisena vuonna 60 opintopistettä ja kolmantena 30 opintopistettä.
Opetukseen osallistuminen
Lukion suorittaminen edellyttää, että osallistut säännöllisesti valitsemiesi opintojaksojen opiskeluun. Opettaja saattaa jättää opintojakson arvostelematta, jos opiskelijalla on yli kolme tuntia selvittämättömiä poissaoloja. Lukuvuoden aikana voi olla poissa opetuksesta rehtorin luvalla perustellusta syystä yhden jakson ajan. Lukio-opinnot voi keskeyttää korkeintaan yhden lukuvuoden ajaksi menettämättä opinto-oikeutta. Lupa poissaoloon tai opintojen keskeyttämiseen tulee anoa kirjallisena rehtorilta. Alle 18-vuotiaalla tulee olla tähän huoltajan suostumus.
Poissaolot
Yksittäisen tunnin poissaoloon luvan antaa kyseisen tunnin opettaja, enintään kolmeksi päiväksi ryhmänohjaaja ja pidemmäksi ajaksi rehtori. Anomus poissaolosta tehdään Wilman lomakkeella. Alaikäisen loma-anomuksen tekee huoltaja. Mikäli et ole pystynyt pyytämään lupaa etukäteen (esim. sairaustapaus), anna siitä välittömästi selvitys opettajillesi. Pidemmissä sairaustapauksissa selvityksessä täytyy olla terveydenhoitajan, sairaanhoitajan tai lääkärin allekirjoitus. Poissaolot selvitetään Wilman kautta. Huoltajat voivat seurata poissaolomerkintöjä Wilmasta ja selvittää poissaolon syyn kohdassa Huomautukset.
Opinto-ohjelma
Jokainen opiskelija suunnittelee oman opinto-ohjelmansa koko lukuvuodelle opintotarjottimen pohjalta. Työmäärän tasainen jakautuminen, ylioppilaskirjoitukset sekä jatko-opintosuunnitelmat ovat tärkeitä näkökulmia opinto-ohjelman suunnittelussa. Yleisohje: opinto-ohjelmaa laatiessasi valitse ensin sellaiset opintojaksot, joita tarjotaan vain kerran tai kaksi kertaa lukuvuoden aikana ja katso, että saat pakolliset opintojaksot opiskeltua ajoissa.
Valintojen ja muutosten tekeminen
Omat valinnat syötetään itse Wilman opintotarjottimeen. Valintaohjelma näyttää, kuinka monta opiskelijaa ryhmään on ilmoittautunut ja milloin ryhmä on täynnä. Ryhmän maksimikooksi on yleisimmin määritelty 27 opiskelijaa. Mikäli et mahdu valitsemallesi opintojaksolle, mieti voisitko valita jonkin muun opintojakson samasta palkista tai ota yhteyttä opintojakson opettajaan ja kysy, voitko saada opintojaksoilta paikan. Tarpeen vaatiessa voit käydä tekemässä vähäisiä muutoksia valintoihisi opintotarjottimella lukuvuoden edetessä. Opinto-ohjelman muuttaminen ja suoritusten määrän mahdollista vähentämistä aiheuttavat muutokset on tehtävä opinto-ohjaajan luona. Asiasta on keskusteltava ryhmänohjaajan kanssa, jos muutokset vaikuttavat valmistumisajankohtaan.
Opiskeluryhmän varmistaminen
Lopullinen opiskelupaikan varmistaminen tapahtuu opintojakson ensimmäisellä tunnilla. Ilmoitus opettajalle on välttämätön, mikäli olet estynyt saapumasta ensimmäiselle oppitunnille.
Opintojaksojen suorittaminen
Opintojaksojen suorittamisjärjestyksestä on annettu ohjeet kunkin oppiaineen esittelyn yhteydessä. Mikäli haluat poiketa annetuista ohjeista, neuvottele kyseisen aineen opettajan kanssa. Samoin jos haluat suorittaa samanaikaisesti kaksi opintojaksoa, sovi opettajien kanssa asiasta hyvissä ajoin.
Opintojaksojen keskeyttäminen
Mikäli joudut keskeyttämään aloittamasi opintojakson, sinun tulee viipymättä ottaa yhteys opinto-ohjaajaan sekä ilmoittaa keskeyttämisestä kyseisen opintojakson opettajalle. Silloin opintojakso jätetään arvostelematta.
Opintojakson suorittaminen itsenäisesti
Opintojaksoja voit suorittaa myös itsenäisesti opiskellen. Tällöin sinun tulee etukäteen sopia kyseisen opettajan kanssa vaadittavista suorituksista sekä laatia kirjallinen suunnitelma ja aikataulu rehtorin hyväksyttäväksi. Tätä varten on erityinen lomake, jonka saa koulun kansliasta. Opintojaksoja voit suorittaa itsenäisesti joko kokonaan tai osittain opetukseen osallistumatta, mikäli se on perustellusta syystä tarkoituksenmukaista. Tällöin sinun tulee sopia opettajan kanssa asiaan liittyvistä menettelytavoista. Taito- ja taideaineiden opintojaksoja sen sijaan et voi suorittaa opetukseen osallistumatta. Myöskään lukuaineissa aineiden ensimmäisiä opintojaksoja ei lähtökohtaisesti voi suorittaa itsenäisesti. Itsenäisesti suoritettavat opintojaksot on aina tehtävä omassa koulussa. Itsenäisesti opiskeltu opintojakso täytyy aina tulla hyväksytysti suoritetuksi (vähintään arvosana 5).
Muissa oppilaitoksissa suoritetut opintojaksot
Opintojaksoja voit suorittaa myös muissa oppilaitoksissa (esim. kesälukio, kesäyliopisto, aikuislukio, ammattioppilaitos, verkkolukio.fi). Jos muissa oppilaitoksissa suorittamasi opintojaksot vastaavat tavoitteiltaan, laajuudeltaan ja vaativuudeltaan koulumme opetussuunnitelman mukaisia opintojaksoja, ne voidaan hyväksyä suoritukseksi. Muissa oppilaitoksissa tehtävistä suorituksista tulee aina sopia opinto-ohjaajan kanssa etukäteen erityisesti, jos kyseessä on muu kuin pakollinen tai valtakunnallinen valinnainen opintojakso. Tarvittaessa sinulta voidaan edellyttää myös lisäsuorituksia. Opintojakson arviointi perustuu tässä tapauksessa kyseisen oppilaitoksen arviointiin sekä omassa lukiossa vaadittaviin lisäsuorituksiin. Toisessa oppilaitoksessa suoritettu opintojakso edellyttää aina opetukseen osallistumista ja hyväksyttyä suoritusta (arvosana vähintään 5).
Hylätyn arvosanan korottaminen
Hylätyn arvosanan voit korottaa osallistumalla kokeeseen uusintakuulustelupäivinä tai käymällä opintojakson kokonaan uudelleen.
Hyväksytyn arvosanan korottaminen
Hyväksyttyä suoritusta voit korottaa joko hyväksyttyjen arvosanojen uusintapäivinä tai käymällä opintojakson uudelleen. Voimaan jää parempi arvosana.

Opiskelun arviointi

Opintojakson arviointi
Opintojaksot arvioidaan numeroin (asteikolla 4-10) tai suoritusmerkinnällä (suoritettu = S). Mikäli opintojakso on kesken esimerkiksi osasuorituksen puuttumisen vuoksi, siitä annetaan O-merkintä. Arvosanat ovat nähtävissä Wilmassa. Koulukohtaiset valinnaiset opintojaksot arvioidaan numeroin tai suoritusmerkinnällä. Arviointitapa tulee esille kunkin oppiaineen kohdalla tässä oppaassa. Annettua arvosanaa ei kuitenkaan lasketa siihen keskiarvoon, jonka mukaan kyseisen oppiaineen päättöarvosana määräytyy. Koulukohtainen valinnainen opintojakso voi vain korottaa oppiaineen päättöarvosanaa opettajan harkinnan mukaan. Mikäli koulukohtaisesta valinnaisesta opintojaksosta tulee arvosana 4, sitä ei lasketa kokonaisopintopistemäärään. Koulukohtaiset valinnaiset opintojaksot voidaan arvioida myös suoritusmerkinnällä. Opintojaksojen arvioinnista kerrotaan yksityiskohtaisesti opintojaksoselosteissa ja opintojaksojen alussa ensimmäisellä oppitunnilla.
Laaja-alainen osaaminen opintojaksoissa
Kaikissa lukion oppiaineiden sisällöissä ovat esillä myös kuusi laaja-alaisen osaamisen osa-aluetta. Niillä pyritään eheyttämään lukio-opetusta jokaisessa oppiaineessa. Osa-alueet ovat: 1. Globaali- ja kulttuuriosaaminen • opiskelijan valmiudet kansainvälisyyteen • kulttuurisen moninaisuuden ymmärtäminen • kansainvälinen osaaminen 2. Hyvinvointiosaaminen • itsestä huolehtiminen ja omien vahvuuksien tunnistaminen 3. Vuorovaikutusosaaminen • sosiaalisten taitojen ja yhteistyökyvyn kehittäminen • rakentava viestintä 4. Eettisyys ja ympäristöosaaminen • oman eettisen toiminnan kehittäminen • luonnon monimuotoisuuden arvostaminen 5. Yhteiskunnallinen osaaminen • ymmärrys omasta roolista, vastuusta ja mahdollisuuksista tukea demokratian toteutumista • oman osaamisen hyödyntäminen yhteiskunnan hyväksi • työelämävalmiudet ja yrittäjämäinen asenne 6. Monitieteinen ja luova osaaminen • tutustuminen erilaisiin tiedonhankinnan ja -esittämisen tapoihin • tiedon luotettavuuden arviointikyky • eri tyyppisten tietolähteiden monilukutaito • konkretisoituu korkeakouluyhteistyön kautta Eri oppiaineiden opintojaksoissa tulee esille yllä mainittuja osa-alueita. Osa-alueiden tavoitteina ovat hyvä yleissivistys, kestävän tulevaisuuden kehittäminen sekä vahvat jatko-opinto-, työelämä- ja kansainvälisyysvalmiudet opiskelijoille. Ne ovat myös osa opintojaksojen sisältöjen arviointia.
O-merkinnän suorittaminen
O-merkinnän aiheuttavia puuttuvia osasuorituksia voivat olla esimerkiksi sanakokeet, tekstit, tutkielma, esitelmä tai loppukoe. Opettaja merkitsee Wilmaan puuttuvat suoritukset. Jotta opintojaksosta voisi antaa arvosanan, nämä osasuoritukset on hoidettava kuntoon seuraavan jakson aikana. Työt ja kirjoitelmat on palautettava arviointiviikkoon mennessä ja loppukoe on tehtävä viimeistään seuraavassa uusintakuulustelussa. Muussa tapauksessa opintojakson osasuoritukset mitätöityvät eikä opintojaksosta jää mitään merkintää todistukseen.
Poissaolojen vaikutus
Kaikki poissaolot vaikuttavat opintojaksoarvosanaan alentavasti, jollei opiskelija selvitä niitä hyväksytysti ja korvaa poissaolotuntejaan annetuilla tehtävillä. Mikäli poissaoloja on ilman hyväksyttäviä syitä enemmän kuin kolme oppituntia, opettaja saattaa jättää opintojakson arvostelematta.
Oppiaineen oppimäärän arviointi
Oppiaineen oppimäärä muodostuu pakollisista ja valtakunnallisista syventävistä sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista opinnoista. Opiskelijan on suoritettava vähintään 2/3 opinto-ohjelmansa mukaisista oppiaineen oppimäärän pakollisista ja valtakunnallisista valinnaisista opintojaksoista hyväksytysti (arvosana vähintään 5). Hylättyjä opintojaksoja saa olla enimmillään seuraavan kaavion mukaan: 2-5 op: hylättyjä opintopisteitä 0 6-11 op: hylättyjä opintopisteitä enintään 2 12-17 op: hylättyjä opintopisteitä enintään 4 18 op tai enemmän: hylättyjä opintopisteitä enintään 6 Tällöin jokainen opiskeltu pakollinen ja valtakunnallinen valinnainen opintojakso on mukana oppiaineen arvosanassa. Oppimäärän päättöarvosana muodostuu pakollisten ja valtakunnallisten valinnaisten opintojaksosanojen aritmeettisesta keskiarvosta. Oppiaineisiin läheisesti liittyvät koulukohtaiset valinnaiset opintojaksot voivat vaikuttaa arvosanaan lisänäyttönä (ks. opintojaksoselosteet). Mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat opiskelun päättövaiheessa opintojaksoarvosanojen keskiarvon perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat, kyseisen aineen opettajat voivat myös korottaa oppiaineen arvosanaa. Loppuarvosanaa voit myös korottaa abeille järjestettävissä korotustenteissä, jotka ovat kirjallisia, suullisia tai molempia.
Numeroin arvioitavat oppiaineiden oppimäärät
Numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän saa suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden opintojakson sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi opintojaksoa. Mikäli haluat päättötodistukseen ko. oppiaineista suoritusmerkinnän, ilmoita siitä kirjallisesti erillisellä lomakkeella kansliaan huhtikuun loppuun mennessä. Päättötodistuksen numeroarvosanaa ei voi muuttaa suoritusmerkinnäksi eikä suoritusmerkintää numeroarvosanaksi virallisen todistuksen antopäivän jälkeen.
Lukion oppimäärän suoritus
Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät hyväksytysti ja lukion vähimmäisopintopistemäärä 150 opintopistettä täyttyy. 150 opintojaksosta 20 tulee olla valtakunnallista valinnaisia opintojaksoa. Lukion oppimäärässä ovat mukana kaikki arvioidut opintojaksot; mitään opintojaksoarvosanaa ei jälkikäteen voi enää poistaa.
Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
”Opiskelija voi pyytää rehtorilta opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.” (Lukiolaki 53. § 1. mom.) Opiskelija saa vaatia oikaisua pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, aluehallintovirastolta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. (Lukiolaki 53. § 2. mom.)
Lukion päättötodistus
Syksyllä päättötodistuksen saavien on hoidettava suoritukset lokakuun loppuun mennessä. Keväällä päättötodistuksen saavien on hoidettava suoritukset kuntoon huhtikuun loppuun mennessä. Lukion päättötodistus on ehtona ylioppilastutkintotodistuksen saamiselle.

Koulun muu toiminta

Johtokunta
Lukiolla ja yläkoululla on yhteinen johtokunta, jonka Oulunkylän yhteiskoulun kannatusyhdistys ry:n hallitus on nimittänyt. Johtokunnan tehtävänä on mm. hyväksyä koulun toimintasuunnitelma, tukea koulun kasvatus- ja opetustyötä, edistää koulun työrauhaa sekä ylläpitää kodin ja koulun yhteistyötä. Johtokunnan puheenjohtajana toimii Timo Sinkkilä ja sihteerinä Mirva Lindström. Halutessaan vaikuttaa asioihin vanhemmat voivat ottaa tarvittaessa yhteyttä johtokuntaan.
Opiskelijakunta
Lukiolain mukaan lukiossa on opiskelijakunta, johon kuuluvat kaikki lukion opiskelijat. Opiskelijakunnan toimihenkilöt valitaan opiskelijakunnan syyskokouksessa. Hallitus kokoontuu säännöllisesti pohtimaan koulun toimintaan liittyviä asioita ja kutsuu tarvittaessa opiskelijakunnan koolle keskustelemaan yhteisistä asioista. Opiskelijakunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa ja koulutyötä. Opiskelijakunta voi järjestää juhlia ja teemapäiviä, vapaata harrastustoimintaa sekä tehdä ehdotuksia muissa koulua koskevissa asioissa. Opiskelijakunta voi tehdä ehdotuksia ja antaa lausuntoja esimerkiksi koulun järjestyssäännöistä, opetussuunnitelmasta, oppikirjoista sekä opetusväline- ja kirjahankinnoista. Tule aktiivisesti mukaan! Opiskelijakuntatoiminnasta voi saada 2op opintojakson osallistumalla aktiivisesti hallitustyöhön vähintään yhden vuoden.
Tutortoiminta
Opiskelijatutorit perehdyttävät uudet opiskelijat lukio-opiskeluun ja koulun käytäntöihin. Heidän tehtävänään on ryhmäyttää opiskelijoita, neuvoa ja opastaa etenkin koulun aloitusvaiheessa, tiedottaa ajankohtaisista asioista sekä järjestää yhteisiä tapahtumia tutustumisen ja koulutyön keventämisen merkeissä.
Ympäristöryhmä
Koulussa toimivat sekä peruskoulun että lukion ympäristöryhmät, joihin kuuluu opiskelijoita eri luokka-asteilta. Lukion ympäristöryhmän tehtävänä on edistää kestävän kehityksen mukaista toimintaa koulussa. Ympäristöryhmä pyrkii vaikuttamaan koulun fyysisen ympäristön viihtyisyyteen ja kehittää koulun toimintakulttuuria sekä sosiaalisesti että ekologisesti kestävämpään suuntaan. Kaikki ympäristöasioista kiinnostuneet lukiolaiset voivat osallistua ympäristöryhmän toimintaan. Tavoitteena on, että jokaisella lukioryhmällä olisi ympäristöryhmässä 1-2 edustajaa, jotka tuovat opiskelijoiden ympäristöasioita koskevat näkemykset ympäristöryhmän tietoon. Osallistumalla aktiivisesti ympäristöryhmän toimintaan opiskelija voi saada 2op opintojakson. Ympäristöryhmä tekee ehdotuksia, antaa lausuntoja, järjestää tempauksia sekä rakentaa omalla toiminnallaan parempaa maailmaa Oulunkylän yhteiskoulussa. Osallistu ja vaikuta!
Opinto-ohjaus
Opinto-ohjausta on tarjolla koko lukion ajan. Saat ohjausta lukio-opiskeluun, jatko-opintoihin ja urasuunnitteluun liittyvissä kysymyksissä sekä oppitunneilla että henkilökohtaisessa ohjauksessa. Myös pienryhmäohjausta tarjotaan mahdollisuuksien mukaan. Voit olla yhteydessä opinto-ohjaajaasi missä tahansa opintoihin liittyvässä asiassa ja varata tarvittaessa ohjausajan. Vanhemmat voivat ottaa yhteyttä opinto-ohjaajaan Wilma-viestillä, puhelimitse tai sähköpostin välityksellä. Ohjausta tarjotaan myös vuosi lukiosta valmistumisen jälkeen, jos et ole saanut opiskelupaikkaa.
Erityinen tuki
Oulunkylän yhteiskoulun lukiossa on mahdollista saada erityistä tukea, jos opiskelun edellytykset ovat heikentyneet sairauden, vamman tai vaikean elämäntilanteen vuoksi.
Lukivaikeus
Opiskelija voi hakea erityisiä koejärjestelyjä ylioppilaskirjoituksiin lukivaikeuden, sairauden tai vamman, vieraskielisyyden asteen tai erityisen vaikean elämäntilanteen perusteella. Järjestelyjen tarve arvioidaan tapauskohtaisesti yhdessä lukion erityisopettajan kanssa. Erityisjärjestelyjen pitää olla käytössä jo lukioaikana. Lukilausunnon pitää olla lukioaikana hankittu ja YTL:n vaatimusten mukainen. Lisätietoa löytyy YTL:n nettisivuilta www.ylioppilastutkinto.fi.
Opiskelijahuolto
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) astui voimaan 1.8.2014. Laki kokoaa yhteen lainsäädännössä hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säädökset ja takaa kaikille oppilaille ja opiskelijoille oppilashuollon maksuttomat palvelut: kouluterveydenhuollon, kuraattorin ja psykologin. Laki painottaa koko koulun yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja oppilaitosten välistä yhteistyötä ja turvaa varhaista tukea tarvitseville. Oppilas- ja opiskelijahuoltotyötä koskevat oppilashuoltolain mukaiset salassapitosäädökset. Oppilas voi hakeutua oppilashuollon palveluihin itse tai myös vanhemmat, opettajat ja koulun muut työntekijät voivat ottaa yhteyttä oppilas- ja opiskelijahuoltoon. Yhteystiedot löytyvät koulun nettisivuilta. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki kokonai-suudessaan: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20131287
Terveydenhuolto
Terveydenhuollon yhteystiedot löytyvät koulun Yhteystiedot-sivulta. Opiskeluterveydenhuolto on lukiolaisille kuuluva lakisääteinen oikeus, jonka tavoitteena on kannustaa opiskelijaa terveellisten elintapojen omaksumiseen sekä tukea aikuistumisessa, itsenäistymisessä ja elämäntapojen hallinnassa. Opiskelijaterveydenhuolto on ennalta ehkäisevää terveydenhoitotyötä. Sairaanhoito tapahtuu jokaisen opiskelijan asuinpaikan terveysasemalla. Kaikille kutsuntaikäisille tehdään armeijan ennakkoterveystarkastukset koulussa. Opiskeluterveydenhuollosta vastaavat terveydenhoitaja Anne Sorvari sekä koululääkäri.
Psykologi
Psykologin yhteystiedot löytyvät koulun Yhteystiedot-sivulta. Psykologi Pekka Holopainen on paikalla päivittäin. Psykologin työn tavoitteena on tukea opiskelijoiden psyykkistä hyvinvointia sekä yhteisöllisellä että yksilöllisellä tasolla. Opiskelijat voivat ottaa yhteyttä psykologiin esimerkiksi mielialaan, jaksamiseen tai ihmissuhteisiin liittyvissä pulmissa. Myös huoltajat, opettajat ja opiskelijahuoltoryhmän työntekijät voivat ottaa yhteyttä psykologiin, jos nuoresta ilmenee huolta. Ajan voi varata soittamalla, tekstiviestitse, Wilma-viestillä tai sähköpostitse. Pääasiallisena psykologin työmenetelmänä on kahdenkeskinen keskustelu opiskelijan kanssa. Tarvittaessa psykologi on mukana yhteisneuvotteluissa, joihin voivat osallistua nuoren lisäksi esimerkiksi huoltajat tai koulun muita työntekijöitä.
Kuraattori
Kuraattorin yhteystiedot löytyvät koulun Yhteystiedot-sivulta. Koulukuraattori Liisa Ståhle on koulun sosiaalityöntekijä. Hän on tavattavissa koululla päivittäin, myös ilman ajanvarausta. Ajan voi varata soittamalla, tekstiviestitse, Wilman kautta tai sähköpostitse. Kuraattorin työn keskeinen tavoite on hyvinvoinnin edistäminen kouluyhteisössä. Oppilas, opettaja tai huoltajat voivat ottaa yhteyttä kuraattoriin esimerkiksi koulunkäyntiin, ihmissuhteisiin, elämäntilanteeseen tai muuhun arkielämään liittyvissä asioissa. Koulukuraattori tekee yhteistyötä mm. nuoren vanhempien, koulun työntekijöiden ja koulun ulkopuolisten tahojen kanssa.
Hammashoito
Koulu on vakuuttanut opiskelijat tapaturmien varalta. Vakuutusyhtiönä toimii Lähi-Tapiola. Vakuutus kattaa tapaturmat koulussa, koulumatkoilla ja koulun järjestämissä tilaisuuksissa. Tapaturman sattuessa ota yhteyttä koulun kansliaan ja terveydenhoitajaan korvaushakemuksen täyttämistä varten.
Kouluruokailu
Compass Group (ravintola Breikki) huolehtii koulumme ruokailusta ja ruokakulttuurista. Lukiolaisille tarjottava lounas on maksuton. Ruokailuun on varattu aikaa 35–40 minuuttia.
Lukusalin käyttö
Lukiolaisten käytössä olevassa lukusalissa on tietokoneita itsenäistä työskentelyä varten. Lukusalia käytetään myös ryhmätyöskentelytilana sekä väli- ja vapaatuntien viettoon (ks. järjestyssäännöt).
Opiskelijailmoitus
Lukuvuoden alussa jokainen lukion opiskelija täyttää/täydentää opiskelijailmoituksen, jonka sisältämien henkilötietojen tulee olla ajan tasalla. Jos tiedoissa tapahtuu muutoksia lukuvuoden aikana, niistä on välittömästi ilmoitettava kansliaan ja ryhmänohjaajalle.
Säilytyslokerikko
Opiskelijalla on mahdollisuus saada käyttöönsä lukittava lokerikko opiskeluvälineiden säilytystä varten. Lokerot on pidettävä siisteinä sisä- ja ulkopuolelta. Tarrojen ja muiden kuvien kiinnittäminen lokeroon on kielletty. Lokeroa ei saa kierrättää sisaruksille tai ystäville. Lokero luovutetaan siistinä joka lukuvuoden jälkeen.
Opiskelijan alennuslippuhakemukset
Kansliasta saat HSL:n ja VR:n/Matkahuollon alennuslippuhakemukset, joilla 17 vuotta täytettyäsi voit hakea opiskelijalippua. Lippuhakemukseen tarvitset oppilaitoksen leiman ja allekirjoituksen.
Opintotuki
Toisen asteen opiskelijoina lukiolaiset kuuluvat opintotuen piiriin täytettyään 17 vuotta. Opintojen päätoimisuus (opintotukilaki 5 a §): Lukio-opinnot ovat päätoimisia, kun niiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 150 opintopistettä. Opiskelijan on tukea saadakseen osallistuttava kunakin lukukautena vähintään 20 opintopisteen verran opintojaksoihin, tai niitä vastaaviin opintoihin. Osallistumisella tarkoitetaan sitä, että opiskelija on osallistunut opetukseen lukion määräämällä tavalla niin, että hän voi osallistua loppukokeeseen. Sama pätee kurssin arvosanan korottamiseen. Opiskelija on oikeutettu lukukauden tukeen myös silloin, kun hän kyseisenä lukukautena osallistuu vähintään kahteen ylioppilastutkintoon kuuluvaan kokeeseen. Jo suoritetun kurssin uusiminen opetukseen osallistumalla tai yo-kokeen arvosanan korottaminen luetaan mukaan, kun opintojen päätoimisuutta arvioidaan. Osallistuminen ylioppilaskirjoituksiin sen jälkeen, kun ylioppilastutkinto on suoritettu (otettu tutkintotodistus), ei oikeuta tukeen ylioppilastutkinnon kokeiden perusteella. Opintotuki koostuu opintorahasta ja valtion takaamasta opintolainasta. Lisäksi opiskelija voi olla oikeutettu saamaan yleistä asumistukea. Tukien suuruuteen vaikuttavat hakijan ikä, asumismuoto, mahdollinen ansiotyö ja vanhempien tulot. Opintososiaalisiin etuihin liittyvistä asioista saat neuvontaa koulusihteeriltä tai Kelalta. Hakemuslomakkeet löytyvät Kelan kotisivuilta www.kela.fi. Hakemukseesi tarvitset liitteeksi opintotodistuksen. Saat sen kansliasta, josta hakemus lähetetään edelleen Kelaan.
Koulun ja kodin yhteistyö
Koulun ja kodin välinen yhteistyö on erittäin tärkeää. Sen muotoja ovat ryhmänohjaajien ja opettajien henkilökohtaiset yhteydenotot koteihin, koulun järjestämät vanhempainillat ja ryhmäkohtaiset tilaisuudet. Niissä käsitellään opiskeluun ja koulunkäyntiin liittyviä asioita. Koteihin välittyy tietoa myös jaksotodistusten, lukio-oppaan ja muiden yksittäisten tiedotteiden kautta. On myös toivottavaa, että vanhemmat ottavat tarvittaessa suoraan yhteyden opettajiin, ryhmänohjaajiin ja rehtoriin.
Polkupyörät ja ajoneuvot
Pyydämme vanhempia välttämään pihaan ajoa ja koulun portin välittömään läheisyyteen pysähtymistä tuodessa opiskelijoita kouluun. Näin vältämme vaaratilanteet ja säilytämme liikenneturvallisuuden. Polkupyörät säilytetään koulun pihalla niille varatuissa telineissä. Mopoille on oma paikkansa koulun parkkipaikan puoleisessa päädyssä, valkoisen viivan rajaamalla alueella. Autojen paikoitusalue on tarkoitettu ainoastaan koulun henkilökunnalle, ei opiskelijoille.
Koulusta eroaminen
Mikäli olet aikeissa vaihtaa koulua tai lopettaa opiskelusi, sinun tulee jättää aina kirjallinen ilmoitus asiasta. Ennen eroamispäätöstä sinun tulee keskustella asiasta ryhmänohjaajasi tai opinto-ohjaajan ja rehtorin / vararehtorin kanssa. Rehtorille on ehdottomasti tehtävä päätöksestä huoltajan allekirjoituksella varustettu ilmoitus.

Äidinkieli ja kirjallisuus

Oppiaineen opetuksen yleiset tavoitteet
Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen yleiset tavoitteet liittyvät opiskelijan vuorovaikutusosaamiseen, tekstien tulkitsemisen taitoihin, tekstien tuottamisen taitoihin sekä kieli- ja kulttuuritietoisuuden kehittymiseen.
Suoritusohjeet ja arviointi
Pakolliset opintojaksot suoritetaan tässä järjestyksessä: • Suomen kielen ja kirjallisuuden perusteet • Kirjallisuus 1 • Suomen kielen ja kirjallisuuden perusteiden syventäminen • Kirjallisuus 2 Vuorovaikutuksen syventävä opintojakso suositellaan suoritettavaksi toisena tai kolmantena lukuvuonna. Opintojaksot Kirjoitustaidon syventävä ja Lukutaidon syventävä suositellaan suoritettavaksi kolmantena lukuvuonna. Muut opintojaksot voi suorittaa missä tahansa järjestyksessä. Opintojaksojen arviointi kohdistuu monipuolisesti oppiaineen eri osa-alueisiin sekä laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin. Arvioinnin pohjana on opiskelijan tieto opintojaksojen tavoitteista ja sisällöistä niin, että hän pystyy seuraamaan omaa edistymistään. Opiskelijaa ohjataan itse- ja vertaisarviointiin. Arvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset työt sekä aktiivinen osallistuminen opetukseen. Kaikki opintojaksot paitsi O´Times – lukiolaisten lehti sekä Kirjallisuusdiplomi arvioidaan numeroin 4—10.
Itsenäinen opiskelu
Lähtökohtaisesti opintojaksoja ei voi suorittaa itsenäisesti. Jos opiskelijalla on kuitenkin pakottava syy suorittaa opintojakso itsenäisesti, on suoritustavasta ja suorituksista sovittava hyvissä ajoin opettajan kanssa. Kirjallisuusdiplomi suoritetaan poikkeuksellisesti itsenäisesti.
Oppimäärän vaihtaminen
Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine sisältää kaksi oppimäärää: suomen kieli ja kirjallisuus sekä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus. Suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan voi opiskella opiskelija, jonka äidinkieli on virallisesti jokin muu kuin suomi. Opintojaksoja tarjotaan pääasiassa suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärässä. S2-opiskelija voi kuitenkin suorittaa opintojaksoja räätälöidysti suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Opiskelijan tulee sopia suoritustavoista opettajan kanssa kunkin opintojakson alussa. Pelkästään S2-opiskelijoille kohdennettuja opintojaksoja järjestetään kaksi, ja S2-ylioppilaskokeeseen tähtäävää opiskelijaa kehotetaan valitsemaan ne molemmat. Opiskelijan, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, tulee tehdä ensimmäisen lukuvuoden aikana päätös, kumman oppimäärän mukaan hän opiskelee. Päätös ohjaa suorittamaan oppimäärän mukaisen ylioppilaskokeen.
oÄI1 Tekstien tulkinta ja kirjoittaminen (pakollinen, 2 op)
Keskeiset sisällöt · tutustutaan keskeisiin tekstilajeihin: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit sekä niiden yhdistelmät · tutustutaan äidinkielen ylioppilaskokeen tekstilajeihin · harjoitellaan tekstin tutkimisen ja kielen analysoimisen peruskäsitteitä · harjoitellaan kirjoittamisprosessia ja aineistoon viittaamista · kerrataan kielenhuollon perustaitoja Opintojakson työt ja työskentelytavat · tehdään luku- ja kirjoitustaidon tehtäviä · luetaan 1 - 2 kokonaisteosta · tehdään suullisia ja kirjallisia töitä · työskennellään itsenäisesti, pareittain ja ryhmissä
oÄI_23 Kieltä, tekstejä ja vuorovaikutusta (pakollinen, 2 op)
Keskeiset sisällöt · tutustutaan laajaan tekstikäsitykseen · tutustutaan vuorovaikutustaitoihin ja niiden reflektointiin sekä vuorovaikutustilanteiden analyysiin · tutustutaan erilaisiin käsityksiin kielestä, kieli-identiteettiin, kielipolitiikkaan ja kielen merkitykseen vuorovaikutusvälineenä · syvennetään opiskelijan käsitystä itsestään viestijänä · harjoitellaan erilaisia vuorovaikutustilanteita Opintojakson työt ja työskentelytavat · tehdään luku- ja kirjoitustaidon tehtäviä · luetaan 1 - 2 kokonaisteosta · tehdään suullisia ja kirjallisia töitä · työskennellään itsenäisesti, pareittain ja ryhmissä
oÄI4 Kirjallisuus 1 (pakollinen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • harjoitellaan kirjallisuuden analysoinnin perustaitoja • tutustutaan eri aikojen kirjallisuuteen monipuolisesti Opintojakson työt ja työskentelytavat • tehdään luku- ja kirjoitustaidon tehtäviä • luetaan 1-2 kokonaisteosta • tehdään suullisia ja kirjallisia töitä • työskennellään itsenäisesti, pareittain ja ryhmissä
oÄI5 Tekstien tulkinta 1 (pakollinen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • tekstien ideologisuuden tunnistaminen, mielipiteen ja tutkimustiedon erot • sananvapaus, mediakritiikki, mediaetiikka • vaikuttamisen kielelliset ja audiovisuaaliset keinot sekä vaikuttamaan pyrkivien tekstien analysoiminen ja tuottaminen • lähdekritiikki, tiedonhankinta Opintojakson työt ja työskentelytavat • tehdään luku- ja kirjoitustaidon tehtäviä • luetaan 2-3 kokonaisteosta • tehdään suullisia ja kirjallisia töitä • työskennellään itsenäisesti, pareittain ja ryhmissä
oÄI_67 Kirjoittaminen 1 ja vuorovaikutus 2 (pakollinen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • kirjoittaminen prosessina • tekstien pohjalta kirjoittaminen (aineistojen käyttötavat), kielen- ja tekstinhuolto (sidostaminen) sekä oman äänen löytäminen • esiintymisjännitys ja vuorovaikutussuhde yleisön kanssa • esiintymistaidot (kohdentaminen, kontakti, havainnollistaminen, ilmaisu) • eri viestintäkanavien vuorovaikutustaidot ja -etiikka (kuten some) Opintojakson työt ja työskentelytavat • tehdään luku- ja kirjoitustaidon tehtäviä • luetaan 2 - 3 kokonaisteosta • tehdään suullisia ja kirjallisia töitä • työskennellään itsenäisesti, pareittain ja ryhmissä
oÄI8 Kirjallisuus 2 (pakollinen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • Suomen kirjallisuus monimuotoisena, moniäänisenä ja monikielisenä ilmiönä osana maailmankirjallisuutta • kirjallisuuden tutkimista eri konteksteissaan: tekijän ja lajin konteksti, historiallinen ja kulttuurinen konteksti, poliittinen ja yhteiskunnallinen konteksti, kielellinen konteksti ja maantieteellinen konteksti • tekstien tarkastelua eri näkökulmista, kuten ihmiskuvan, identiteettien, maailmankuvan sekä arvo- ja aatemaailman muutosten näkökulmasta Opintojakson työt ja työskentelytavat • tehdään luku- ja kirjoitustaidon tehtäviä • luetaan 1-2 kokonaisteosta • tehdään suullisia ja kirjallisia töitä • työskennellään itsenäisesti, pareittain ja ryhmissä
oÄI9 Vuorovaikutuksen syventävä (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • opiskelussa ja työelämässä tarvittaviin vuorovaikutustaitoihin syventyminen, kuten työhaastattelut • vakuuttavan argumentoinnin syventäminen • erilaisten vuorovaikutustilanteiden ja -suhteiden sekä niihin vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen, konfliktien ja ongelmien ratkaiseminen • rakentavan vuorovaikutuksen keinojen tiedostaminen ja vuorovaikutusetiikka Opintojakson työt ja työskentelytavat • tehdään monipuolisesti erilaisia esiintymis- ja vuorovaikutusharjoituksia • osallistutaan palautekeskusteluihin sekä tehdään itse- ja vertaisarviointia • suoritetaan valtakunnallinen puheviestintätaitojen päättökoe (vapaaehtoinen)
oÄI10 Kirjoitustaidon syventävä (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • kantaa ottavien ja pohtivien tekstien suunnittelu ja tuottaminen • tiedonhallinnan taidot, lähteiden arviointi ja lähdekritiikki, tekijänoikeudet • aiheen rajaaminen, näkökulman ja aineistojen valinta, aineistojen käyttötavat tekstissä • tekstin muokkaaminen ja viimeistely, tekstin omaäänisyys, kielen- ja tekstinhuoltoa • ajankohtaisten teemojen sekä erilaisten tekstien, kuten mediatekstien, käsittelyä keskustellen Opintojakson työt ja työskentelytavat • kirjoitustaidon vastauksia • preliminääri • tehdään suullisia ja kirjallisia töitä • työskennellään itsenäisesti, pareittain ja ryhmissä • tehdään itse- ja vertaisarviointia
oÄI11 Lukutaidon syventävä (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • monimuotoisten asia- ja mediatekstien sekä fiktiivisten tekstien analysoiminen ja tulkinta, keskeiset käsitteet • tekstien kontekstualisoiminen (sijoittaminen tilanne- ja kulttuurikontekstiin) • monimuotoisten tekstien tavat rakentaa merkityksiä (esimerkiksi ilmaisutavat ja -muodot sekä rakenteet) Opintojakson työt ja työskentelytavat • tehdään lukutaidon tehtäviä • preliminääri • luetaan 1-2 kokonaisteosta • tehdään suullisia ja kirjallisia töitä • työskennellään itsenäisesti, pareittain ja ryhmissä
oÄI12 O´Times – lukiolaisten lehti (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • erilaisten journalististen tekstilajien kirjoittaminen • InDesign-taitto-ohjelman käytön perusteiden oppiminen • toimittajan työhön tutustuminen erilaisten asiantuntijavierailujen, koulutusten ja oman tekemisen kautta Opintojakson työt ja työskentelytavat • tuotetaan tekstejä sekä itsenäisesti että ryhmässä • kuvitetaan ja taitetaan lehteä • pidetään yhteisiä toimituspalavereja
oÄI13 Kirjallisuusdiplomi (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • monipuolinen kirjallisuuteen tutustuminen: opiskelijan on luettava erilaisia teoksia (lajityypit, ilmestymisaika, ilmestymispaikka) Opintojakson työt ja työskentelytavat • kootaan portfolio luettuihin teoksiin perustuvien tehtävien pohjalta • suoritetaan itsenäisesti
oÄI14 Luova kirjoittaminen (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • erilaisten tekstilajien, etenkin fiktiivisten tekstien kirjoittaminen • palautteen vastaanottaminen ja antaminen, omien tekstien kehittäminen palautteen perusteella • oman kirjoittajanäänen löytäminen ja kehittäminen Opintojakson työt ja työskentelytavat • monipuoliset harjoitukset ja lämmittelytehtävät • ohjattu ja itsenäinen kirjoittaminen • keskustelut pienryhmissä • portfolion koostaminen
oÄI15 Äidinkielen startti
Äidinkielen startissa keskitytään äidinkielen perusasioihin, kuten luku- ja kirjoitustaitoon, lukemisen ymmärtämiseen, tekstin laatimiseen ja yleiskielen tärkeimpiin normeihin. Opintojaksolla kerrataan joitakin peruskoulussa opittuja sisältöjä ja vahvistetaan lukemisen ja kirjoittamisen taitoja seuraavia opintojaksoja varten. Opintojakso on suunnattu 1. vuosikurssin opiskelijoille, jotka kaipaavat äidinkielen opiskeluun lisätukea.
Lukiodiplomit oppiaineessa
Oppiaineessa ei ole valtakunnallisia lukiodiplomeita, mutta opiskelija voi suorittaa valtakunnallisen puheviestinnän päättökokeen (Puhvi-koe). Puhvi-kokeeseen voi valmistautua itsenäisesti tai suorittaa sen Vuorovaikutuksen syventävä -opintojakson yhteydessä. Opiskelijan on myös mahdollista suorittaa opintojakso Kirjallisuusdiplomi itsenäisesti. Kirjallisuusdiplomi on koulukohtainen näyttö monipuolisesta lukuharrastuksesta ja kirjallisuuden syvällisestä ymmärtämisestä.
oS212 Suomi toisena kielenä 1 (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Suomi toisena kielenä -oppimäärä opiskelevaa opiskelijaa kehotetaan valitsemaan tämä opintojakso äidinkielen Kirjoitustaidon syventävä (OÄI10) -opintojakson sijaan. Tämän opintojakson voi valita 1. tai 2. vuonna. Keskeiset sisällöt: · Kielen rakenteet suomi toisena kielenä -näkökulmasta · S2-ylioppilaskokeeseen tutustuminen Opintojakson työt ja työskentelytavat: · Kielen rakenteita harjoittavia tehtäviä · Kuunteluita · Lukutaidon ja kuunteluiden avovastausten harjoittelemista · Eri pituisten tekstien kirjoittamista
oS213 Suomi toisena kielenä 2 (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Suomi toisena kielenä -oppimäärä opiskelevaa opiskelijaa kehotetaan valitsemaan tämä opintojakso äidinkielen Lukutaidon syventävä (OÄI11) -opintojakson sijaan. Tämän opintojakson voi valita 2. tai 3. vuonna, ja erityisen suositeltava se on S2-ylioppilaskokeeseen valmistautuessa. Keskeiset sisällöt: · S2-ylioppilaskokeeseen valmistautuminen ja sen tehtävätyyppien harjoitteleminen. · Omasta kielitaidon tasosta tiedostuminen Opintojakson työt ja työskentelytavat: · Kuunteluita · Tekstin ymmärtämisen tehtäviä · Lyhyitä kirjoitustehtäviä · Kirjoitelma

A-Ruotsi

A-ruotsin opetuksen tavoitteet:
Tavoitteena on, että opiskelija ● rohkaistuu kielen käyttäjänä kulttuurisesti moninaisessa maailmassa, pohjoismaisissa, eurooppalaisissa sekä globaaleissa kohtaamisissa, joissa tavoitteena on rakentava vuorovaikutus ja keskinäisen ymmärryksen kasvattaminen - ei äidinkielenomainen kielitaito ● kokee kielellisen repertuaarinsa kasvattamisen mielekkääksi ja ymmärtää ruotsin kielen merkityksen Suomen toisena kansalliskielenä ● osaa arvioida kehittymistään osana jatkuvaa oppimisprosessia ja ymmärtää monipuolisen kielitaidon merkityksen jatko-opintojen ja työelämän kannalta ● saa valmiuksia ymmärtää ja käyttää ruotsin kieltä suullisesti ja kirjallisesti ● kehittää kaikkia kielitaidon osa-alueita ja rohkaistuu ruotsin kielen käyttäjänä niin kotimaassa kuin kansainvälisellä tasolla ● ymmärtää ruotsin kielen tuomat mahdollisuudet jatko-opinnoissa ja työelämässä ● tutustuu pohjoismaisiin työ- ja opiskelumahdollisuuksiin sekä mahdollisuuksiin opiskella ruotsin kielellä kotimaassa ● oppii pohjoismaisesta yhteistyöstä ja kulttuurista ● ymmärtää omaehtoisen kielen opiskelun tuomat hyödyt
A-ruotsin laaja-alaisen osaamisen osa-alueet
Hyvinvointiosaaminen Tuetaan opiskelijan toimimista ryhmässä ja luodaan edellytyksiä myönteisen ilmapiirin syntymiseen ryhmässä. Opiskelija syventää omaa yksilö- ja yhteisöidentiteetin rakentumistaan sekä oppii rakentamaan ymmärrystä tilanteissa, joissa kielellinen ja kulttuurinen eroavaisuus korostuu. Vuorovaikutusosaaminen Viestinnällisten harjoitusten avulla harjoitellaan yhteistyötaitoja. Harjoitellaan vertaisarviointia, johon sisältyy palautteen antaminen ja vastaanottaminen rakentavasti. Monitieteinen ja luova osaaminen Toisen kotimaisen kielen opiskelu mahdollistaa uusien tiedonlähteiden hyödyntämisen sekä tutustumisen itselleen entuudestaan tuntemattomiin taidemuotoihin. Luodaan mahdollisuuksia monenlaisiin keskusteluihin kehittäen ajattelu- ja analysointitaitoja. Kannustetaan opiskelijoita käyttämään vähäistäkin kielitaitoa kirjallisesti ja suullisesti luovasti. Yhteiskunnallinen osaaminen Harjaannutetaan kielellisiä ja kulttuurisia valmiuksia yhteiskunnallista toimintaa ja kansainvälistä maailmaa varten. Tutustutaan tasa-arvoon kielellisten enemmistöjen ja vähemmistöjen näkökulmasta ja opitaan kielidiversiteetin vähenemisestä. Tutustutaan toisen kotimaisen kielen opiskelun tuomiin hyötyihin jatko-opintojen, työelämän ja kansainvälistymisen näkökulmasta. Globaali- ja kulttuuriosaaminen Luodaan mahdollisuuksia ymmärtää toisen kotimaisen kielen käyttökelpoisuuden kansallisessa, pohjoismaisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Tutustutaan suomenruotsalaisiin ja pohjoismaisiin kulttuuriperintöihin ja sen myötä syvennetään omia maailmankansalaisen taitoja. Hyödynnetään Suomessa toimivien ruotsinkielisten kulttuuri- ja kieli-instituuttien tarjontaa. Eettisyys- ja ympäristöosaaminen Tutustutaan ympäristö- ja eettisyysteemaan ruotsin kielen ja pohjoismaisen kulttuurin näkökulmasta. Avataan ja etsitään yhdessä ratkaisuja ympäristöllisiin ja eettisiin kysymyksiin omassa arjessa ruotsin kieltä hyödyntäen.
A-ruotsin suoritusohjeet ja arviointi
● pakollisia kursseja 1-6, syventäviä 7-9 ● pakolliset kurssit on tarkoitettu suoritettaviksi numerojärjestyksessä ● syventävä 9. kurssi (kertaus yo-kirjoituksiin) heti abivuoden alussa ● opintojaksot arvostellaan numeroarvosanoin ● arvioinnin kohteena voi olla myös opiskelijan vuorovaikutusosaaminen ja oppimisen edistämistä tukevat työskentelytaidot ● kaikilla kursseilla voidaan hyödyntää portfoliotyöskentelyä osana arviointia kurssikokeen lisäksi ● arvioinnin tukena, opettajan työvälineenä sekä opiskelijan itsearvioinnin välineenä käytetään soveltuvin osin eurooppalaiseen viitekehykseen perustuvaa kehittyvän kielitaidon kuvausasteikkoa (CEFR) ● Suullisen kielitaidon arviointi: ○ suullista kielitaitoa voidaan mitataan eri opintojaksojen painotuksien mukaan erilaisin näytöin, kuten esimerkiksi ääntämistä tai keskustelusujuvuutta mittaavien palautettavien töiden myötä ○ pitkän oppimäärän valtakunnallisen valinnaisen 8. opintojakson arvioinnin edellytykset täyttyvät, kun opiskelija on antanut opintojakson suorittamiseksi sovitut näytöt ja suorittanut Opetushallituksen tuottaman erillisen suullisen kokeen tai antanut Opetushallituksen erillisen ohjeistuksen mukaiset näytöt. Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus lukion päättötodistuksen liitteenä.
Itsenäinen opiskelu (A-ruotsi)
● mahdollisista itsenäisistä suorituksista on sovittava opettajan kanssa ● ensimmäistä opintojaksoa ei suositella suoritettavaksi itsenäisesti ● aiempi opintomenestys aineessa voi toimia edellytyksenä itsenäiselle suoritukselle ● perustelut itsenäiselle suoritukselle oltava erittäin painavat
Oppimäärän vaihtaminen
A-ruotsi B-ruotsi RUA_12 -> RUB1_12 RUA3 -> RUB13 RUA4 -> RUB14 RUA5 -> - RUA6 -> RUB15 RUA7 -> RUB17 RUA8 -> RUB16 RUA9 -> RUB19
oRUA_12 Opiskelutaidot, kieli-identiteetti sekä ruotsin kieli ja vuorovaikutustaidot (pakollinen, 1+3 op)
Opintojakson keskeiset sisällöt ja tavoitteet ovat, että opiskelija: ● laajentaa sanavarastoaan opintojakson painotuksen mukaan ja hyödyntää sitä oppien kertomaan ruotsiksi itsestään, perheestään ja arjestaan ● aloittaa kieliprofiilin laatimisen ruotsin kielen näkökulmasta ● kehittää itse- ja vertaisarviointitaitojaan ● osaa verrata ruotsin kieltä muihin tuntemiinsa kieliin ● harjoittelee ruotsin kieltä arkipäiväisissä vuorovaikutustilanteissa ● ymmärtää rakentavan vuorovaikutuksen ja keskinäisen ymmärryksen tärkeyden täydellisen kielitaidon sijaan ● tutustuu suomenruotsin ja ruotsinruotsin eroavaisuuksiin ● kertaa verbien ja substantiivien taivutusta, oppii lisää mm. sanajärjestyksestä sekä adjektiiveista Opintojakson hyväksyminen edellyttää aktiivista läsnäoloa, sana- tai kuuntelukokeiden ja kotiaineiden tekemistä sekä hyväksyttyä kurssikoetta. Opintojakso suoritetaan neljän (4) opintopisteen kokonaisuutena kahdessa jaksossa. Laaja-alainen osaaminen: Hyvinvointiosaaminen: • huolenpito itsestä ja muista Vuorovaikutusosaaminen: • tutustuminen mm. perhe- ja ystävyyssanastoon, opetuksessa painotetaan arkipäiväisten vuorovaikutustilanteiden harjoittelua sekä vertaisarvioinnin harjoittelemista • opiskelija oppii toimimaan ryhmässä sekä syventämään omaa yksilö- ja yhteisöidentiteetin rakentumista Monitieteinen ja luova osaaminen: • kieliprofiilin laadinta Globaali ja kulttuuriosaaminen: • syvennetään tietämystä pohjoismaista ja kielitietoisuudesta • suomenruotsin ja ruotsinruotsin erot Eettisyys ja ympäristöosaaminen: • vaatteiden kierrätys ja kulutustottumukset
oRUA3 Kieli ja kulttuuri luovan ilmaisun välineenä (pakollinen, 2 op)
Opintojakson keskeiset sisällöt ja tavoitteet ovat, että opiskelija: ● syventää tietämystään ruotsinkielisistä kulttuurihenkilöistä ja tutustuu mahdollisuuksien mukaan ruotsinkielisiin medioihin ● syventää tietämystään Pohjoismaista ja pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta ● syventää tietämystään lähdekriittisyydestä ● ymmärtää kulttuurin sekä taiteen merkityksen yksilölle ja yhteisölle ● oppii tuottamaan tekstiä itselleen tärkeistä kulttuuri-ilmiöistä ● oppii mm. pronominien sekä substantiivin muotojen käytöstä ruotsin kielessä Opintojakson hyväksymisen edellytykset samat kuin opintojaksossa RUA_12. Laaja-alainen osaaminen: Monitieteinen ja luova osaaminen: • ruotsinkielisiin medioihin sekä eri alojen taiteilijoihin tutustuminen, mahdollinen luovan tuotoksen teko opintojakson aikana Globaali ja kulttuuriosaaminen: • suomalaisen ja pohjoismaisen kulttuuriperinnön tuntemus
oRUA4 Ruotsin kieli vaikuttamisen välineenä (pakollinen, 2 op)
Opintojakson keskeiset sisällöt ja tavoitteet ovat, että opiskelija: ● tutustuu ajankohtaisiin aiheisiin ruotsiksi tasa-arvon, sananvapauden, ihmisoikeuksien ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen näkökulmasta ● kehittää argumentointitaitojaan sekä mielipiteen ilmaisua ruotsiksi ● harjoittelee luku- ja tiedonhankintataitoja ● tutustuu pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan ja sen taustoihin ● ymmärtää median roolin asenteiden muokkaajana sekä yksilön vastuut ja velvollisuudet ● syventää tietämystään substantiiveista, prepositioista sekä verbiopista Opintojakson hyväksymisen edellytykset samat kuin opintojaksossa RUA_12. Laaja-alainen osaaminen: Vuorovaikutusosaaminen: • sananvapauden käsitteen ymmärtäminen Yhteiskunnallinen osaaminen: • vaikuttaminen yhteiskunnassa, ihmisoikeuskysymyksiin sekä tasa-arvoon tutustuminen eri näkökulmista • pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta oppiminen Eettisyys ja ympäristöosaaminen: • kuluttajan vastuu sekä kulutustottumukset pohjoismaisesta näkökulmasta
oRUA5 Kestävä tulevaisuus ja tiede (pakollinen, 2 op)
Opintojakson keskeiset sisällöt ja tavoitteet ovat, että opiskelija: ● syventää tiedonhankinnan taitoja lähdekriittisyyden näkökulmasta ● harjoittelee tiivistämisen taitoja sekä lukustrategioita ● tutustuu esimerkkeihin tieteellisistä artikkeleista ja miten ne rakentuvat ● tutustuu erilaisiin tulevaisuudenvisioihin ja pohtii kestävää tulevaisuutta tukevia ratkaisumalleja ● oppii itseään kiinnostavista tieteenaloista ● syventää osaamistaan verbiopista Opintojakson hyväksymisen edellytykset samat kuin opintojaksossa RUA_12. Laaja-alainen osaaminen: Monitieteinen ja luova osaaminen: • tutustuminen tieteellisiin teksteihin, eri medioiden hyödyntäminen tiedonlähteenä sekä lähdekriittisyys, digiajan monilukutaito, eri lukustrategioihin tutustuminen Yhteiskunnallinen osaaminen: • tulevaisuuden visioiden pohtiminen ja niihin vaikuttaminen yksilönä Eettisyys ja ympäristöosaaminen: • ratkaisumallien hakeminen kestävämmän ja paremman tulevaisuuden näkökulmasta
oRUA6 Ruotsin kieli jatko-opinnoissa ja työelämässä (pakollinen, 2 op)
Opintojakson keskeiset sisällöt ja tavoitteet ovat, että opiskelija: ● rohkaistuu ruotsin kielen käyttäjänä jatko-opintoihin ja työelämään liittyvissä vuorovaikutustilanteissa ● harjoittelee työelämässä tarvittavia tekstilajeja kuten työhakemus ja cv ● kehittää muodollista ilmaisutaitoaan ● täydentää kieliprofiilia tulevaisuuden tarpeita varten ● tutustuu pohjoismaisiin työ- ja opiskelumahdollisuuksiin, kuten esimerkiksi Nordjobb ja Nordkurs Opintojakson hyväksymisen edellytykset samat kuin opintojaksossa RUA_12. Laaja-alainen osaaminen: Vuorovaikutusosaaminen: • työelämän tekstilajeihin tutustuminen ruotsin kielellä, kuten työhakemus tai cv • vuorovaikutustilanteiden harjoittelu esimerkiksi työhaastattelun kautta Yhteiskunnallinen osaaminen: • oman osaamisen hyödyntäminen yhteiskunnassa, yrittäjyyteen tutustuminen sekä valmiudet työelämään Globaali ja kulttuuriosaaminen: ‘ • ruotsinkielisiin opiskelupaikkoihin tutustuminen • pohjoismaiset työ- ja opiskelumahdollisuudet • luodaan mahdollisuuksia ymmärtää toisen kotimaisen kielen käyttökelpoisuuden kansallisessa, pohjoismaisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä.
oRUA7 Ympäristö ja kestävä elämäntapa (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Opintojakson keskeiset sisällöt ja tavoitteet ovat, että opiskelija: ● tarkastelee ympäristökysymyksiä omassa arjessa sekä tutustuu kansainvälisten organisaatioiden tapoihin käsitellä kestävää elämäntapaa ● laajentaa ilmaisuvarastoaan osallistumalla laajempiin suullisiin ja kirjallisiin vuorovaikutustilanteisiin ● hakee ruotsin kielellä ratkaisumalleja esimerkiksi ilmastonmuutokseen ja muihin globaaleihin ympäristökysymyksiin ● tutustuu ylioppilaskokeen eri tehtävätyyppeihin Opintojakson hyväksymisen edellytykset samat kuin opintojaksossa RUA_12. Laaja-alainen osaaminen: Vuorovaikutusosaaminen: • suullisia ja kirjallisia taitoja vahvistava harjoittelu Monitieteinen ja luova osaaminen: • eri medioiden hyödyntäminen ympäristökysymyksissä Globaali ja kulttuuriosaaminen: • vaikuttaminen kestävän tulevaisuuden hyväksi Eettisyys ja ympäristöosaaminen: • arvostus luonnon monimuotoisuutta kohtaan sekä tieteelliseen tutkimukseen perustuva ympäristö- ja ilmasto-osaaminen • tutustuminen ympäristö- ja eettisyysteemaan ruotsin kielen ja pohjoismaisen kulttuurin näkökulmasta. • avataan ja etsitään yhdessä ratkaisuja ympäristöllisiin ja eettisiin kysymyksiin omassa arjessa ruotsin kieltä hyödyntäen.
oRUA8 Viesti ja vaikuta puhuen (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Opintojakson keskeiset sisällöt ja tavoitteet ovat, että opiskelija: ● harjaannuttaa monipuolista suullista kielitaitoa, joka on hyödyksi pohjoimaisessa ja kansainvälisessä toiminnassa ● vahvistaa puhutun ruotsin kielen ymmärtämistä ● syventyy ruotsin kielen eri variantteihin ● vahvistaa neuvottelemisen taitoja sekä muiden huomioon ottamista ● harjoittelee valmistelua edellyttävää suullista tuottamista Opintojaksoon sisältyy Opetushallituksen tuottaman suullisen kielitaidon kokeen tai erillisen ohjeistuksen mukaisten näyttöjen suorittaminen. Laaja-alainen osaaminen: Vuorovaikutusosaaminen: • dialogien harjoitteleminen, erilaisiin puhetilanteisiin ja kulttuurieroihin tutustuminen Globaali ja kulttuuriosaaminen: • suomenruotsin ja ruotsinruotsin eroavaisuudet • taustan ja äidinkielen vaikutus puhuttuun ruotsiin
oRUA9 Ruotsin kielen kertaus yo-kirjoituksiin (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Opintojakson keskeiset sisällöt ja tavoitteet ovat, että opiskelija: ● kertaa kielioppirakenteet ● laajentaa sanavarastoa ● harjoittelee kirjoittamista ● tutustuu ylioppilaskokeen rakenteeseen ● harjoittelee mahdollisuuksien mukaan ylioppilaskokeen eri tehtävätyyppejä Laaja-alainen osaaminen: Hyvinvointiosaaminen: • lukusuunnitelman tekoon tutustuminen, lukutekniikan opettelua välitavoitteilla Vuorovaikutusosaaminen: • omaehtoinen yhdessä kertaaminen, dialogien harjoittelu Monitieteinen ja luova osaaminen: • eri medioiden hyödyntäminen ylioppilaskokeeseen valmistautumisessa

B-Ruotsi

Ruotsin opetuksen yleiset tavoitteet
Ruotsin opetuksen yleiset tavoitteet liittyvät kulttuuriseen ja kielelliseen moninaisuuteen, opiskelutaitoihin sekä vuorovaikutustaitoihin ja tekstin tulkinta- ja tuottamistaitoihin.
Kulttuurinen ja kielellinen moninaisuus
Tavoitteena on, että opiskelija • rohkaistuu ruotsin kielen käyttäjänä ja toimijana kielellisesti ja kulttuurisesti moninaisessa maailmassa kansallisissa, pohjoismaisissa, eurooppalaisissa sekä globaaleissa kohtaamisissa, joissa ruotsin kielen hyödyntäminen on mahdollista ja joissa tavoitteena ei ole äidinkielenään ruotsia puhuvan tasoinen kielitaito vaan rakentavan vuorovaikutuksen ja keskinäisen ymmärryksen kasvattaminen • ymmärtää ruotsin kielen merkityksen Suomen toisena kansalliskielenä • osoittaa tietoa, taitoa ja tahtoa toimia rakentavasti ja luovasti ruotsin kielellä • kokee kielellisen repertuaarinsa kasvattamisen mielekkääksi.
B-ruotsin laaja-alaisen osaamisen osa-alueet
• Toisen kotimaisen kielen ruotsin opetuksessa käsitellään teemoja, joiden avulla oppiminen tuodaan osaksi lukio-opiskelun asiakokonaisuuksien hallintaa ja oppiainerajat ylittävää työskentelyä. Toisen kotimaisen kielen eri oppimäärät toimivat yhteistyössä sekä toistensa että vieraiden kielten eri oppimäärien ja eri oppiaineiden kanssa. Samalla rakennetaan ymmärrystä ja yhteyksiä lukion ulkopuolelle sekä lukiota seuraaviin elämänvaiheisiin, opintoihin ja työelämään. • Kaikkea opiskelijoiden kielitaitoa arvostetaan ja pyritään hyödyntämään, mikä mahdollistaa opiskelijan hyvinvointi- ja vuorovaikutusosaamisen sekä minäpystyvyyden kasvattamisen. Empatia, hyvät tavat ja rakentavan vuorovaikutuksen (mediaatio) elementit ilmentyvät kaikissa kieliaineissa osana laaja-alaista osaamista. • Eri tieteen- ja tiedonaloja sekä taiteita yhdistävänä oppiaineena kielet avaavat yhtymäkohtia muihin oppiaineisiin sekä monitieteiseen ja luovaan osaamiseen. Temaattiset opinnot ja oppiainerajat ylittävät opintokokonaisuudet kannustavat opiskelijaa hyödyntämään eri kielten vähäistäkin taitoaan ja monikielistä kompetenssiaan • Toisen kotimaisen kielen opiskelu vahvistaa opiskelijan yhteiskunnallista osaamista. • Toisen kotimaisen kielen opinnot vahvistavat eettisyyttä ja ympäristöosaamista mahdollistamalla myötäelämisen ja ongelmien ymmärtämisen oman kielen asettamia rajoja laajemmin • Globaali- ja kulttuuriosaamisen osalta toisen kotimaisen kielen ruotsin opinnoissa vahvistetaan opiskelijan uteliaisuutta, motivaatiota ja taitoa toimia kulttuurisesti ja kielellisesti moninaisissa ympäristöissä ja yhteyksissä.
Suoritusohjeet ja arviointi
• suoritus edellyttää osallistumista oppitunneille, annettujen tehtävien tekemistä sekä hyväksyttävää suoritusta loppukokeessa • opintojaksot suoritetaan RUB1_12-> RUB19 aritmeettisessa järjestyksessä, opintojaksot RUB1_12-RUB15 ovat kaikille pakollisia • opintojaksot arvioidaan arvosanoin 4-10 • Opintojakson itsenäiseen suorittamiseen on oltava erittäin painavat perustelut ja keskustelut opettajan ja lopon kanssa. • B-ruotsin vaihtaminen A-ruotsiin lienee varsin harvinaista ja epätavallista. Sekä pakolliset että valinnaiset valtakunnalliset opintojaksot suoritetaan aktiivisella läsnäololla oppitunneilla sekä erilaisin suullisin ja kirjallisin tehtävin sekä hyväksytyllä loppukokeella. Viesti ja vaikuta puhuen -opintokokonaisuuteen kuuluu myös suullista kielitaitoa mittaava testi.
oRUB1_12 Johdanto lukion ruotsin opintoihin ja Ruotsin kieli arjessani (pakollinen, 4 op)
Keskeiset sisällöt • opiskelijan kieliprofiilin laatiminen tai täydentäminen sekä omien tavoitteiden asettaminen • kielitietoisuus, monikielisyys, kielten väliset suhteet • omaa oppimista edistävien työkalujen löytäminen ja hyödyntäminen • ruotsin kielen käyttö opiskelijan arkipäivään liittyvissä vuorovaikutustilanteissa • oma elämä, ihmissuhteet ja lähiympäristö • yksilön ja yhteisön hyvinvointi • ääntämisen harjaannuttaminen
oRUB13 Kulttuuri ja mediat (pakollinen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • suomenruotsalaiset ja muut pohjoismaiset kulttuuri-ilmiöt • ruotsinkieliset mediat • opiskelijoita kiinnostavat ajankohtaiset aiheet ruotsiksi
oRUB14 Ympäristömme (pakollinen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • kulttuurinen moninaisuus • erilaiset elinympäristöt • ajankohtaiset yhteiskunnalliset aiheet nuorten näkökulmasta
oRUB15 Opiskelu- ja työelämä (pakollinen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • opiskelu, ammatit ja työelämä opiskelijan ja yhteiskunnan näkökulmasta • tulevaisuuden suunnitelmat • vuorovaikutustilanteet ja tekstit, jotka liittyvät jatko-opiskeluun ja työelämään • itsenäistyvän nuoren elämänhallinta • kieliprofiilin täydentäminen tulevaisuuden tarpeita varten • erilaisten hakemusten laatiminen
oRUB16 Viesti ja vaikuta puhuen (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Moduulin tehtävänä on syventää opiskelijan taitoa tuottaa ruotsin kieltä suullisesti, ymmärtää puhuttua ruotsin kieltä ja rakentaa dialogia. Moduuliin sisältyy Opetushallituksen tuottaman suullisen kielitaidon kokeen tai erillisen ohjeistuksen mukaisten näyttöjen suorittaminen. Keskeiset sisällöt • vuorovaikutustilanteet, dialogin rakentaminen • puhumisen eri piirteet • aitojen ruotsinkielisten kontaktien monipuolinen tarjoaminen opiskelijalle erilaisissa ympäristöissä
oRUB17 Kestävä elämäntapa (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Moduulin tehtävänä on syventää oppimäärän pakollisten moduulien teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan näkökulmasta ottaen huomioon opiskelijoiden tarpeet tai kiinnostuksen kohteet. Keskeiset sisällöt • kestävä kehitys ja elämäntapa erityisesti opiskelijan näkökulmasta • eettisyys ja vastuullisuus sosiaalisen median käytössä, sananvapaus
oRUB18 Vahvista kielitaitoa (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Vahvista kielitaitoa (oRUB18) (2 op) • kurssin tavoitteena on, että opiskelija täydentää ja kertaa peruskoulussa opittuja tai unohtuneita asioita sekä vahvistaa perussanastoa ja kieliopin hallintaa • kurssin keskeisenä sisältönä on kerrata peruskielioppi monipuolisilla harjoituksilla sekä kehittää ja vahvistaa tekstin ja kuullun ymmärtämistä
oRUB19 Kertaus ylioppilaskirjoituksiin (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Opintojaksolla kerrataan ja vahvistetaan kielioppia, kirjallista tuotostaitoa sanastoa sekä kuullun- ja luetunymmärtämistaitoja.

Englanti

Oppiaineen opetuksen yleiset tavoitteet
Englannin opetuksen yleiset tavoitteet liittyvät kulttuuriseen ja kielelliseen moninaisuuteen, opiskelutaitoihin sekä vuorovaikutus- ja tekstin tulkinta- ja tuottamistaitoihin.
Oppiaineen laaja-alaisen osaamisen osa-alueet
Vuorovaikutusosaaminen Rakennetaan kieli-identiteettiä ja opitaan tunnistamaan omia vahvuuksia ja kehityskohteita kielen osaajana. Yhteistyötaitoja ja vuorovaikutusosaamista harjoitellaan erilaisilla paritehtävillä, ryhmätöillä ja vertaisarvioinnilla. Viestinnän harjoittelu on keskeinen osa englannin opiskelua. Vuorovaikutuksen eri osa-alueita kuten kuuntelemista, toisen huomioonottamista ja argumentointia opetellaan läpi opintojakson. Hyvinvointiosaaminen Opinnoissa keskitytään tunnistamaan omia vahvuuksia ja kehityskohteita kielen osaajana. Opitaan käyttämään omia mielenkiinnon kohteita myös oppimisvälineinä. Globaali- ja kulttuuriosaaminen Kulttuuriaiheisella opintojaksolla luetaan kaunokirjallisuutta englanniksi ja tutustutaan muun muassa kuvataiteeseen ja musiikin alaan. Monitieteinen ja luova osaaminen Luovaa osaamista kehitetään muun muassa kirjoittamalla omia tekstejä. Kriittistä ajattelua ja erilaisten tekstien osaamista harjoitellaan erilaisilla tehtävillä kuten väittelyllä. Eri tieteenaloja tarkastellaan ja esitellään erilaisilla puhetehtävillä. Materiaali on monitieteistä ja harjoituttaa monilukutaitoa. Yhteiskunnallinen osaaminen Yhteiskunnallisia aiheita käsitellään laajasti eri näkökulmista. Esimerkiksi koulutuksen merkitystä käsitellään sekä yhteiskunnan toimivuuden että ympäristön kannalta. Eri opintojaksoilla harjoitellaan kriittistä ajattelua ja erilaisten tekstien tuottamista. Eettisyys ja ympäristöosaaminen Opintojaksot sisältävät eettisiä aiheita, joita pohditaan ryhmätehtävillä ja esimerkiksi omia tekstejä tuottaen. Tavoitteena on kieliosaamisen lisäksi kehittää opiskelijan ympäristötietoisuutta.
Suoritusohjeet ja arviointi
Pakollisia ovat opintojaksot oENA 1-6, syventäviä oENA 7-11. Pakolliset suoritetaan numerojärjestyksessä. Syventävistä oENA10 ensimmäisen pakollisen opintokokonaisuuden oENA 1-2 jälkeen; Opintojaksot oENA7 ja oENA9 ennen yo-kirjoituksia. Opintokokonaisuudet oENA8 ja oENA11 on mahdollista suorittaa vuorovuosin. Opintojaksoissa 1-6 on koe ja numeroarviointi. Opintojaksoissa 7, 9 ja 11 tuntikokeita eri osa-alueista, tarvittaessa koe; numeroarviointi. Opintojakso 8: suullinen koe koeviikolla, numeroarviointi. Opintojaksossa 10: tuntikokeita eri osa-alueista, ei koetta arviointiviikolla, suoritusmerkintä (S). Opintojaksojen arvioinnin pohjana on jatkuva opiskelu ja sen seuranta sekä suoritetut testit. Tarkemmat arviointiperusteet esitellään erikseen kunkin opintojakson alkaessa.
Itsenäinen opiskelu
Mahdollisista itsenäisistä suorituksista on sovittava erikseen opettajan ja rehtorin kanssa. Opintojakson itsenäiselle suorittamiselle täytyy olla vankat perusteet ja hyvä aiempi opintomenestys. Itsenäinen suorittaminen vaatii vähintään saman työmäärän kuin opintojaksolle osallistuminen.
oENA_12 Johdatus englannin kieleen ja kieltenopiskeluun (pakollinen, 4 op)
Opintojakson sisältö: • henkilökohtaisen kieliprofiilin laatiminen ja tavoitteiden asettelu kielten opiskelulle • englanti globaalina kielenä ja monikielisyys voimavarana • erilaisiin teksti- ja tyylilajeihin tutustuminen • vuorovaikutusosaamisen vahvistaminen esimerkiksi pari- ja ryhmätöillä. • perehtyminen englannin kielen opiskelun käytänteisiin ja arviointiperusteisiin koulussamme • opintojakson suorittamiseen vaaditaan näyttöä suullisesta ja kirjallisesta osaamisesta aihepiirin sanastoa käyttäen
oENA3 Englannin kieli ja kulttuuri luovan ilmaisun välineenä (pakollinen, 2 op)
Opintojakson sisältö: • luova toiminta ja itseilmaisu identiteetin rakentumisessa • kulttuurin ja taiteen merkitys yksilölle ja yhteisölle • englanninkieliseen kirjallisuuteen tutustuminen • opintojakson suorittamiseen vaaditaan näyttöä suullisesta ja kirjallisesta osaamisesta aihepiirin sanastoa käyttäen
oENA4 Englannin kieli vaikuttamisen välineenä (pakollinen, 2 op)
Opintojakson sisältö: • vaikuttaminen kansalaisyhteiskunnassa • ihmisoikeuskysymykset, tasa-arvo • yksilön vastuut ja velvollisuudet, sananvapaus • neuvottelemisen taidot, omien mielipiteiden ilmaisu, väittely • median rooli asenteiden muokkaajana • opintojakson suorittamiseen vaaditaan näyttöä suullisesta ja kirjallisesta osaamisesta aihepiirin sanastoa käyttäen
oENA5 Kestävä tulevaisuus ja tiede (pakollinen, 2 op)
Opintojakson sisältö: • opiskelijoita kiinnostavat tiedon- ja tieteenalat ja niiden esittely muille opiskelijoille • erilaiset tulevaisuudenvisiot ja kestävää tulevaisuutta rakentavat innovaatiot • englanti tieteen kielenä, tieteellisen tekstin piirteet, lähdekriittisyys • opintojakson suorittamiseen vaaditaan näyttöä suullisesta ja kirjallisesta osaamisesta aihepiirin sanastoa käyttäen
oENA6 Englannin kieli jatko-opinnoissa ja työelämässä (pakollinen, 2 op)
Opintojakson sisältö: • jatko-opinto- ja urasuunnitelmat • kieliprofiilin täydentäminen tulevaisuuden tarpeita varten • kansalliset tai kansainväliset yhteisöt tai yritykset työnantajina • itsenäistyvän, työelämään astuvan nuoren arjen ja talouden hallinta • englanninkielisen ansioluettelon ja työhakemuksen laatiminen sekä työhaastattelu • opintojakson suorittamiseen vaaditaan näyttöä suullisesta ja kirjallisesta osaamisesta aihepiirin sanastoa käyttäen
oENA7 Ympäristö ja kestävä elämäntapa (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Opintojakson sisältö: • globaalit ympäristökysymykset, esimerkiksi ilmastonmuutos • kestävä elämäntapa opiskelijan omassa elinpiirissä • ympäristöaiheisen sanaston laajentaminen • tekstitaitojen vahvistaminen • opintojakson suorittamiseen vaaditaan näyttöä suullisesta ja kirjallisesta osaamisesta aihepiirin sanastoa käyttäen
oENA8 Viesti ja vaikuta puhuen (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Opintojakson sisältö: • dialogisuus, suullisen vuorovaikutuksen vahvistaminen • puhumisen eri piirteet ja kielen eri variantit • englannin käyttäjien erilaisten taustojen ja eri äidinkielten vaikutus puhetilanteisiin • oppimäärän pakollisten opintojen aikana käsitellyt aiheet ja niiden täydentäminen opiskelijoiden tarpeiden mukaan • suullisia esityksiä
oENA9 Englannin abikertaus (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Opintojakson sisältö: • ylioppilaskokeeseen valmistautuminen • keskeiset rakenteet ja sanasto • kuullun- ja luetunymmärtäminen • kirjoitustehtävät • eri tekstilajien hallinta • preliminäärikoe
oENA10 Englannin perusteiden kertaus (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Opintojakson sisältö: • perusrakenteiden ja -sanaston kertaus • luetun- ja kuullun ymmärtämisen harjoittelu • opiskelutekniikat ja suunnitelma oman kielitaidon vahvistamiseen
oENA11 Akateemisen kielen opintojakso (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Opintojakson sisältö: • eri tieteenalojen sanaston laajentaminen • luetunymmärtämisen harjoittelu eritasoisten autenttisten tieteellisten tekstien avulla • oman tekstin tuottamisen vahvistaminen kirjoitelmia ja lyhyitä käännös- ja referointitehtäviä tehden

A-Ranska

Vieras kieli Ranska A
• Oppimäärän erityisenä tehtävänä on rohkaista opiskelijaa hyödyntämään ja edelleen kehittämään aiemmin hankkimaansa kielitaitoaan. Samalla oppimäärä kannustaa elinikäiseen oppimiseen ja kielitaidon kehittämiseen myös oppituntien ulkopuolella ja lukion jälkeen. Tehtävänä on vahvistaa opiskelijan kieli- ja kulttuuriosaamista kohdekielen näkökulmasta. Opetus ohjaa tarkastelemaan, miten kielen oppiminen kasvattaa ymmärrystä ajattelun ja kielen välisestä yhteydestä.
Oppiaineen opetuksen yleiset tavoitteet
• Oppimäärän opetus kehittää opiskelijan taitoa viestiä luontevasti ranskaksi erilaisissa tilanteissa sekä suullisesti että kirjallisesti ja laajentaa sanavarastoa ja vuorovaikutustaitoja. Opiskelija oppii ymmärtämään vaativahkoakin tekstiä ja puhetta ja osaa suhteuttaa omaa osaamistaan kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tasoon B1.2. Opiskelija motivoituu käyttämään ja kehittämään taitojaan edelleen myös lukiokoulutuksen jälkeen. Lisäksi opiskelijoita kannustetaan osallistumaan opiskelijavaihtoihin sekä suorittamaan kansainvälinen DELF-kielidiplomi lukioaikana.
Oppiaineen laaja-alaisen osaamisen osa-alueet
Hyvinvointiosaaminen • Tuetaan opiskelijan omien vahvuuksien tunnistamista ja kielellistä itsetuntoa. Luodaan edellytyksiä myönteiseen ilmapiirin muodostumiseen ryhmässä. Rohkaistaan toimimaan virheitä pelkäämättä. Vuorovaikutusosaaminen • Yhteistyötaitoja ja vuorovaikutusosaamista harjoitellaan erilaisilla paritehtävillä, ryhmätöillä ja vertaisarvioinnilla. Viestinnälliset harjoitukset muodostavat keskeisen osan kielen opiskelua. Harjoitellaan palautteen antamista ja vastaanottamista rakentavasti. Globaali- ja kulttuuriosaaminen • Herätetään opiskelijan uteliaisuutta kohdekieltä, kielialueen kulttuuria ja toimintatapoja kohtaan. • Opetellaan tunnistamaan ja soveltamaan kohdekielen kulttuureille tyypillisiä piirteitä, kuten teitittely, kohteliaisuusfraasit, tervehtiminen, tapakulttuuri. • Hyödynnetään Suomessa toimivien kohdekielisten kulttuuri- ja kieli-instituuttien tarjontaa. • Kannustetaan opiskelijoita osallistumaan koulun kansainvälisiin projekteihin ja kotikansainvälisyyteen sekä suorittamaan kansainvälinen DELF-kielidiplomit. Yhteiskunnallinen osaaminen • Esitellään opiskelijoille ranskankielisten tiedotusvälineiden tarjontaa teknologian suomin mahdollisuuksin. • Tutustutaan kohdekielen kielialueiden yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja niiden vaikutuksiin. • Kannustetaan oman kielitaidon hyödyntämiseen yhteiskunnan hyväksi ja osana demokratian toteutumista. • Ohjataan opiskelijoita huomaamaan kielitaidon myötä kasvavat toimintamahdollisuudet. Eettisyys- ja ympäristöosaaminen • Avataan ympäristö- ja eettisyysteemaa kohdekielten ja -kulttuurien näkökulmasta. • Etsitään yhdessä ratkaisumalleja oman arjen ympäristöllisiin ja eettisiin kysymyksiin kohdekielten alueilta. • Tuodaan esille luonnon monimuotoisuuden tärkeys ja sen myötä esille tulevat erilaiset ympäristökysymykset eri alueilla Monitieteinen ja luova osaaminen • Ohjataan käyttämään eri kohdekielisiä medioita tiedonhankinnassa. • Kehitetään kohdekielisten tietolähteiden luotettavuuden arviointikykyä ja monilukutaitoa. • Kannustetaan opiskelijoita käyttämään vähäistäkin kielitaitoa kirjallisesti ja suullisesti luovasti.
Suoritusohjeet ja arviointi
• 1. vuosi: opintojaksot 1-3 (pakollisia) • 2. vuosi: opintojaksot 4-5 (pakollisia) ja 7 (syventävä, parittomina vuosina) / 8 (syventävä, suullinen kielitaito, parillisina vuosina) • 3. vuosi: opintojaksot 6 (pakollinen), 7 (syventävä, parittomina vuosina) / 8 (syventävä, suullinen kielitaito, parillisina vuosina) ja 9 (paikallinen syventävä), 10 (DELF, paikallinen syventävä) • Pakolliset opintojaksot ja suullisen kielitaidon opintojakso sekä siihen kuuluva suullinen koe arvioidaan numeroin. Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan myös erillinen todistus lukion päättötodistuksen liitteenä. • Paikalliset valinnaiset opintojaksot arvioidaan A-ranskassa seuraavasti: RAA9 numeroarvosana, RAA10 suoritusmerkintä (S) ja erillinen todistus (DELF). • Arviointi kattaa kaikki kielitaidon osa-alueet: taito toimia vuorovaikutuksessa, taito tulkita tekstejä ja taito tuottaa tekstejä. Kielitaito kumuloituu ajan mittaan, ja arviointi kohdistuu opiskelun aikaisiin osatavoitteisiin. • Käytämme monipuolisia arviointimenetelmiä: suulliset kokeet, joihin sisältyvät ääntäminen, interaktio, sanaston ja ilmaisuvaraston laajuus ja tarkkuus. Kuullun- ja tekstinymmärtämisen taitoja harjoitetaan aihealueittain ja testataan joka opintojaksossa erilaisin tehtävätyypein. Opiskelijan kirjoittamia tekstejä, viestinnällisiä tehtäviä ja tiivistelmiä arvioidaan henkilökohtaisen palautteenannon muodossa oppimisen tukena. Käytämme formatiivista palautetta mm. sanastotesteissä ja lyhyissä rakenneosioissa. Kirjallisissa (summatiivisissa) kokeissa mitataan laajempien kokonaisuuksien tai suppeampien osa-alueiden hallintaa. Jokaisessa opintojaksossa hyödynnetään itse- ja vertaisarviointia. • Opintojakson arvosanojen pohjana käytetään SUKOL:n pistetaulukkoa. • Laaja-alaisten osaamisen arviointi sisältyy kunkin opintojakson kirjallisten ja suullisten tuotoksien arviointiin.
Itsenäinen opiskelu
• Opintojaksojen suorittaminen itsenäisesti on mahdollista vain poikkeustapauksissa ja edellyttää luvan saamista opettajalta etukäteen.
Oppimäärän vaihtaminen
• Opiskelijan on tarkoituksenmukaista jatkaa aloittamansa oppimäärän opintoja pitkäjänteisesti. • Siirryttäessä lyhyemmästä pidempään oppimäärään voidaan opiskelijalta edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen. Opiskelija voi opiskella myös toisen oppimäärän opintojaksoja oppimäärää vaihtamatta. Tällöin kyseessä olevat opintojaksot voidaan lukea opiskelijan varsinaisen oppimäärän syventäviksi opintojaksoiksi.
oRAA_12 Kieli ja maailmani vuorovaikutuksessa (pakollinen, 4 op)
Keskeiset sisällöt • vahvistetaan vuorovaikutusosaamista arkitilanteissa • opitaan näkemään monikielisyys voimavarana ja pohdimme, miten kansainvälisyys näkyy arjessamme • verrataan ranskan kieltä muihin (sukulais)kieliin ja tutustutaan ranskan kielen variantteihin • laaditaan kieliprofiilia ranskan osalta • kiinnitetään huomiota ääntämiseen ja puheen tuottamiseen • perehdytään ranskan kielen opiskelun käytänteisiin ja koulun tarjoamiin kansainvälistymismahdollisuuksiin
oRAA3 Kieli ja kulttuuri luovan ilmaisun välineenä (pakollinen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • tutustutaan ranskan kielen kulttuuri-instituutteihin • tutustutaan ranskan kielialueen kulttuurisiin ilmiöihin ja medioihin eri näkökulmista • tuotetaan ranskan kieltä luovasti eri tekstilajien tuotoksia painottaen
oRAA4 Kieli vaikuttamisen välineenä (pakollinen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • tutustutaan medioissa esillä oleviin ajankohtaisiin aiheisiin • kehitetään taitoa ilmaista ja arvioida mielipiteitä ja harjoitellaan argumentointia • päivitetään kieliprofiilia ranskan osalta • opitaan hyödyntämään erilaisia tietolähteitä • aiheina mm. yhteiskunnalliset kysymykset ja politiikka
oRAA5 Kestävä tulevaisuus ja tiede (pakollinen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • syvennetään tekstin tulkinnan ja tiivistämisen sekä tiedonhankinnan ja lähdekriittisyyden taitoja • harjaannutaan ilmaisemaan omia tietoon tai mielipiteeseen perustuvia näkökantoja • Tutustutaan yleistajuisiin ja tieteellisiin teksteihin
oRAA6 Kieli jatko-opinnoissa ja työelämässä (pakollinen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • kehitetään taitoa ilmaista itseään muodollisissa asiayhteyksissä ja syvennetään käsitystä kielitaidosta tärkeänä työelämätaitona ja sosiaalisena voimavarana • tutustutaan tekstilajeihin, joita opiskelijat kohtaavat mahdollisissa jatko-opinnoissa tai työelämässä • pohditaan jatko-opinto- tai urasuunnitelmia ja työntekoa myös kansainvälisessä kontekstissa • viimeistellään kieliprofiilia ranskan osalta • käsitellään itsenäistyvän nuoren arjen ja talouden hallintaan liittyviä talousasioita
oRAA7 Ympäristö ja kestävä elämäntapa (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • kehitetään ajattelun taitoja analysoimalla kielitaidon avulla syy-seuraussuhteita • käsitellään globaaleja ympäristökysymyksiä sekä opiskelijan omaan elinpiiriin liittyviä kestävän elämäntavan mahdollisuuksia • tuotetaan ranskaa laajemmissa suullisissa ja kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa
oRAA8 Viesti ja vaikuta puhuen (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • syvennetään ymmärrystä tekijöistä, jotka vaikuttavat suullisiin vuorovaikutustilanteisiin • vankennetaan taitoa tuottaa ranskaa suullisesti sekä dialogin rakentamista ja ranskan eri varianttien ymmärtämistä kiinnittäen huomiota myös puheen erilaisiin rekistereihin • kerrataan ja täydennetään oppimäärän pakollisten opintojen aikana käsiteltyjä aiheita opiskelijoiden tarpeiden mukaan • suoritetaan valtakunnallinen suullisen kielitaidon koe ja hyväksytystä suorituksesta saa erillisen todistuksen päättötodistuksen liitteeksi
oRAA9 A-ranskan kertaus (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin monipuolisten harjoitusten avulla: tehdään tekstin ja kuullun ymmärtämisiä, kerrataan rakenteita, opiskellaan lisäsanastoa, harjoitellaan tekstin tuottamista ym. osittain tarvittaessa opiskelijan oman ohjelman mukaisesti eriyttäen
oRAA12 DELF (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • Tavoitteena on opintojakson lopussa suorittaa kansainvälinen kielitutkinto DELF B2, joka vastaa Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoa B2. Diplomia voi hyödyntää mm. haettaessa työharjoitteluun tai työhön ranskalaiselle kielialueelle. Diplomia voi hyödyntää mm. haettaessa työharjoitteluun tai työhön ranskalaiselle kielialueelle. DELF B2-tason kielidiplomilla yhdessä suomalaisen ylioppilastutkintotodistuksen kanssa voi hakea ranskalaisiin yliopistoihin ja korkeakouluihin. • Kieltä harjoitellaan monipuolisten suullisten ja kirjallisten tehtävien avulla sekä laajennetaan maantuntemusta. Kielidiplomikokeessa on kuullun ymmärtäminen, tekstin ymmärtäminen, kirjoitustehtävä ja suullinen osuus.
oGERA Kaupunki, kulttuuri ja kieli (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
• Opintojakson aikana opiskelija tutustuu ja syventää tietämystään Ranskasta aluemaantieteellisenä kokonaisuutena. Opiskelija syventää väestömaantieteellistä ajatteluaan ja tutustuu Ranskaan kieli- ja kulttuurialueena. Aihe-esimerkkejä ovat Ranskan luonnonmaantieteelliset ominaispiirteet, Pariisin kaupunkikuvan kehitys ja tila nykypäivänä sekä ranskan ja englannin kielen kehittyminen sekä matkailusanasto • Matka mahdollisuuksien mukaan Pariisiin opintojakson lopussa • Opintokokonaisuus toteutetaan yhteistyössä maantieteen kanssa • Opintojaksolle voi osallistua kaikki aiheesta kiinnostuneet, mutta erityisesti se tukee maantieteen ja ranskan lukijoita • Opintojakso arvioidaan suoritusmerkinnällä.

Vieras kieli ranska B3 ja ranska B2

Vieras kieli ranska B3 ja ranska B2
Oppimäärän erityisenä tehtävänä on rohkaista opiskelijaa laajentamaan kielellistä repertuaariaan sekä kannustaa opiskelijaa jatkuvaan kieltenopiskeluun ja jatkamaan kieliopintoja myös lukion jälkeen osana elinikäisen oppimisen polkua. Tehtävänä on vahvistaa opiskelijan kieli- ja kulttuuriosaamista kohdekielen näkökulmasta. Opetus ohjaa tarkastelemaan, miten uuden kielen oppiminen lisää ymmärrystä ajattelun ja kielen välisestä yhteydestä.
Oppiaineen opetuksen yleiset tavoitteet
Oppimäärän opetus painottuu etenkin alkuvaiheessa suulliseen kielitaitoon, mutta oppimäärän tehtävä on auttaa opiskelijaa näkemään, miten vähäiselläkin kielitaidolla on mahdollista tutustua kieli- ja kulttuurialueen tekstimaailmoihin sekä tiedon- ja tieteenaloihin. Uusi kieli avaa myös mahdollisuuksia eri kielillä tapahtuvaan jatkokoulutukseen ja lisää työelämävalmiuksia. Oppimäärän tehtävänä on myös rohkaista opiskelijaa hahmottamaan, miten uuden kielen oppiminen tukee muuta oppimista.
Oppiaineen laaja-alaisen osaamisen osa-alueet
Hyvinvointiosaaminen Tuetaan opiskelijan omien vahvuuksien tunnistamista ja kielellistä itsetuntoa. Luodaan edellytyksiä myönteiseen ilmapiirin muodostumiseen ryhmässä. Rohkaistaan toimimaan virheitä pelkäämättä. Vuorovaikutusosaaminen Yhteistyötaitoja ja vuorovaikutusosaamista harjoitellaan erilaisilla paritehtävillä, ryhmätöillä ja vertaisarvioinnilla. Viestinnälliset harjoitukset muodostavat keskeisen osan kielen opiskelua. Harjoitellaan palautteen antamista ja vastaanottamista rakentavasti. Globaali- ja kulttuuriosaaminen Herätetään opiskelijan uteliaisuutta kohdekieltä, kielialueen kulttuuria ja toimintatapoja kohtaan. Opetellaan tunnistamaan ja soveltamaan kohdekielen kulttuureille tyypillisiä piirteitä, kuten teitittely, kohteliaisuusfraasit, tervehtiminen, tapakulttuuri. Hyödynnetään Suomessa toimivien kohdekielisten kulttuuri- ja kieli-instituuttien tarjontaa. Kannustetaan opiskelijoita osallistumaan koulun kansainvälisiin projekteihin ja kotikansainvälisyyteen sekä suorittamaan kansainvälinen DELF-kielidiplomi. Yhteiskunnallinen osaaminen Esitellään opiskelijoille ranskankielisten tiedotusvälineiden tarjontaa teknologian suomin mahdollisuuksin. Tutustutaan kohdekielen kielialueiden yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja niiden vaikutuksiin. Kannustetaan oman kielitaidon hyödyntämiseen yhteiskunnan hyväksi ja osana demokratian toteutumista. Ohjataan opiskelijoita huomaamaan kielitaidon myötä kasvavat toimintamahdollisuudet. Eettisyys- ja ympäristöosaaminen Avataan ympäristö- ja eettisyysteemaa kohdekielten ja -kulttuurien näkökulmasta. Etsitään yhdessä ratkaisumalleja oman arjen ympäristöllisiin ja eettisiin kysymyksiin kohdekielten alueilta. Tuodaan esille luonnon monimuotoisuuden tärkeys ja sen myötä esille tulevat erilaiset ympäristökysymykset eri alueilla. Monitieteinen ja luova osaaminen Ohjataan käyttämään eri kohdekielisiä medioita tiedonhankinnassa. Kehitetään kohdekielisten tietolähteiden luotettavuuden arviointikykyä ja monilukutaitoa. Kannustetaan opiskelijoita käyttämään vähäistäkin kielitaitoa kirjallisesti ja suullisesti luovasti.
Ranska B3 / Suoritusohjeet ja arviointi
• B3-ranskan lukio-opiskelu alkaa kahdella ensimmäisen vuoden alkuun sijoittuvalla johdantojaksolla, jotka vastaavat yläkoulun B2-ranskan oppimäärää. • Johdantojaksot niveltyvät lukiossa jatkuvan B2-ranskan ensimmäisen opintojaksoon (Perustason alkeet 3). • Opintojaksot suoritetaan lähtökohtaisesti numerojärjestyksessä. • DELF-opintojakso suositellaan suoritettavaksi aikaisintaan 3. opiskeluvuoden aikana. • Opintojaksot arvioidaan numeroarvosanoin (4-10), poikkeuksena DELF-opintojakso (paikallinen syventävä), joista saa suoritusmerkinnän (S) ja erillisen kielidiplomitodistuksen. • Arviointi: katso kohta B2-kieli.
Ranska B2 / Suoritusohjeet ja arviointi
• B2-kielen lukio-opiskelu alkaa Perustason alkeet 3 -opintojaksosta. Tässä vaiheessa ryhmään yhdistyvät myös ranskan opinnot vasta lukiossa aloittaneet B3-kielen opiskelijat. • Opintojaksot suoritetaan lähtökohtaisesti numerojärjestyksessä. • DELF-opintojakso suositellaan suoritettavaksi aikaisintaan 3. opiskeluvuoden aikana. • Opintojaksot arvioidaan numeroarvosanoin (4-10), poikkeuksena DELF-opintojaksot (paikallinen syventävä), joista saa suoritusmerkinnän (S) ja erillisen kielidiplomitodistuksen. • Arviointi kattaa kaikki kielitaidon osa-alueet: taito toimia vuorovaikutuksessa, taito tulkita tekstejä ja taito tuottaa tekstejä. Kielitaito kumuloituu ajan mittaan, ja arviointi kohdistuu opiskelun aikaisiin osatavoitteisiin. • Käytämme monipuolisia arviointimenetelmiä: suulliset kokeet, joihin sisältyvät ääntäminen, interaktio, sanaston ja ilmaisuvaraston laajuus ja tarkkuus. Kuullun- ja tekstinymmärtämisen taitoja harjoitetaan aihealueittain ja testataan joka opintojaksossa erilaisin tehtävätyypein. Opiskelijan kirjoittamia tekstejä, viestinnällisiä tehtäviä ja tiivistelmiä arvioidaan henkilökohtaisen palautteenannon muodossa oppimisen tukena. Käytämme formatiivista palautetta mm. sanastotesteissä ja lyhyissä rakenneosioissa. Kirjallisissa (summatiivisissa) kokeissa mitataan laajempien kokonaisuuksien tai suppeampien osa-alueiden hallintaa. Jokaisessa opintojaksossa hyödynnetään itse- ja vertaisarviointia. • Opintojakson arvosanojen pohjana käytetään SUKOL:n pistetaulukkoa. • Laaja-alaisten osaamisen arviointi sisältyy kunkin opintojakson kirjallisten ja suullisten tuotoksien arviointiin.
Itsenäinen opiskelu
B3- ja B2-kielten opintojaksojen suorittaminen itsenäisesti on mahdollista vain poikkeustapauksissa ja edellyttää luvan saamista opettajalta etukäteen.
Oppimäärän vaihtaminen
Siirryttäessä lyhyemmästä pitempään oppimäärään voidaan opiskelijalta edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen. Opiskelija voi opiskella myös toisen oppimäärän kursseja oppimäärää vaihtamatta. Tällöin kyseessä olevat kurssit voidaan lukea opiskelijan varsinaisen oppimäärän syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi.
oRAB31 (B3-ranska) Perustason alkeet 1 (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt: • uuden kielen suhde opiskelijan aiemmin opiskelemiin tai osaamiin kieliin • kohdekielen asema maailmassa • oman kielellisen repertuaarin hyödyntäminen • itselle sopivat keinot oppia ja opiskella kieltä • kohdekielen ääntämisen perusteet • vuorovaikututusta taitotason A1.1 tavoitteiden mukaisesti • rutiininomaiset viestintätilanteet ja -strategiat
oRAB32 (B3-ranska) Perustason alkeet 2 (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • vuorovaikutusta taitotason A1.1–A1.2 tavoitteiden mukaisesti • kohdekielen ääntämisen perusteet • oman lähipiirin ja arjen kuvailu • sosiaalisen kohtaamisen tilanteet arjessa • tavanomaiset asiointitilanteet • tavallisimmat kohteliaisuuteen liittyvät ilmaukset
oRAB23/oRAB33 Perustason alkeet 3 (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • B2-ranskan lukio-opinnot alkavat tästä kurssista • vuorovaikutusta taitotason A1.2 tavoitteiden mukaisesti • sosiaalisen kohtaamisen tilanteet arjessa, tavanomaiset asiointitilanteet • vapaa-ajan vietto ja harrastukset • koulu
oRAB24/oRAB34 Perustaso 1 (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • vuorovaikutusta taitotason A1.3 tavoitteiden mukaisesti • kohdekielen maantieteellinen levinneisyys, variantit • Suomi kohdekielellä opiskelun näkökulmasta • arjen tavat ja traditiot sekä kulttuurierojen vertailua
oRAB25/oRAB35 Perustaso 2 (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • vuorovaikutusta taitotason A1.3–A2.1 tavoitteiden mukaisesti • hyvinvointi ja terveys • eri elämänvaiheet
oRAB26/oRAB36 Perustaso 3 (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • vuorovaikutusta taitotason A2.1 tavoitteiden mukaisesti • eri kulttuuriaiheita kieli- ja kulttuurialueelta • ajankohtaiset kulttuuriaiheet • luova toiminta opiskelijoiden oman mielenkiinnon perusteella
oRAB27/oRAB37 Perustaso 4 (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • vuorovaikutusta taitotason A2.1 tavoitteiden mukaisesti • opiskelu koulussa sekä mahdolliset jatko-opinnot ja työelämä • tulevaisuudensuunnitelmat
oRAB28/oRAB38 Perustaso 5 (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • vuorovaikutusta taitotason A2.1 tavoitteiden mukaisesti • ajankohtaiset aiheet • kohdekieliset mediat • lähdekritiikki
oRAB29/oRAB39 Perustason jatko 1 (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • vuorovaikutusta taitotason A2.2 tavoitteiden mukaisesti • erilaiset asuinympäristöt • kestävä elämäntapa
oRAB210/oRAB310 Perustason jatko 2 (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • vuorovaikutusta taitotason A2.2 tavoitteiden mukaisesti • kansainvälinen osaaminen ja yhteistyö • tutustuminen erilaisiin kansainvälisiin kielitaidon arviointijärjestelmiin • kielitaitovaatimukset muun muassa jatko-opinnoissa
oRAB211/oRAB311 B-ranskan kertaus (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Keskeiset tavoitteet ja sisällöt • valmistautumista B-kielen yo-kokeeseen • tavoitteena kerrata kielen keskeisiä rakenteita, harjoittaa kuuntelutaitoja, laajentaa sanavarastoa, parantaa kirjallista ja suullista ilmaisua, syventää tekstin ymmärtämisen taitoa • varmistetaan, että opiskelijalla on riittävät tietotekniset taidot sähköisen yo-kokeen suorittamiseen
oRAB212/oRAB312 DELF (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Tavoitteet ja sisällöt: • Tavoitteena on opintojakson lopussa suorittaa kansainvälinen DELF-kielitutkinto, joka vastaa Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoa B1. Diplomia voi hyödyntää mm. haettaessa työharjoitteluun tai työhön ranskalaiselle kielialueelle. DELF B2-tason kielidiplomilla yhdessä suomalaisen ylioppilastutkintotodistuksen kanssa voi hakea ranskalaisiin yliopistoihin ja korkeakouluihin. • Kieltä harjoitellaan monipuolisten suullisten ja kirjallisten tehtävien avulla sekä laajennetaan maantuntemusta. Kielidiplomikokeessa on kuullun ymmärtäminen, tekstin ymmärtäminen, kirjoitustehtävä ja suullinen osuus.
oGERA Kaupunki, kulttuuri ja kieli (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
• Opintojakson aikana opiskelija tutustuu ja syventää tietämystään Ranskasta aluemaantieteellisenä kokonaisuutena. Opiskelija syventää väestömaantieteellistä ajatteluaan ja tutustuu Ranskaan kieli- ja kulttuurialueena. Aihe-esimerkkejä ovat Ranskan luonnonmaantieteelliset ominaispiirteet, Pariisin kaupunkikuvan kehitys ja tila nykypäivänä sekä ranskan ja englannin kielen kehittyminen sekä matkailusanasto • Matka mahdollisuuksien mukaan Pariisiin opintojakson lopussa • Opintokokonaisuus toteutetaan yhteistyössä maantieteen kanssa • Opintojaksolle voi osallistua kaikki aiheesta kiinnostuneet, mutta erityisesti se tukee maantieteen ja ranskan lukijoita • Opintojakso arvioidaan suoritusmerkinnällä.

A-Saksa

Vieras kieli A-saksa
• Oppimäärän erityisenä tehtävänä on rohkaista opiskelijaa hyödyntämään ja edelleen kehittämään aiemmin hankkimaansa kielitaitoaan. Samalla oppimäärä kannustaa elinikäiseen oppimiseen ja kielitaidon kehittämiseen myös oppituntien ulkopuolella ja lukion jälkeen. Tehtävänä on vahvistaa opiskelijan kieli- ja kulttuuriosaamista kohdekielen näkökulmasta. Opetus ohjaa tarkastelemaan, miten kielen oppiminen kasvattaa ymmärrystä ajattelun ja kielen välisestä yhteydestä.
Oppiaineen opetuksen yleiset tavoitteet
• Oppimäärän opetus kehittää opiskelijan taitoa viestiä luontevasti saksaksi erilaisissa tilanteissa sekä suullisesti että kirjallisesti ja laajentaa sanavarastoa ja vuorovaikutustaitoja. Opiskelija oppii ymmärtämään vaativahkoakin tekstiä ja puhetta ja osaa suhteuttaa omaa osaamistaan kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tasoon B1.2. Opiskelija motivoituu käyttämään ja kehittämään taitojaan edelleen myös lukiokoulutuksen jälkeen. Lisäksi opiskelijoita kannustetaan osallistumaan opiskelijavaihtoihin sekä suorittamaan kansainvälinen DSD-kielidiplomi lukioaikana.
Vuorovaikutusosaaminen
• Yhteistyötaitoja ja vuorovaikutusosaamista harjoitellaan erilaisilla paritehtävillä, ryhmätöillä ja vertaisarvioinnilla. Viestinnälliset harjoitukset muodostavat keskeisen osan kielen opiskelua. Harjoitellaan palautteen antamista ja vastaanottamista rakentavasti.
Globaali- ja kulttuuriosaaminen
• Herätetään opiskelijan uteliaisuutta kohdekieltä, kielialueen kulttuuria ja toimintatapoja kohtaan. • Opetellaan tunnistamaan ja soveltamaan kohdekielen kulttuureille tyypillisiä piirteitä, kuten teitittely, kohteliaisuusfraasit, tervehtiminen, tapakulttuuri. • Hyödynnetään Suomessa toimivien kohdekielisten kulttuuri- ja kieli-instituuttien tarjontaa. • Kannustetaan opiskelijoita osallistumaan koulun kansainvälisiin projekteihin ja kotikansainvälisyyteen sekä suorittamaan kansainväliset DSD-kielidiplomit.
Yhteiskunnallinen osaaminen
• Esitellään opiskelijoille saksankielisten tiedotusvälineiden tarjontaa teknologian suomin mahdollisuuksin. • Tutustutaan kohdekielen kielialueiden yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja niiden vaikutuksiin. • Kannustetaan oman kielitaidon hyödyntämiseen yhteiskunnan hyväksi ja osana demokratian toteutumista. • Ohjataan opiskelijoita huomaamaan kielitaidon myötä kasvavat toimintamahdollisuudet.
Eettisyys- ja ympäristöosaaminen
• Avataan ympäristö- ja eettisyysteemaa kohdekielten ja -kulttuurien näkökulmasta. • Etsitään yhdessä ratkaisumalleja oman arjen ympäristöllisiin ja eettisiin kysymyksiin kohdekielten alueilta. • Tuodaan esille luonnon monimuotoisuuden tärkeys ja sen myötä esille tulevat erilaiset ympäristökysymykset eri alueilla.
Monitieteinen ja luova osaaminen
• Ohjataan käyttämään eri kohdekielisiä medioita tiedonhankinnassa. • Kehitetään kohdekielisten tietolähteiden luotettavuuden arviointikykyä ja monilukutaitoa. • Kannustetaan opiskelijoita käyttämään vähäistäkin kielitaitoa kirjallisesti ja suullisesti luovasti.
Suoritusohjeet ja arviointi
• 1. vuosi: opintojaksot 1-3 (pakollisia) • 2. vuosi: opintojaksot 4-5 (pakollisia), 7 (syventävä) ja 10 (DSD-I, paikallinen syventävä) • 3. vuosi: opintojaksot 6 (pakollinen), 8 (syventävä, suullinen kielitaito) ja 9 (paikallinen syventävä), 11 (DSD-II, paikallinen syventävä) • Pakolliset opintojaksot ja suullisen kielitaidon opintojakso sekä siihen kuuluva suullinen koe arvioidaan numeroin. Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan myös erillinen todistus lukion päättötodistuksen liitteenä. • Paikalliset valinnaiset opintojaksot arvioidaan A-ranskassa seuraavasti: SAA9 numeroarvosana, SAA10 ja SAA11 suoritusmerkintä (S) ja erillinen todistus (DSD). • Arviointi kattaa kaikki kielitaidon osa-alueet: taito toimia vuorovaikutuksessa, taito tulkita tekstejä ja taito tuottaa tekstejä. Kielitaito kumuloituu ajan mittaan, ja arviointi kohdistuu opiskelun aikaisiin osatavoitteisiin. • Käytämme monipuolisia arviointimenetelmiä: suulliset kokeet, joihin sisältyvät ääntäminen, vuorovaikutus, sanaston ja ilmaisuvaraston laajuus ja tarkkuus. Kuullun- ja tekstinymmärtämisen taitoja harjoitetaan aihealueittain ja testataan joka opintojaksossa erilaisin tehtävätyypein. Opiskelijan kirjoittamia tekstejä, viestinnällisiä tehtäviä ja tiivistelmiä arvioidaan henkilökohtaisen palautteenannon muodossa oppimisen tukena. Käytämme formatiivista palautetta mm. sanastotesteissä ja lyhyissä rakenneosioissa. Kirjallisissa (summatiivisissa) kokeissa mitataan laajempien kokonaisuuksien tai suppeampien osa-alueiden hallintaa. Jokaisessa opintojaksossa hyödynnetään itse- ja vertaisarviointia. • Opintojakson arvosanojen pohjana käytetään SUKOL:n pistetaulukkoa. • Laaja-alaisten osaamisen arviointi sisältyy kunkin opintojakson kirjallisten ja suullisten tuotoksien arviointiin.
Itsenäinen opiskelu
• Opintojaksojen suorittaminen itsenäisesti on mahdollista vain poikkeustapauksissa ja edellyttää luvan saamista opettajalta etukäteen.
Oppimäärän vaihtaminen
• Opiskelijan on tarkoituksenmukaista jatkaa aloittamansa oppimäärän opintoja pitkäjänteisesti. • Siirryttäessä lyhyemmästä pidempään oppimäärään voidaan opiskelijalta edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen. Opiskelija voi opiskella myös toisen oppimäärän opintojaksoja oppimäärää vaihtamatta. Tällöin kyseessä olevat opintojaksot voidaan lukea opiskelijan varsinaisen oppimäärän syventäviksi opintojaksoiksi. Siirryttäessä pidemmästä (A-saksa) lyhyempään (B2-saksa) oppimäärään opiskelijan aiemmat suoritukset korvaavat lyhyemmän oppimäärän vastaavia opintojaksoja. Pidemmän oppimäärän opintojaksojen arvosanat siirtyvät suoraan lyhyemmän oppimäärän opintojaksojen arvosanoiksi. Oppimäärän vaihto voi tietyissä tilanteissa olla suositeltava vaihtoehto kielen lopettamisen sijaan. Tällöin lyhyemmän kielen ylioppilaskirjoituksiin voi hyvin osallistua ja myös DSD I-kielidiplomin voi ilman muuta suorittaa. Oppimäärän vaihdosta sovitaan aina opettajan kanssa ajoissa, ennen uusia kurssivalintoja. Kurssit korvautuvat seuraavasti: A-saksa --> B2-saksa SAA12 4 op --> SAB3 2 op + SAB4 2 op SAA3 2 op--> SAB6 2 op SAA4 2 op --> ei korvaudu SAA5 2 op --> SAB5 2 op SAA6 2 op --> SAB7 2 op SAA7 2 op --> SAB8 2 op
oSAA_12 Kieli ja maailmani vuorovaikutuksessa (pakollinen, 4 op)
• Opintojaksolla vahvistetaan vuorovaikutusosaamista arkitilanteissa. • opitaan näkemään monikielisyys voimavarana ja pohdimme, miten kansainvälisyys näkyy arjessamme • verrataan saksan kieltä muihin (sukulais)kieliin ja tutustutaan saksan kielen variantteihin • kiinnitetään huomiota ääntämiseen ja puheen tuottamiseen • perehdytään saksan kielen opiskelun käytänteisiin ja koulun tarjoamiin kansainvälistymismahdollisuuksiin
oSAA3 Kieli ja kulttuuri luovan ilmaisun välineenä (pakollinen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • Opintojaksolla tutustumme saksan kielen kulttuuri-instituutteihin • tutustumme saksan kielialueen kulttuurisiin ilmiöihin ja medioihin eri näkökulmista • tuotetaan saksan kieltä luovasti eri tekstilajien tuotoksia painottaen
oSAA4 Kieli vaikuttamisen välineenä (pakollinen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • Opintojaksolla tutustumme medioissa esillä oleviin ajankohtaisiin aiheisiin • kehitämme taitoa ilmaista ja arvioida mielipiteitä ja harjoitamme argumentointia • hyödynnetään erilaisia tietolähteitä • aiheina mm. yhteiskunnalliset kysymykset ja politiikka
oSAA5 Kestävä tulevaisuus ja tiede (pakollinen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • Opintojaksolla syvennetään tekstin tulkinnan ja tiivistämisen sekä tiedonhankinnan ja lähdekriittisyyden taitoja • harjaannutaan ilmaisemaan omia tietoon tai mielipiteeseen perustuvia näkökantoja • tutustumme yleistajuisiin ja tieteellisiin teksteihin
oSAA6 Kieli jatko-opinnoissa ja työelämässä (pakollinen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • Opintojaksolla kehitetään taitoa ilmaista itseään muodollisissa asiayhteyksissä ja syvennetään käsitystä kielitaidosta tärkeänä työelämätaitona ja sosiaalisena voimavarana • tutustutaan tekstilajeihin, joita opiskelijat kohtaavat mahdollisissa jatko-opinnoissa tai työelämässä • pohditaan jatko-opinto- tai urasuunnitelmia ja työntekoa myös kansainvälisessä kontekstissa • käsitellään itsenäistyvän nuoren arjen ja talouden hallintaan liittyviä talousasioita
oSAA7 Ympäristö ja kestävä elämäntapa (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • Opintojaksolla kehitetään ajattelun taitoja analysoimalla kielitaidon avulla syy-seuraussuhteita • käsitellään globaalia ympäristökysymyksiä sekä opiskelijan omaan elinpiiriin liittyviä kestävän elämäntavan mahdollisuuksia • tuotetaan saksaa laajemmissa suullisissa ja kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa
oSAA8 Viesti ja vaikuta puhuen (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • Opintojaksolla syvennetään ymmärrystä tekijöistä, jotka vaikuttavat suullisiin vuorovaikutustilanteisiin • vankennetaan taitoa tuottaa saksaa suullisesti sekä dialogin rakentamista ja saksan eri varianttien ymmärtämistä kiinnittäen huomiota myös erilaisiin taustoihin ja niiden vaikutukseen • kerrataan ja täydennetään oppimäärän pakollisten opintojen aikana käsitelleet aiheet opiskelijoiden tarpeiden mukaan • valtakunnallinen suullisen kielitaidon koe + merkintä päättötodistuksen liitteenä
oSAA9 Saksan kertaus (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • Opintojaksolla valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin monipuolisten harjoitusten avulla: tehdään tekstin ja kuullun ymmärtämisiä, kerrataan rakenteita, opiskellaan lisäsanastoa, harjoitellaan tekstin tuottamista ym. osittain tarvittaessa opiskelijan oman ohjelman mukaisesti eriyttäen
oSAA12 DSD I (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Tavoitteet ja sisällöt: • Tavoitteena on opintojakson lopussa suorittaa kansainvälinen kielitutkinto Deutsches Sprachdiplom DSD I, joka vastaa Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoa B1. Diplomia voi hyödyntää mm. haettaessa työharjoitteluun tai työhön saksalaiselle kielialueelle. • Kieltä harjoitellaan monipuolisten suullisten ja kirjallisten tehtävien avulla sekä laajennetaan maantuntemusta. Projektityöskentelyä hyödyntäen opiskelija syventyy yhteen valitsemaansa aihealueeseen. Kielidiplomikokeessa on kirjallinen osuus, kuullun ymmärtäminen ja suullinen osuus.
oSAA13 DSD II (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
• Tavoitteena on opintojakson lopussa suorittaa kansainvälinen kielitutkinto Deutsches Sprachdiplom DSD II, joka vastaa Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoa B2 tai C1. Yhdessä suomalaisen ylioppilastutkintotodistuksen kanssa sen avulla voi hakea Saksan, Itävallan tai Sveitsin yliopistoihin ja korkeakouluihin. DSD II-todistusta voi myös hyödyntää työnhaussa. • Opintojakson sisältö muodostuu monipuolisista, kaikkia kielitaidon osa-alueita harjoittavista tehtävistä, ja samalla laajennetaan myös kulttuurintuntemusta. Lisäksi perehdytään viestinnän kulttuurisidonnaisuuteen ja opetellaan hyödyntämään erilaisia argumentaatiotekniikoita. Opintojakson aikana syvennytään yhteen aihepiiriin, jonka pohjalta laaditaan esitelmä. Kielidiplomikokeessa on kirjallinen osuus, kuullun ymmärtäminen ja suullinen osuus.
oSAHI Saksaa ja historiaa Berliinissä (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Opintojakson aikana opiskelija - ymmärtää, mikä on ollut Saksan rooli Euroopan historian eri vaiheissa ja mitä eri vaiheita on ollut Saksan valtiollisessa kehityksessä - tutustuu saksan kieleen, mikäli ei ole sitä aiemmin opiskellut tai syventää jo olemassa olevaa kielitaitoa ja harjoittelee sitä käytännössä - tutustuu Berliiniin ja sen historiasta kertoviin nähtävyyksiin - laatii oppimispäiväkirjan tai blogimuotoisen koosteen opintojakson teemoista Opintokokonaisuus toteutetaan yhteistyössä historian kanssa. Opintojakso sisältää lähiopetustunteja historiasta ja saksasta, luentoja, matkan Berliiniin ja opastuksen paikan päällä sekä matkan dokumentoinnin. Saksan osalta osallistujien tason mukaan eriytetty opetus: a. ei lainkaan tai hyvin vähän saksan taitoa ennen matkaa: Schnupperkurs Deutsch 2-3h eli tutustutaan saksan kielen alkeisiin, ääntämiseen ja keskeisiin turistitilanteisiin lähiopetuksena. b. A- ja B-saksan lukijat (A- tai B2-saksa yläkoulussa ja lukiossa) Yhden vierailukohteen valinta ja siihen perehtyminen etukäteen esim. parityönä. Digitaalisen esittelylehtisen koostaminen saksaksi ja opastus paikan päällä suullisesti saksaksi muulle ryhmälle. Käännös tarvittaessa suomeksi niille, jotka eivät osaa saksaa. Etusija opintojaksolle on saksaa ja historiaa opinnoissaan painottavilla. Suositellaan, että HI2-opintojakso olisi suoritettu, jotta opiskelijalla on riittävät perustiedot Euroopan historiasta. Kurssille otetaan korkeintaan 20 opiskelijaa. Opintojakso arvioidaan suoritusmerkinnällä.

Vieras kieli saksa B3 ja saksa B2

Vieras kieli saksa B3 ja saksa B2
Oppimäärän erityisenä tehtävänä on rohkaista opiskelijaa laajentamaan kielellistä repertuaariaan sekä kannustaa opiskelijaa jatkuvaan kieltenopiskeluun ja jatkamaan kieliopintoja myös lukion jälkeen osana elinikäisen oppimisen polkua. Tehtävänä on vahvistaa opiskelijan kieli- ja kulttuuriosaamista kohdekielen näkökulmasta. Opetus ohjaa tarkastelemaan, miten uuden kielen oppiminen lisää ymmärrystä ajattelun ja kielen välisestä yhteydestä.
Oppiaineen opetuksen yleiset tavoitteet
Oppimäärän opetus painottuu etenkin alkuvaiheessa suulliseen kielitaitoon, mutta oppimäärän tehtävä on auttaa opiskelijaa näkemään, miten vähäiselläkin kielitaidolla on mahdollista tutustua kieli- ja kulttuurialueen tekstimaailmoihin sekä tiedon- ja tieteenaloihin. Uusi kieli avaa myös mahdollisuuksia eri kielillä tapahtuvaan jatkokoulutukseen ja lisää työelämävalmiuksia. Oppimäärän tehtävänä on myös rohkaista opiskelijaa hahmottamaan, miten uuden kielen oppiminen tukee muuta oppimista.
Oppiaineen laaja-alaisen osaamisen osa-alueet
Hyvinvointiosaaminen Tuetaan opiskelijan omien vahvuuksien tunnistamista ja kielellistä itsetuntoa. Luodaan edellytyksiä myönteiseen ilmapiirin muodostumiseen ryhmässä. Rohkaistaan toimimaan virheitä pelkäämättä. Vuorovaikutusosaaminen Yhteistyötaitoja ja vuorovaikutusosaamista harjoitellaan erilaisilla paritehtävillä, ryhmätöillä ja vertaisarvioinnilla. Viestinnälliset harjoitukset muodostavat keskeisen osan kielen opiskelua. Harjoitellaan palautteen antamista ja vastaanottamista rakentavasti. Globaali- ja kulttuuriosaaminen Herätetään opiskelijan uteliaisuutta kohdekieltä, kielialueen kulttuuria ja toimintatapoja kohtaan. Opetellaan tunnistamaan ja soveltamaan kohdekielen kulttuureille tyypillisiä piirteitä, kuten teitittely, kohteliaisuusfraasit, tervehtiminen, tapakulttuuri. Hyödynnetään Suomessa toimivien kohdekielisten kulttuuri- ja kieli-instituuttien tarjontaa. Kannustetaan opiskelijoita osallistumaan koulun kansainvälisiin projekteihin ja kotikansainvälisyyteen sekä suorittamaan kansainväliset kielidiplomit: saksassa DSD ja ranskassa DELF. Yhteiskunnallinen osaaminen Esitellään opiskelijoille saksankielisten tiedotusvälineiden tarjontaa teknologian suomin mahdollisuuksin. Tutustutaan kohdekielen kielialueiden yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja niiden vaikutuksiin. Kannustetaan oman kielitaidon hyödyntämiseen yhteiskunnan hyväksi ja osana demokratian toteutumista. Ohjataan opiskelijoita huomaamaan kielitaidon myötä kasvavat toimintamahdollisuudet. Eettisyys- ja ympäristöosaaminen Avataan ympäristö- ja eettisyysteemaa kohdekielten ja -kulttuurien näkökulmasta. Etsitään yhdessä ratkaisumalleja oman arjen ympäristöllisiin ja eettisiin kysymyksiin kohdekielten alueilta. Tuodaan esille luonnon monimuotoisuuden tärkeys ja sen myötä esille tulevat erilaiset ympäristökysymykset eri alueilla. Monitieteinen ja luova osaaminen Ohjataan käyttämään eri kohdekielisiä medioita tiedonhankinnassa. Kehitetään kohdekielisten tietolähteiden luotettavuuden arviointikykyä ja monilukutaitoa. Kannustetaan opiskelijoita käyttämään vähäistäkin kielitaitoa kirjallisesti ja suullisesti luovasti.
Saksa B3 / Suoritusohjeet ja arviointi
• B3-saksan lukio-opiskelu alkaa kahdella ensimmäisen vuoden alkuun sijoittuvalla johdantojaksolla, jotka vastaavat yläkoulun B2-saksan oppimäärää. • Johdantojaksot niveltyvät lukiossa jatkuvan B2-saksan ensimmäisen opintojaksoon (Perustason alkeet 3). • Opintojaksot suoritetaan lähtökohtaisesti numerojärjestyksessä. • DSD I -opintojakso suositellaan suoritettavaksi aikaisintaan 2. vuoden keväällä. DSD II - opintojakso on tarkoitettu ensisijaisesti niille, jotka opiskelevat saksaa A-kielenä. • Opintojaksot arvioidaan numeroarvosanoin (4-10), poikkeuksena DSD -opintojaksot (paikallinen syventävä), joista saa suoritusmerkinnän (S) ja erillisen kielidiplomitodistuksen. • Arviointi: katso kohta B2-kieli.
Saksa B2 / Suoritusohjeet ja arviointi
• B2-kielen lukio-opiskelu alkaa Perustason alkeet 3-opintojaksosta. Tässä vaiheessa ryhmään yhdistyvät myös saksan opinnot vasta lukiossa aloittaneet B3-kielen opiskelijat. • Opintojaksot suoritetaan lähtökohtaisesti numerojärjestyksessä. • DSD I-opintojakso suositellaan suoritettavaksi aikaisintaan 2. vuoden keväällä. DSD II-opintojakso on tarkoitettu ensisijaisesti niille, jotka opiskelevat saksaa A-kielenä. • Opintojaksot arvioidaan numeroarvosanoin (4-10), poikkeuksena DSD-opintojaksot (paikallinen syventävä), joista saa suoritusmerkinnän (S) ja erillisen kielidiplomitodistuksen. • Arviointi kattaa kaikki kielitaidon osa-alueet: taito toimia vuorovaikutuksessa, taito tulkita tekstejä ja taito tuottaa tekstejä. Kielitaito kumuloituu ajan mittaan, ja arviointi kohdistuu opiskelun aikaisiin osatavoitteisiin. • Käytämme monipuolisia arviointimenetelmiä: suulliset kokeet, joihin sisältyvät ääntäminen, interaktio, sanaston ja ilmaisuvaraston laajuus ja tarkkuus. Kuullun- ja tekstinymmärtämisen taitoja harjoitetaan aihealueittain ja testataan joka opintojaksossa erilaisin tehtävätyypein. Opiskelijan kirjoittamia tekstejä, viestinnällisiä tehtäviä ja tiivistelmiä arvioidaan henkilökohtaisen palautteenannon muodossa oppimisen tukena. Käytämme formatiivista palautetta mm. sanastotesteissä ja lyhyissä rakenneosioissa. Kirjallisissa (summatiivisissa) kokeissa mitataan laajempien kokonaisuuksien tai suppeampien osa-alueiden hallintaa. Jokaisessa opintojaksossa hyödynnetään itse- ja vertaisarviointia. • Opintojakson arvosanojen pohjana käytetään SUKOL:n pistetaulukkoa. • Laaja-alaisten osaamisen arviointi sisältyy kunkin opintojakson kirjallisten ja suullisten tuotoksien arviointiin.
Itsenäinen opiskelu
B3 ja B2-kielten opintojaksojen suorittaminen itsenäisesti on mahdollista vain poikkeustapauksissa ja edellyttää luvan saamista opettajalta etukäteen.
Oppimäärän vaihtaminen
Siirryttäessä lyhyemmästä pitempään oppimäärään voidaan opiskelijalta edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen. Opiskelija voi opiskella myös toisen oppimäärän kursseja oppimäärää vaihtamatta. Tällöin kyseessä olevat kurssit voidaan lukea opiskelijan varsinaisen oppimäärän syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Siirryttäessä pidemmästä (A-saksa) lyhyempään (B2-saksa) oppimäärään opiskelijan aiemmat suoritukset korvaavat lyhyemmän oppimäärän vastaavia opintojaksoja. Pidemmän oppimäärän opintojaksojen arvosanat siirtyvät suoraan lyhyemmän oppimäärän opintojaksojen arvosanoiksi. Oppimäärän vaihto voi tietyissä tilanteissa olla suositeltava vaihtoehto kielen lopettamisen sijaan. Tällöin lyhyemmän kielen ylioppilaskirjoituksiin voi hyvin osallistua ja myös DSD I-kielidiplomin voi ilman muuta suorittaa. Oppimäärän vaihdosta sovitaan aina opettajan kanssa ajoissa, ennen uusia kurssivalintoja. Kurssit korvautuvat seuraavasti: A-saksa --> B2-saksa SAA12 4 op --> SAB3 2 op + SAB4 2 op SAA3 2 op--> SAB6 2 op SAA4 2 op --> ei korvaudu SAA5 2 op --> SAB5 2 op SAA6 2 op --> SAB7 2 op SAA7 2 op --> SAB8 2 op
oSAB31 (B3-saksa) Perustason alkeet 1 (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt: • uuden kielen suhde opiskelijan aiemmin opiskelemiin tai osaamiin kieliin • kohdekielen asema maailmassa • oman kielellisen repertuaarin hyödyntäminen • itselle sopivat keinot oppia ja opiskella kieltä • vuorovaikututusta taitotason A1.1 tavoitteiden mukaisesti • rutiininomaiset viestintätilanteet ja -strategiat
oSAB32 (B3-saksa) Perustason alkeet 2 (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • vuorovaikutusta taitotason A1.1–A1.2 tavoitteiden mukaisesti • oman lähipiirin ja arjen kuvailu • sosiaalisen kohtaamisen tilanteet arjessa • tavanomaiset asiointitilanteet • tavallisimmat kohteliaisuuteen liittyvät ilmaukset
oSAB23/oSAB33 Perustason alkeet 3 (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • B2-saksan lukio-opinnot alkavat tästä kurssista • vuorovaikutusta taitotason A1.2 tavoitteiden mukaisesti • sosiaalisen kohtaamisen tilanteet arjessa, tavanomaiset asiointitilanteet • vapaa-ajan vietto ja harrastukset • koulu
oSAB24/oSAB34 Perustaso 1 (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • vuorovaikutusta taitotason A1.3 tavoitteiden mukaisesti • kohdekielen maantieteellinen levinneisyys, variantit • Suomi kohdekielellä opiskelun näkökulmasta • arjen tavat ja traditiot sekä kulttuurierojen vertailua
oSAB25/oSAB35 Perustaso 2 (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • vuorovaikutusta taitotason A1.3–A2.1 tavoitteiden mukaisesti • hyvinvointi ja terveys • eri elämänvaiheet
oSAB26/oSAB36 Perustaso 3 (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • vuorovaikutusta taitotason A2.1 tavoitteiden mukaisesti • eri kulttuuriaiheita kieli- ja kulttuurialueelta • ajankohtaiset kulttuuriaiheet • luova toiminta opiskelijoiden oman mielenkiinnon perusteella
oSAB27/oSAB37 Perustaso 4 (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • vuorovaikutusta taitotason A2.1 tavoitteiden mukaisesti • opiskelu koulussa sekä mahdolliset jatko-opinnot ja työelämä • tulevaisuudensuunnitelmat
oSAB28/oSAB38 Perustaso 5 (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • vuorovaikutusta taitotason A2.1 tavoitteiden mukaisesti • ajankohtaiset aiheet • kohdekieliset mediat • lähdekritiikki
oSAB29/oSAB39 Perustason jatko 1 (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • vuorovaikutusta taitotason A2.2 tavoitteiden mukaisesti • erilaiset asuinympäristöt • kestävä elämäntapa
oSAB210/oSAB310 Perustason jatko 2 (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • vuorovaikutusta taitotason A2.2 tavoitteiden mukaisesti • kansainvälinen osaaminen ja yhteistyö • tutustuminen erilaisiin kansainvälisiin kielitaidon arviointijärjestelmiin • kielitaitovaatimukset muun muassa jatko-opinnoissa
oSAB211/oSAB311 B-saksan kertaus (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Keskeiset tavoitteet ja sisällöt • valmistautumista B-kielen yo-kokeeseen • tavoitteena kerrata kielen keskeisiä rakenteita, harjoittaa kuuntelutaitoja, laajentaa sanavarastoa, parantaa kirjallista ja suullista ilmaisua, syventää tekstin ymmärtämisen taitoa • varmistetaan, että opiskelijalla on riittävät tietotekniset taidot sähköisen yo-kokeen suorittamiseen
oSAB212/oSAB312 DSD I (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Tavoitteet ja sisällöt: • Tavoitteena on opintojakson lopussa suorittaa kansainvälinen kielitutkinto Deutsches Sprachdiplom DSD I, joka vastaa Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoa B1. Diplomia voi hyödyntää mm. haettaessa työharjoitteluun tai työhön saksalaiselle kielialueelle. • Kieltä harjoitellaan monipuolisten suullisten ja kirjallisten tehtävien avulla sekä laajennetaan maantuntemusta. Projektityöskentelyä hyödyntäen opiskelija syventyy yhteen valitsemaansa aihealueeseen. Kielidiplomikokeessa on kirjallinen osuus, kuullun ymmärtäminen ja suullinen osuus.
oSAB213/oSAB313 DSD II (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Tavoitteet ja sisällöt: • Tavoitteena on opintojakson lopussa suorittaa kansainvälinen kielitutkinto Deutsches Sprachdiplom DSD II, joka vastaa Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoa B2 tai C1. Yhdessä suomalaisen ylioppilastutkintotodistuksen kanssa sen avulla voi hakea Saksan, Itävallan tai Sveitsin yliopistoihin ja korkeakouluihin. DSD II-todistusta voi myös hyödyntää työnhaussa. • Opintojakson sisältö muodostuu monipuolisista, kaikkia kielitaidon osa-alueita harjoittavista tehtävistä, ja samalla laajennetaan myös kulttuurintuntemusta. Lisäksi perehdytään viestinnän kulttuurisidonnaisuuteen ja opetellaan hyödyntämään erilaisia argumentaatiotekniikoita. Opintojakson aikana syvennytään yhteen aihepiiriin, jonka pohjalta laaditaan esitelmä. Kielidiplomikokeessa on kirjallinen osuus, kuullun ymmärtäminen ja suullinen osuus.
oSAHI Saksaa ja historiaa Berliinissä (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Opintojakson aikana opiskelija - ymmärtää, mikä on ollut Saksan rooli Euroopan historian eri vaiheissa ja mitä eri vaiheita on ollut Saksan valtiollisessa kehityksessä - tutustuu saksan kieleen, mikäli ei ole sitä aiemmin opiskellut tai syventää jo olemassa olevaa kielitaitoa ja harjoittelee sitä käytännössä - tutustuu Berliiniin ja sen historiasta kertoviin nähtävyyksiin - laatii oppimispäiväkirjan tai blogimuotoisen koosteen opintojakson teemoista Opintokokonaisuus toteutetaan yhteistyössä historian kanssa. Opintojakso sisältää lähiopetustunteja historiasta ja saksasta, luentoja, matkan Berliiniin ja opastuksen paikan päällä sekä matkan dokumentoinnin. Saksan osalta osallistujien tason mukaan eriytetty opetus: a. ei lainkaan tai hyvin vähän saksan taitoa ennen matkaa: Schnupperkurs Deutsch 2-3h eli tutustutaan saksan kielen alkeisiin, ääntämiseen ja keskeisiin turistitilanteisiin lähiopetuksena. b. A- ja B-saksan lukijat (A- tai B2-saksa yläkoulussa ja lukiossa) Yhden vierailukohteen valinta ja siihen perehtyminen etukäteen esim. parityönä. Digitaalisen esittelylehtisen koostaminen saksaksi ja opastus paikan päällä suullisesti saksaksi muulle ryhmälle. Käännös tarvittaessa suomeksi niille, jotka eivät osaa saksaa. Etusija opintojaksolle on saksaa ja historiaa opinnoissaan painottavilla. Suositellaan, että HI2-opintojakso olisi suoritettu, jotta opiskelijalla on riittävät perustiedot Euroopan historiasta. Kurssille otetaan korkeintaan 20 opiskelijaa. Opintojakso arvioidaan suoritusmerkinnällä.

A-espanja

Vieras kieli A-espanja
• Oppimäärän erityisenä tehtävänä on rohkaista opiskelijaa hyödyntämään ja edelleen kehittämään aiemmin hankkimaansa kielitaitoaan. Samalla oppimäärä kannustaa elinikäiseen oppimiseen ja kielitaidon kehittämiseen myös oppituntien ulkopuolella ja lukion jälkeen. Tehtävänä on vahvistaa opiskelijan kieli- ja kulttuuriosaamista kohdekielen näkökulmasta. Opetus ohjaa tarkastelemaan, miten kielen oppiminen kasvattaa ymmärrystä ajattelun ja kielen välisestä yhteydestä.
Oppiaineen opetuksen yleiset tavoitteet
Oppimäärän opetus kehittää opiskelijan taitoa viestiä luontevasti espanjaksi erilaisissa tilanteissa sekä suullisesti että kirjallisesti ja laajentaa sanavarastoa ja vuorovaikutustaitoja. Opiskelija oppii ymmärtämään vaativaakin tekstiä ja puhetta ja osaa suhteuttaa omaa osaamistaan kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tasoon B1.2. Opiskelija motivoituu käyttämään ja kehittämään taitojaan edelleen myös lukiokoulutuksen jälkeen. Lisäksi opiskelijoita kannustetaan osallistumaan opiskelijavaihtoihin sekä suorittamaan kansainvälinen DSD-kielidiplomi lukioaikana.
Oppiaineen laaja-alaisen osaamisen osa-alueet
• Tuodaan esille luonnon monimuotoisuuden tärkeys ja sen myötä esille tulevat erilaiset ympäristökysymykset eri alueilla Monitieteinen ja luova osaaminen • Ohjataan käyttämään eri kohdekielisiä medioita tiedonhankinnassa. • Kehitetään kohdekielisten tietolähteiden luotettavuuden arviointikykyä ja monilukutaitoa. • Kannustetaan opiskelijoita käyttämään vähäistäkin kielitaitoa kirjallisesti ja suullisesti luovasti.
oEAA_12 Opiskelutaidot, kieli-identiteetti ja vuorovaikutus espanjankielisessä maailmassa (pakollinen, 1+3 op)
• Opiskelutaidot ja kieli-identiteetin rakentaminen, 1 op (VKA1), Pakollinen • Kieli globaalissa maailmassa ja vuorovaikutusosaaminen, 3 op (VKA2), Pakollinen Opintojakson aikana vahvistetaan opiskelijan käsitystä omasta vieraiden kielten osaamisestaan ja täydennetään kieliprofiilia sekä asetetaan tavoitteita omalle kielten opiskelulle. Opintojakson aikana harjoitellaan espanjankieliseen maailmaan sopivaa kielenkäyttöä arkisissa tilanteissa sekä tutustutaan erilaisiin teksti- ja tyylilajeihin. Tämän lisäksi tarkastellaan espanjan kielen asemaa maailmassa ja kielen eri muotoja. Opinnot suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä.
oEAA3 Espanjan kieli ja kulttuuri luovan ilmaisun välineenä (pakollinen, 2 op)
Opintojaksolla laajennetaan opiskelijoiden monilukutaitoa. Opinnoissa tehdään eri tekstilajien tuotoksia painottaen tekstilajille ominaista kielen käyttöä. Aihepiireinä ovat erilaiset kulttuuriset ilmiöt, espanjankieliset mediat sekä luova toiminta. Opinnot suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä.
oEAA4 Kieli vaikuttamisen välineenä (pakollinen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • Opintojaksolla tutustumme medioissa esillä oleviin ajankohtaisiin aiheisiin • kehitämme taitoa ilmaista ja arvioida mielipiteitä ja harjoitamme argumentointia • hyödynnetään erilaisia tietolähteitä • aiheina mm. yhteiskunnalliset kysymykset ja politiikka
oEAA5 Kestävä tulevaisuus ja tiede (pakollinen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • Opintojaksolla syvennetään tekstin tulkinnan ja tiivistämisen sekä tiedonhankinnan ja lähdekriittisyyden taitoja • harjaannutaan ilmaisemaan omia tietoon tai mielipiteeseen perustuvia näkökantoja • tutustumme yleistajuisiin ja tieteellisiin teksteihin
oEAA6 Kieli jatko-opinnoissa ja työelämässä (pakollinen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • Opintojaksolla kehitetään taitoa ilmaista itseään muodollisissa asiayhteyksissä ja syvennetään käsitystä kielitaidosta tärkeänä työelämätaitona ja sosiaalisena voimavarana • tutustutaan tekstilajeihin, joita opiskelijat kohtaavat mahdollisissa jatko-opinnoissa tai työelämässä • pohditaan jatko-opinto- tai urasuunnitelmia ja työntekoa myös kansainvälisessä kontekstissa • käsitellään itsenäistyvän nuoren arjen ja talouden hallintaan liittyviä talousasioita

Vieras kieli espanja B3

Vieras kieli espanja B3
Oppimäärän erityisenä tehtävänä on rohkaista opiskelijaa laajentamaan kielellistä repertuaariaan sekä kannustaa opiskelijaa jatkuvaan kieltenopiskeluun ja jatkamaan kieliopintoja myös lukion jälkeen osana elinikäisen oppimisen polkua. Tehtävänä on vahvistaa opiskelijan kieli- ja kulttuuriosaamista kohdekielen näkökulmasta. Opetus ohjaa tarkastelemaan, miten uuden kielen oppiminen lisää ymmärrystä ajattelun ja kielen välisestä yhteydestä.
Oppiaineen opetuksen yleiset tavoitteet
Oppimäärän opetus painottuu etenkin alkuvaiheessa suulliseen kielitaitoon, mutta oppimäärän tehtävä on auttaa opiskelijaa näkemään, miten vähäiselläkin kielitaidolla on mahdollista tutustua kieli- ja kulttuurialueen tekstimaailmoihin sekä tiedon- ja tieteenaloihin. Uusi kieli avaa myös mahdollisuuksia eri kielillä tapahtuvaan jatkokoulutukseen ja lisää työelämävalmiuksia. Oppimäärän tehtävänä on myös rohkaista opiskelijaa hahmottamaan, miten uuden kielen oppiminen tukee muuta oppimista.
Oppiaineen laaja-alaisen osaamisen osa-alueet 
Hyvinvointiosaaminen Tuetaan opiskelijan omien vahvuuksien tunnistamista ja kielellistä itsetuntoa. Luodaan edellytyksiä myönteiseen ilmapiirin muodostumiseen ryhmässä. Rohkaistaan toimimaan virheitä pelkäämättä. Vuorovaikutusosaaminen Yhteistyötaitoja ja vuorovaikutusosaamista harjoitellaan erilaisilla paritehtävillä, ryhmätöillä ja vertaisarvioinnilla. Viestinnälliset harjoitukset muodostavat keskeisen osan kielen opiskelua. Harjoitellaan palautteen antamista ja vastaanottamista rakentavasti. Globaali- ja kulttuuriosaaminen Herätetään opiskelijan uteliaisuutta kohdekieltä, kielialueen kulttuuria ja toimintatapoja kohtaan. Opetellaan tunnistamaan ja soveltamaan kohdekielen kulttuureille tyypillisiä piirteitä, kuten teitittely, kohteliaisuusfraasit, tervehtiminen, tapakulttuuri. Hyödynnetään Suomessa toimivien kohdekielisten kulttuuri- ja kieli-instituuttien tarjontaa. Kannustetaan opiskelijoita osallistumaan koulun kansainvälisiin projekteihin ja kotikansainvälisyyteen sekä suorittamaan kansainväliset kielidiplomit: saksassa DSD ja ranskassa DELF. Yhteiskunnallinen osaaminen Esitellään opiskelijoille saksankielisten tiedotusvälineiden tarjontaa teknologian suomin mahdollisuuksin. Tutustutaan kohdekielen kielialueiden yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja niiden vaikutuksiin. Kannustetaan oman kielitaidon hyödyntämiseen yhteiskunnan hyväksi ja osana demokratian toteutumista. Ohjataan opiskelijoita huomaamaan kielitaidon myötä kasvavat toimintamahdollisuudet. Eettisyys- ja ympäristöosaaminen Avataan ympäristö- ja eettisyysteemaa kohdekielten ja -kulttuurien näkökulmasta. Etsitään yhdessä ratkaisumalleja oman arjen ympäristöllisiin ja eettisiin kysymyksiin kohdekielten alueilta. Tuodaan esille luonnon monimuotoisuuden tärkeys ja sen myötä esille tulevat erilaiset ympäristökysymykset eri alueilla. Monitieteinen ja luova osaaminen Ohjataan käyttämään eri kohdekielisiä medioita tiedonhankinnassa. Kehitetään kohdekielisten tietolähteiden luotettavuuden arviointikykyä ja monilukutaitoa. Kannustetaan opiskelijoita käyttämään vähäistäkin kielitaitoa kirjallisesti ja suullisesti luovasti.
Suoritusohjeet ja arviointi
• Espanja 3 lukio-opiskelu alkaa kahdella ensimmäisen vuoden alkuun sijoittuvalla johdantojaksolla, jotka vastaavat yläkoulun B2-espanjan oppimäärää. • Opintojaksot suoritetaan lähtökohtaisesti numerojärjestyksessä. • Opintojaksot arvioidaan numeroarvosanoin (4-10)
Itsenäinen opiskelu 
Espanjan opintojaksojen suorittaminen itsenäisesti on mahdollista ja edellyttää luvan saamista opettajalta etukäteen.
oEAB31 Perustason alkeet 1 (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt: • uuden kielen suhde opiskelijan aiemmin opiskelemiin tai osaamiin kieliin • kohdekielen asema maailmassa • oman kielellisen repertuaarin hyödyntäminen • itselle sopivat keinot oppia ja opiskella kieltä • vuorovaikututusta taitotason A1.1 tavoitteiden mukaisesti • rutiininomaiset viestintätilanteet ja -strategiat
oEAB32 Perustason alkeet 2 (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt: • vuorovaikutusta taitotason A1.1–A1.2 tavoitteiden mukaisesti. • oman lähipiirin ja arjen kuvailu • sosiaalisen kohtaamisen tilanteet arjessa • tavanomaiset asiointitilanteet • tavallisimmat kohteliaisuuteen liittyvät ilmaukset
oEAB33 Perustason alkeet 3 (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt: • vuorovaikutusta taitotason A1.2 tavoitteiden mukaisesti • sosiaalisen kohtaamisen tilanteet arjessa, tavanomaiset asiointitilanteet • vapaa-ajan vietto ja harrastukset • koulu
oEAB34 Perustaso 1 (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt: • vuorovaikutusta taitotason A1.3 tavoitteiden mukaisesti. • kohdekielen maantieteellinen levinneisyys, variantit • Suomi kohdekielellä opiskelun näkökulmasta • arjen tavat ja traditiot sekä kulttuurierojen vertailua
oEAB35 Perustaso 2 (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt: • vuorovaikutusta taitotason A1.3–A2.1 tavoitteiden mukaisesti • hyvinvointi ja terveys • eri elämänvaiheet
oEAB36 Perustaso 3 (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt: • vuorovaikutusta taitotason A2.1 tavoitteiden mukaisesti • eri kulttuuriaiheita kieli- ja kulttuurialueelta • ajankohtaiset kulttuuriaiheet • luova toiminta opiskelijoiden oman mielenkiinnon perusteella
oEAB37 Perustaso 4 (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt: • vuorovaikutusta taitotason A2.1 tavoitteiden mukaisesti • opiskelu koulussa sekä mahdolliset jatko-opinnot ja työelämä • tulevaisuudensuunnitelmat
oEAB38 Perustaso 5 (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt: • vuorovaikutusta taitotason A2.2 tavoitteiden mukaisesti • ajankohtaiset aiheet • kohdekieliset mediat • lähdekritiikki
oEAB39 Perustason jatko 1 (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt: • vuorovaikutusta taitotason A2.2 tavoitteiden mukaisesti • erilaiset asuinympäristöt • kestävä elämäntapa

Matematiikka

Matematiikan opiskelu antaa opiskelijalle valmiudet ymmärtää, soveltaa ja tuottaa sekä arvioida matemaattisesti esitettyä tietoa. Opetus ohjaa opiskelijaa ymmärtämään matematiikan merkityksen aikamme kulttuurissa ja huomaamaan sen välttämättömyyden eri aloilla kuten tekniikassa, lääke-, talous-, yhteiskunta- ja luonnontieteissä sekä taiteissa. Matematiikan opetuksen tehtävänä on perehdyttää opiskelija matematiikan peruskäsitteisiin, perusideoihin ja rakenteisiin sekä ohjata käyttämään puhuttua, kirjoitettua ja muutoin ilmaistua matematiikkaa. Opetus kehittää laskemisen, luovan ajattelun sekä ilmiöiden mallintamisen, ennustamisen ja ongelmien ratkaisemisen taitoja. Matematiikan opiskelussa opiskelija kehittyy hyödyntämään tietokoneohjelmistoja ja digitaalisia tiedonlähteitä oppimisessa, tutkimisessa sekä ongelmanratkaisussa. Hän myös oppii arvioimaan tietoteknisten välineiden hyödyllisyyttä ja käytön rajallisuutta.
Yleiset tavoitteet
Matematiikan opetuksen yleisenä tavoitteena on, että opiskelija • saa myönteisiä oppimiskokemuksia, tottuu pitkäjänteiseen työskentelyyn ja oppii luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa • ymmärtää matematiikan sekä ainutlaatuisena itsenäisenä tieteenalana että käyttökelpoisena välineenä, kun mallinnetaan, hallitaan tai ennustetaan yhteiskunnan, talouden tai luonnon ilmiöitä • rakentaa matemaattista pohjaa jatko-opinnoilleen • harjaantuu käsittelemään tietoa matematiikalle ominaisella tavalla ja tottuu tekemään otaksumia, tutkimaan niiden oikeellisuutta, laatimaan perusteluja sekä arvioimaan perustelujen pätevyyttä ja tulosten yleistettävyyttä • kykenee seuraamaan matemaattista esitystä, lukemaan matemaattista tekstiä, keskustelemaan matematiikasta, perustelemaan väitteitä ja arvioimaan eri muodoissa tarjottua informaatiota • harjaantuu mallintamaan käytännön ongelmatilanteita ja hyödyntämään erilaisia ratkaisustrategioita • rohkaistuu myös kokeilevaan ja tutkivaan toimintaan, ongelmien ratkaisujen keksimiseen ja selkeään esittämiseen • osaa käyttää tarkoituksenmukaisia matemaattisia menetelmiä, ohjelmistoja ja tietolähteitä sekä ymmärtää ettei ohjelmiston tuottama tulos yksinään riitä osoittamaan, todistamaan tai perustelemaan väitettä.
Suoritus ja arviointi
Pakolliset opintojaksot suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Valinnaisten opintojaksojen esitietovaatimukset kerrotaan opintojaksojen kuvauksien yhteydessä. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota laskutaitoon, menetelmien valintaan, matemaattisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoihin, päätelmien perustelemiseen ja analysoimiseen sekä ohjelmistojen valintaan ja käyttöön. Opintojaksot arvioidaan numeroarvosanoilla, poikkeuksena pitkän matematiikan opintojakso oMAA13 (Kertaus 1), joka arvioidaan suoritusmerkinnällä.
Itsenäinen opiskelu
Opintojakson itsenäisestä suorittamisesta tulee aina sopia opinto-ohjaajan ja aineenopettajan kanssa. Itsenäinen opiskelu on tarkoitettu vain poikkeustilanteisiin, eikä sitä suositella opintojakson suoritustavaksi.
Oppimäärän vaihtaminen
Kun matematiikan oppimäärää vaihdetaan pitkästä lyhyeen, suoritettuja opintoja luetaan hyväksi seuraavalla tavalla: Pitkän oppimäärän moduuli Lyhyen oppimäärän moduuli MAA2 MAB2 MAA3 MAB3 MAA6 MAB8 MAA8 MAB5 MAA9 MAB7 Muut pitkän oppimäärän mukaiset hyväksytyt suoritetut opinnot tai vaihdon yhteydessä opintojaksoista yli jäävät opintopisteet muutetaan lyhyen oppimäärän muiksi valinnaisiksi opinnoiksi. Vaihdon yhteydessä opintojaksoista puuttumaan jäävät osasuoritukset tulee suorittaa erillisellä näyttökokeella. Tarkemmat tiedot opintojaksoittain on kuvattu opetussuunnitelmassa. Jos opiskelija siirtyy lyhyestä oppimäärästä pitkään oppimäärään, häneltä voidaan edellyttää täydentäviä opintoja, ja korvaavuudet päätetään tapauskohtaisesti.
Laaja-alainen osaaminen
Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet näkyvät matematiikan opinnoissa monilla tavoin. Tarkemmat kuvaukset löytyvät opintojaksoittain.
oMAY1 Luvut ja yhtälöt (pakollinen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • lukujoukot ja peruslaskutoimitukset • luvun vastaluku, käänteisluku ja itseisarvo • prosenttilaskenta • potenssin laskusäännöt (eksponenttina kokonaisluku) • suoraan ja kääntäen verrannollisuus • funktio, kuvaajan piirto ja kuvaajan tulkinta • ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen • yhtälöpari • neliö- ja kuutiojuuri • potenssifunktio ja potenssiyhtälö (asteluvut 2 ja 3) Opintojaksolla tutustutaan matematiikan opiskelun työtapoihin ja osa-alueisiin kannustaen ja opiskelijan itseluottamusta tukien. Opintojakson aikana opiskelijan käsitys matematiikan oppimääristä ja opiskelusta selkiytyy ja hän pystyy valitsemaan itselleen sopivan matematiikan oppimäärän.
oMAA2 Funktiot ja yhtälöt 1 (pakollinen, 3,op)
Keskeiset sisällöt • polynomifunktio ja -yhtälö sekä polynomiepäyhtälö • 2. asteen yhtälön ratkaisukaava • polynomien tulo ja binomikaavat (summan neliö, summan ja erotuksen tulo) • polynomien tekijät • potenssifunktio ja potenssiyhtälö (eksponenttina positiivinen kokonaisluku) • rationaalifunktiot ja -yhtälöt • juurifunktiot ja -yhtälöt Opintojaksolla opetellaan matemaattista keskustelua sekä ryhmässä toimimista, ja yhteistyötä harjoitellaan esimerkiksi ryhmätöiden avulla. Opiskelija alkaa tiedostaa vuorovaikutuksesta syntyviä matematiikan oppimista edistäviä kokemuksia. Opintojakson aikana opiskelijoille pyritään tarjoamaan tilaisuuksia kokeilla erilaisia opiskelutekniikoita ja arvioida omaa oppimistaan sekä toimintaansa matematiikan opintojen parissa.
oMAA3 Geometria (pakollinen, 2,op)
Keskeiset sisällöt • kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus • sini- ja kosinilause • monikulmioihin liittyvien pituuksien, kulmien ja pinta-alojen laskeminen • ympyrän ja sen osien ja siihen liittyvien suorien geometriaa • suoraan lieriöön ja suoraan kartioon sekä palloon liittyvien pituuksien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen Osana opintojaksoa toteutetaan mahdollisuuksien mukaan erilaisia laajempia töitä, joita tehdään yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa. Opintojakso sisältää kytkentöjä kuvataiteisiin, arkkitehtuuriin ja historiaan. Geometrinen osaaminen auttaa rakennetun maailman hahmottamisessa. Geometria on yksi vanhimmista matematiikan osa-alueista, joten se toimii näkökulmana myös tieteiden historiaan.
oMAA4 Analyyttinen geometria ja vektorit (pakollinen, 3,op)
Keskeiset sisällöt • käyrän yhtälö • suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälö • yhtälöryhmä • suorien yhdensuuntaisuus ja kohtisuoruus • itseisarvoyhtälö • pisteen etäisyys suorasta • vektoreiden perusominaisuudet • tason vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku sekä tason vektorin kertominen luvulla • tason vektoreiden pistetulo, tason vektoreiden välinen kulma Opiskelija tutustuu vektoreiden käyttöön ongelmanratkaisussa ja oppii mallintamaan myös fysikaalisia ilmiöitä vektoreiden avulla. Vektorit tarjoavat vaihtoehtoisen tavan geometristen ongelmien hahmottamiseen. Näin opiskelija oppii ajattelemaan luovemmin ja käyttämään osaamistaan mahdollisimman laajasti.
oMAA5 Funktiot ja yhtälöt 2 (pakollinen, 2,op)
Keskeiset sisällöt • suunnattu kulma ja radiaani • yksikköympyrä • sini- ja kosinifunktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen • sini- ja kosiniyhtälöiden ratkaiseminen • murtopotenssi ja sen yhteys juureen • eksponenttifunktiot ja -yhtälöt • logaritmi ja logaritmin laskusäännöt • logaritmifunktiot ja -yhtälöt Opintojaksolla opiskellaan monia erilaisia tapoja mallintaa ympäristön ongelmia matemaattisesti. Opintojaksolla käsitellyillä eksponenttifunktioilla voidaan mallintaa muun muassa radioaktiivisten aineiden puoliintumisaikaa. Eksponentiaalinen kasvu mallintaa lukuisia muitakin ilmiöitä, kuten kulkutautien leviämistä.
oMAA_69 Derivaatta ja talousmatematiikka (pakollinen, 4,op)
Keskeiset sisällöt Derivaatta • funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta • polynomi- ja rationaalifunktioiden sekä juurifunktion derivaatat • sini- ja kosinifunktioiden sekä eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat • funktioiden tulon ja osamäärän derivaatta • funktioiden tulon ja osamäärän derivaatta • yhdistetty funktio ja sen derivointi • funktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen Talousmatematiikka • aritmeettinen ja geometrinen lukujono ja niiden summat • korkolaskut: koron korko, nykyarvo ja diskonttaus • talletukset ja lainat • taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja, joissa hyödynnetään lukujonoja ja summia Opintojaksossa opiskellaan ensin erillisesti moduuli MAA6 (derivaatta) ja sen jälkeen MAA9 (talousmatematiikka). Moduulit arvioidaan erikseen ja opintojakson lopullinen arvosana on näiden arvosanojen opintopisteillä painotettu keskiarvo. Derivaatan osiossa opiskellaan keinoja analysoida erilaisia funktioita raja-arvojen ja derivaatan avulla. Opintojaksolla opitaan myös, kuinka erilaisia yhteiskunnallisia ongelmia voidaan mallintaa matemaattisesti, sekä pohditaan erilaisia reunaehtoja sille, milloin tällaista mallinnusta voidaan järkevästi käyttää. Talousmatematiikan osiossa tutustutaan lainoihin, talletuksiin ja korkoihin. Näiden asioiden ymmärtäminen pintaa syvemmältä on jokaiselle arkielämän kannalta tärkeää.
oMAA7 Integraalilaskenta (pakollinen, 2,op)
Keskeiset sisällöt • integraalifunktio ja tärkeimpien alkeisfunktioiden integrointi • määrätty integraali • suorakaidesääntö • pinta-alan ja tilavuuden laskeminen Integraalilaskenta yhdistää toisiinsa teoreettisen analyysin ja konkreettiset geometrian sovellukset. Opintojaksolla opiskelija ymmärtää, kuinka pinta-alat ja tilavuudet yhdistyvät funktioiden analyysiin, eikä matematiikka enää koostu erillisistä toisiinsa liittymättömistä osa-alueista. Opintojaksolla perustellaan matemaattisesti monet niistä laskusäännöistä, joita on käytetty aikaisemmin esimerkiksi geometrian opintojaksolla. Jakso yhdistää laajasti aikaisemmin opittuja asioita osaksi laajempia kokonaisuuksia. Integraalilaskennalla on myös monia sovelluksia eri tieteissä. Integraalilaskenta tukee ymmärrystä tilastotieteistä sekä antaa uusia keinoja käsitellä erilaisia matemaattisia malleja eri yhteyksissä.
oMAA8 Tilastot ja todennäköisyys (pakollinen, 2,op)
Keskeiset sisällöt • keskiluvut ja keskihajonta • korrelaatio ja lineaarinen regressio • klassinen ja tilastollinen todennäköisyys • permutaatiot ja kombinaatiot • todennäköisyyden laskusäännöt • binomijakauma • diskreetti todennäköisyysjakauma • diskreetin jakauman odotusarvo Opintojaksolla opiskelija oppii tilastotieteen perusteet ja toimintaperiaatteet sekä käsitteet. Opintojakson jälkeen opiskelija pystyy tulkitsemaan tilastoja kriittisesti ja järkevästi sekä arvioimaan tilastojen merkitystä yhteiskunnassa. Todennäköisyyslaskenta on kiinteässä osassa tilastotieteen perusteella tehtävässä päätöksenteossa ja ennustamisessa. Opintojaksolla opiskelija oppii ymmärtämään todennäköisyyksien lainalaisuuksia, joiden pohjalta yhteiskunnassa tehdään ennusteita tulevasta. Jos opiskelija oppii käyttämään todennäköisyyksien arviointia osana omaa päätöksentekoa, siitä on hyötyä monessa arkielämän ongelmassa ja tilanteessa. Opintojaksolla tutkitaan mahdollisuuksien mukaan aitoja tilastoja, joiden avulla muun muassa ympäristön tilaa ja ilmastonmuutosta analysoidaan. Todennäköisyyslaskennan keinoilla voidaan näistä tilastoista luoda skenaarioita, joiden perusteella ennustetaan tulevaa ilmaston tilaa. Opintojaksolla karttuva ymmärrys on kriittistä tulevaisuuden ympäristöongelmien ratkaisemisessa. Opintojakson arviointi pyritään toteuttamaan siten, että varsinaisten teknisen osaamisen lisäksi arvioidaan opiskelijan yleistä ymmärrystä tilastotieteestä ja sen yhteiskunnallisesta merkityksestä. Arviointi voidaan toteuttaa esimerkiksi käyttämällä laajempia tehtäviä, joissa opiskelijan tulee arvioida tilastojen tai niistä laskettujen todennäköisyyksien järkevyyttä, tarkoitusta ja merkitystä.
oMAA10 3D-geometria (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • vektoriesitys kolmiulotteisessa koordinaatistossa • piste- ja ristitulo • piste, suora ja taso avaruudessa • kulma avaruudessa • yhden muuttujan differentiaali- ja integraalilaskennan sovelluksia avaruusgeometriassa • kahden muuttujan funktio ja pinta avaruudessa Opintojaksolla opetellaan myös matematiikan käyttöä teknisissä ympäristöissä. Kolmiulotteisella mallinnuksella on lukuisia sovelluksia työelämässä, muun muassa pelialalla sekä tuotekehityksessä. Opintojaksolla opiskelija oppii käyttämään erilaisia ohjelmistoja ja muita havainnollistustekniikoita kolmiulotteiseen mallinnukseen. Kolmiulotteinen ajattelu ja laskeminen kehittää opiskelijan luovaa ajattelukykyä, hahmottamista sekä abstraktia ajattelua. Opintojakson esitietietona on matematiikan opintojaksot oMAA2-oMAA7 ja oMAA9.
oMAA11 Algoritmit ja lukuteoria (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • Algoritmisen ajattelun peruskäsitteet: peräkkäisyys, valinta ja toisto • vuokaavio • yksinkertaisten algoritmien, lajittelualgoritmien tai yhtälön numeerisen ratkaisuun liittyvän algoritmin ohjelmointi • konnektiivit ja totuusarvot • kokonaislukujenjaollisuus, jakoyhtälö ja kongruenssi • Eukleideen algoritmi • aritmetiikan peruslause Opintojaksolla opetellaan ohjelmoimaan yksinkertaisia algoritmeja, mikä kehittää opiskelijan algoritmista ajattelua ja tutustuttaa ohjelmointiin havainnollistaen matematiikan laaja-alaisia sovelluksia. Näitä sovelluksia löytyy myös lukuteoriasta esimerkiksi kryptografian alalta. Opintojaksolla esitellään ajan salliessa yksinkertaisia salausmenetelmiä ja -algoritmeja. Opintojakson ohjelmoinnin ja algoritmisen ajattelun sisältöjä pyritään mahdollisuuksien mukaan opettamaan osittain yhteistyössä yliopistojen kanssa. Opintojaksolla tutustutaan yliopistojen tarjoamiin kursseihin, ja opiskelijat voivat halutessaan jatkaa ohjelmoinnin opiskelua yliopistolla lukio-opintojen ohessa. Opintojaksolla tutustutaan lauselogiikkaan, joka tuo luontevan yhtymäkohdan matematiikan ja filosofian välille. Matematiikkaa ajatellaan usein vain luonnontieteellisestä näkökulmasta, mutta matematiikan luonne tieteiden joukossa tuo mukaan myös uuden näkökulman. Matematiikan tunneilla saatetaan pohtia totuuden merkitystä samoin kuin filosofiassa.
oMAA12 Analyysi ja jatkuva jakauma (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • paloittain määritelty funktio • funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen • jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia • käänteisfunktio • funktioiden raja-arvot äärettömyydessä • epäoleelliset integraalit • jatkuvat jakaumat, normaalijakauma ja normittaminen keskeisenä tavoitteena on syventää matemaattista ymmärrystä ja ajattelua. Opiskelija perustelee matemaattisesti aikaisemmin opittuja matemaattisia rakenteita, jolloin eri matematiikan aihealueet linkittyvät toisiinsa muodostaen suurempia kokonaisuuksia. Opintojakson sisällöt ohjaavat opiskelijaa kohti matemaattisten aineiden jatko-opintoja lukion jälkeen. Opintojaksolla tutustutaan mahdollisuuksien mukaan yliopistojen matematiikan ja luonnontieteiden opintojen sisältöihin ja luonteeseen. Opintojakson esitietietona on matematiikan opintojaksot oMAA2-oMAA9
oMAA13 Kertaus 1 (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt Kertaus 1 on tarkoitettu toisen vuoden opiskelijoille välikertaukseksi. Opintojaksolla kerrataan ensimmäisen vuoden ja toisen vuoden jaksojen 1-3 matematiikan opintojaksojen sisältöjä, kuten funktioiden ja yhtälöiden käsittelyä, geometriaa sekä derivointia. Opintojakson tarkemmat sisällöt rakennetaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. Kertaamalla jo opittuja asioita opiskelija oppii tunnistamaan omia vahvuuksiaan. Matematiikan osaaminen karttuu opintojen aikana kumulatiivisesti aiemmin opitun päälle, joten aikaisempiin asiasisältöihin palaaminen tuo konkreettisesti esiin opiskelijan matemaattista kehitystä. Tämä vahvistaa opiskelijan positiivista minäkäsitystä. Tarkemmat työtavat opintojaksolla päätetään erikseen jokaisen ryhmän kanssa. Opintojakso arvostellaan suoristusmerkinnällä.
oMAA14 Kertaus 2 (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt Opintojaksolla kerrataan pitkän matematiikan opinnot. Tarkemmat sisällöt päätetään yhdessä opiskelijoiden toiveiden pohjalta opintojakson alussa. Myös tarkemmat työtavat päätetään erikseen jokaisen ryhmän kanssa. Opintojakso arvostellaan preliminäärikokeesta saadulla arvosanalla.
oMAAYH Talous ja matematiikka (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • Sijoittaminen ja velka. • Kansantaloudelliset tunnusluvut. • Kaupallisten opiskeluvaihtoehtojen ja työalojen esittely. • Taloustilastojen ja kaavioiden tulkitseminen. • Ajankohtaiset talousasiat. • Talousalan vierailuja ja vierailijoita mahdollisuuksien mukaan. Talous ja matematiikka -opintojaksolla käsitellään kiinnostavia ja ajankohtaisia taloudellisia ja yhteiskunnallisia asioita. Asioihin perehdytään sekä teorian (yhteiskuntaoppi) että laskemisen (matematiikka) kannalta. Opintojakso sopii erityisesti kaupallisia ja yhteiskunnallisia opintoja harkitseville sekä näistä asioista kiinnostuneille. Opintojakso tukee matematiikan ja yhteiskuntaopin ylioppilaskirjoituksia syventämällä pakollisten opintojaksojen sisältöjä. Opetustavat valitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. Opintojaksossa tutustutaan oman oppilaitoksen ulkopuolisiin toimijoihin ja pyritään toteuttamaan yritysyhteistyötä esimerkiksi yritysvierailuilla tai saamalla vierailijoita yritysmaailmasta. Opintojakso arvioidaan suoritusmerkinnällä tai arvosanalla. Arviointi perustuu mm. opiskelijan tuntityöskentelyyn ja annettujen tehtävien suorittamiseen. Tarkemmat arviointikriteerit sovitaan opintojakson alussa. Opintojakso suoritetaan yhteistyössä lyhyen matematiikan kanssa. Opintojakson esitietietona vaaditaan talousmatematiikan opintojakson ja yhteiskuntaopin ensimmäisen opintojakson tiedot.
oMAB2 Lausekkeet ja yhtälöt (pakollinen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • ongelmien muotoileminen yhtälöiksi • yhtälöiden ratkaiseminen • ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen • toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen • aritmeettinen lukujono ja summa • geometrinen lukujono ja summa Opintojaksossa pyritään nostamaan opiskelijan itsetuntoa keskittymällä matematiikan perusasioihin ja luomaan näin hyvää pohjaa tuleville opintojaksoille. Opintojaksolla harjoitellaan tulevissa lyhyen matematiikan opintojaksoissa tarvittavia vuorovaikutustaitoja
oMAB3 Geometria (pakollinen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • kuvioiden yhdenmuotoisuus • suorakulmaisen kolmion trigonometria • Pythagoraan lause ja Pythagoraan lauseen käänteislause • kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen • geometrian menetelmien käyttö tasokoordinaatistossa Jatketaan edellisessä opintojaksossa aloitettua vahvan matemaattisen itsetunnon kehittämistä. Tutustaan maapalloon, pituuspiireihin ja leveyspiireihin osana avaruusgeometriaa.
oMAB4 Matemaattisia malleja (pakollinen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen • eksponenttiyhtälön ratkaiseminen • ennusteet ja mallin hyvyys Globaaliosaamista vahvistetaan paneutumalla reaalimaailman ilmiöiden säännönmukaisuutta ja arvioimalla mallien hyvyyttä ja käyttökelpoisuutta. Ympäristöosaamista vahvistetaan ratkaisemalla radioaktiivisten aineiden puoliintumiseen liittyviä tehtäviä eksponentiaalista mallin avulla.
oMAB5 Tilastot ja todennäköisyys (pakollinen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • tilastoaineiston havainnollistaminen ja tunnuslukujen määrittäminen • regression ja korrelaation käsitteet • havainto ja poikkeava havainto • ennusteiden tekeminen • todennäköisyyden käsite • yhteen- ja kertolaskusääntö • kombinaatiot ja tuloperiaate • todennäköisyyslaskennan malleja Opintojaksossa käsitellään mm. yhteiskunnallisia asioihin liittyviä tilastollisia aineistoja. Regressio- ja korrelaatiotehtävien ratkaisuissa pohditaan asioita tarvittaessa filosofiaa ja psykologiaa hyödyntäen. Opintojaksossa harjoitellaan monella alalla tarvittavia apuvälineitä kuten erilaisten kuvaajien piirtämistä eri ohjelmistoilla.
oMAB_67 Talousmatematiikka (pakollinen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • suhteellinen osuus, vertailu, muutoksen laskeminen • indeksi • korkokäsite, yksinkertainen korko • verotus • valuutat • aritmeettinen ja geometrinen lukujono ja niiden summat • korkolaskut: koron korko, nykyarvo ja diskonttaus • talletukset ja lainat • taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja, joissa hyödynnetään lukujonoja ja summia Yhteiskunnallinen osaaminen vahvistuu, kun talousmatematiikan opintojaksossa tutustutaan esimerkiksi verotukseen, lainoihin, indekseihin, valuuttoihin, talletuksiin ja sijoittamiseen ja ratkaistaan näihin liittyviä tehtäviä.
oMAB8 Matemaattinen analyysi (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • graafisia ja numeerisia menetelmiä • polynomifunktion derivaatta • polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen • polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen suljetulla välillä • funktion muutosnopeuden määrittäminen ohjelmistojen avulla Soveltavissa tehtävissä ratkaistaan taloustieteeseen ja tuotevalmistukseen liittyviä ongelmia derivaatan avulla. Opintojakson esitietovaatimuksena on opintojaksojen MAB02-MAB04 tiedot. Opintojakso on suunniteltu suoritettavaksi toisena opiskeluvuotena.
oMAB9 Tilastolliset ja todennäköisyysjakaumat (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • normaalijakauma ja jakauman normittamisen käsitteet (odotusarvo ja keskihajonta) • toistokoe • binomijakauma • luottamusvälin ja virhemarginaalin käsite Opintojaksossa tutustutaan gallup-tutkimusten riskitasoihin ja lasketaan esimerkiksi vaaligallupien virhemarginaaleja. Opintojakson esitietovaatimuksena on opintojakson MAB_67 tiedot. Opintojakso on suunniteltu suoritettavaksi kolmantena opiskeluvuotena.
oMAB10 Lyhyen matematiikan kertaus (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • Kerrataan lukion lyhyen matematiikan oppimäärän keskeiset asiat. • Opintojakson tarkat sisällöt päätetään aina ryhmäkohtaisesti. Kertaamalla jo opittuja asioita ja laskemalla ahkerasti opiskelija saa opintojaksolla lisää luottoa omiin kykyihin ennen ylioppilaskirjoituksia.
oMABYH Talous ja matematiikka (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • Sijoittaminen ja velka. • Kansantaloudelliset tunnusluvut. • Kaupallisten opiskeluvaihtoehtojen ja työalojen esittely. • Taloustilastojen ja kaavioiden tulkitseminen. • Ajankohtaiset talousasiat. • Talousalan vierailuja ja vierailijoita mahdollisuuksien mukaan. Talous ja matematiikka -opintojaksolla käsitellään kiinnostavia ja ajankohtaisia taloudellisia ja yhteiskunnallisia asioita. Asioihin perehdytään sekä teorian(yhteiskuntaoppi) että laskemisen(matematiikka) kannalta. Opintojakso sopii erityisesti kaupallisia ja yhteiskunnallisia opintoja harkitseville sekä näistä asioista kiinnostuneille. Opintojakso tukee matematiikan ja yhteiskuntaopin ylioppilaskirjoituksia syventämällä pakollisten opintojaksojen sisältöjä. Opetustavat valitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. Opintojaksossa tutustutaan oman oppilaitoksen ulkopuolisiin toimijoihin ja pyritään toteuttamaan yritysyhteistyötä esimerkiksi yritysvierailuilla tai saamalla vierailijoita yritysmaailmasta. Opintojakso arvioidaan suoritusmerkinnällä tai arvosanalla. Arviointi perustuu mm. opiskelijan tuntityöskentelyyn ja annettujen tehtävien suorittamiseen. Tarkemmat arviointikriteerit sovitaan opintojakson alussa. Opintojakso suoritetaan yhteistyössä pitkän matematiikan kanssa. Opintojakson esitietietona vaaditaan talousmatematiikan opintojakson ja yhteiskuntaopin ensimmäisen opintojakson tiedot.

Biologia

Tavoitteet
• Tieteellisen maailmankuvan ja yleissivistyksen vahvistaminen. • Riittävän pohjatiedon takaaminen mahdollista jatkokoulutusta ajatellen. Biologia on tärkeää monissa korkeakouluopinnoissa. Varsinaisen biologian lisäksi tällaisia ovat muut biotieteet kuten lääketiede, eläinlääketiede, farmakologia (lääkkeiden tutkimus ja kehittäminen) sekä maa- ja metsätalous. Myös liikunta- ja terveysaloilla tarvitaan biologista ymmärrystä.
Laaja-alainen osaaminen
• Valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa määritelty ns. laaja-alainen osaaminen toteutuu biologian opinnoissa esimerkiksi seuraavin tavoin. • Opetus vahvistaa hyvinvointiosaamista, koska ymmärrys puhtaan ja terveellisen ympäristön merkityksestä korostuu. Tieteelliseen koulutukseen kuuluva argumentointi on vuorovaikutusosaamista. Monitieteisyys ja luovuus ovat tieteellisen lähestymistavan kulmakiviä. Biologinen tietämys mahdollistaa yhteiskunnalliseen osaamiseen liittyvän kantaaottavuuden ja kyvyn seurata mediaa kriittisesti. Kestävän elämäntavan perusteiden opiskelu taas vahvistaa sekä globaali- ja kulttuuriosaamista että ympäristöosaamista. Kaikissa edellä mainituissa laaja-alaisen osaamisen osissa on mukana eettinen ulottuvuus.
Suoritusohjeet ja arviointi
• Periaatteessa opintojaksot voi suorittaa haluamassaan järjestyksessä, mutta BI1 on syytä suorittaa ensimmäisenä ja BI4 on suoritettava ennen opintojaksoa BI6. • Jos aiot kirjoittaa ylioppilaskokeissa biologian, on suositeltavaa suorittaa kaikki opintojaksot. • Sekä biologian että fysiikan kirjoittamista suunnittelevat haluavat usein kirjoittaa biologian kolmannen lukiovuotensa syksyllä (koska fysiikassa on enemmän opintojaksoja). Tällöin kannattaa valita toisena lukiovuotena kaikki 4 tarjottavaa biologian opintojaksoa. Jos taas kirjoitat biologian keväällä, ehdit kolmantena vuonnakin suorittaa useampia opintojaksoja. Abiturienteille tarjottavat opintojaksot järjestetään aina syksyn ensimmäisellä jaksolla, joten syksyllä kirjoituksiin osallistuvat ehtivät ne mainiosti suorittaa. • Opintojaksot arvioidaan numeroarvosanalla lukuun ottamatta kertausta BI9, josta annetaan suoritusmerkintä. • Koulukohtaisten opintojaksojen arvosana voi vaikuttaa päättöarvosanaan pelkästään korottavasti.
Itsenäinen opiskelu
• Valtakunnalliset opintojaksot voi periaatteessa opiskella itsenäisesti. • Itsenäinen opiskelu on kuitenkin erittäin vaativaa, joten asiasta kannattaa neuvotella opettajan kanssa vakavasti.
oBI1 Elämä ja evoluutio (pakollinen, 2 op)
• Johdanto kaikille biologian opinnoille. • Mitä elämä on? • Suppea yleiskatsaus solusta ja perinnöllisyydestä. • Yleiskatsaus eliöiden lisääntymisestä. • Yleiskatsaus eliökunnasta: keiden kanssa jaamme planeettamme? • Evoluutiobiologia: miksi ja miten eliöt muuttuvat ja millainen on planeettamme elämän historia.
oBI_23 Ekologia ja ympäristö (pakollinen, 2 op)
• Ekologia on biologian osa, joka tutkii elävien olentojen runsaussuhteiden ja levinneisyyden syitä. • Ekologinen tieto on tärkeässä roolissa, kun ihmiskunta yrittää selvitä siitä maailmanlaajuisesta ympäristökriisistä, johon kuuluvat luontokato (lajien uhanalaisuus ja kuoleminen sukupuuttoon), ilmastonmuutos ja muut kasvavan ihmiskunnan aiheuttamat ongelmat. • Ekologian perusteet. • Ympäristöongelmien syyt ja seuraukset. • Pakollinen BI_23 muodostaa saumattoman kokonaisuuden valinnaisen BI8:n kanssa, jonka voi halutessaan suorittaa myöhemmin.
oBI4 Solu ja perinnöllisyys (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
• Solubiologia. Elävät olennot muodostuvat soluista. Millaisia ne ovat ja miten ne toimivat? • Perinnöllisyystiede eli genetiikka. Mitä geenit ovat? Miksi jälkeläiset muistuttavat vanhempiaan? Miten perinnöllinen informaatio siirtyy sukupolvesta toiseen? • Kaikille biotieteellisistä (esim. biologia, lääketiede, eläinlääketiede, terveysala) jatko-opinnoista kiinnostuneille.
oBI5 Ihmisen biologia (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
• Ihmisen rakenne (anatomia) ja elintoiminnot (fysiologia). • Ihmisen kaltaisen monisoluisen eläimen osat muodostavat monimutkaisen yhteistyötä tekevän kokonaisuuden. Miten se on mahdollista? • Lisääntyminen ja yksilönkehitys hedelmöityksestä syntymään. • Elimistöt: esim. verenkierto-, ruuansulatus- ja hengityselimistöt, lihakset ja luusto. • Hermosto ja aivot: miten mieli ja tietoisuus syntyvät? • Miten puolustaudutaan taudinaiheuttajia vastaan? • Kaikille biotieteellisistä ja esim. liikunta-alan tai psykologian jatko-opinnoista kiinnostuneille.
oBI6 Biotekniikka ja sen sovellukset (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
• Syventävä kertaus perinnöllisyystieteestä. • Mikrobiologia: bakteerit, virukset ja muut mikrobit. • Tartuntatautien biologia. • Bio- ja geenitekniikka. Miten eläimiä ja kasveja jalostetaan? Kuinka geenejä voidaan muuttaa ja siirtää jopa lajista toiseen? Miten perinnöllisiä sairauksia voidaan parantaa? Kuinka teollisuudessa voidaan hyödyntää mikrobeja ja niiden tuottamia entsyymejä? • Kaikille biotieteellisistä jatko-opinnoista kiinnostuneille. • Opintojakso BI4 täytyy olla suoritettuna.
oBI7 Eläinten käyttäytyminen (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
• Miten geenit ja ympäristötekijät vaikuttavat käyttäytymiseen? • Mitä on seksi? • Miksi koiraat ja naaraat (miehet ja naiset) käyttäytyvät eri tavoin? • Pariutumisjärjestelmät yksiavioisuudesta moniavioisuuden erilaisiin tyyppeihin. • Miksi jotkut lajit elävät laumoissa? • Miten saalistajat käyttäytyvät? • Kuinka saalislajit välttävät syödyksi tulemisen? • Miten eläimet viestivät? • Kuinka paljon biologia selittää ihmisen käyttäytymistä? • Moraalin evoluutio. • Evoluutiobiologisen ymmärryksen syventäminen: luonnonvalinta muovaa käyttäytymisestä tarkoituksenmukaista. • Tieteellisen ajattelun ja tutkimuksen ymmärtäminen. • Opintojakso tukee psykologian opintoja.
oBI8 Maailman tila ja kestävä kehitys (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
• Opintojaksolla perehdytään syvällisesti kaikkein suurimpiin maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin. • Miten ihmiskunta uhkaa oman olemassaolonsa reunaehtoja ja kuinka voitaisiin taata elinkelpoinen planeetta myös tuleville sukupolville? • Luonnon monimuotoisuuden katoaminen. Uhanalaisuus ja sukupuutot. • Väestönkasvuun liittyvät ongelmat: ravinnontuotanto, vesipula, luonnonvarojen kulutus, uusien tautien ekologia. • Merten tila. Globaalin kalastuksen ekologiset ongelmat. Valaanpyynnin historia. • Lisähuomioita ilmastonmuutoksesta. • Ympäristöhistoriallisia esimerkkejä. • Opintojakso muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden edeltävän BI0203-opintojakson kanssa. • Kaikille planeettamme tulevaisuudesta kiinnostuneille.
oBI9 Biologian kertaus (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
• Opintojaksolla valmistaudutaan biologian ylioppilaskirjoituksiin. • Opiskelu- ja vastaustekniikkaa harjoitellaan. • Aikaisempiin ylioppilaskokeisiin tutustutaan. • Kaikkia opintojaksoja kerrataan.

Maantiede

Maantieteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
• vahvistaa maantieteellistä ajatteluaan ja hahmottaa maailmaa ja sen monimuotoisuutta • osaa hyödyntää monipuolisesti geomediaa maantieteellisen tiedon hankinnassa, tulkinnassa, analysoinnissa sekä esittämisessä • osaa kuvata luonnon ja ihmistoiminnan alueellisia ilmiöitä ja vuorovaikutussuhteita • osaa pohtia kriittisesti maailman tapahtumia ja niihin vaikuttavia tekijöitä • ymmärtää, mitä alueellinen kehittyneisyys merkitsee, ja osaa pohtia mahdollisia ratkaisuja eriarvoisuusongelmiin • arvostaa kulttuurien moninaisuutta ja ihmisoikeuksia • tuntee aluesuunnittelun keinoja ja omia vaikuttamismahdollisuuksia oman lähiympäristön kehittämiseen • ymmärtää millainen tieteenala maantiede on ja mihin maantieteellistä osaamista tarvitaan arkielämässä, opiskelussa ja työelämässä.
Oppiaineen laaja-alaisen osaamisen osa-alueet
• Vuorovaikutusosaaminen: opintojaksojen oppitunneilla tehdään erilaisia pienimuotoisia pari- ja ryhmätöitä, joiden avulla opiskelija vahvistaa omia vuorovaikutus- ja esiintymistaitoja. • Monitieteinen ja luova osaaminen: Opintojaksojen aikana harjoitellaan maantieteelle ominaisia geomediataitoja esimerkiksi karttojen ja diagrammien piirto- ja tulkintataitoja. Kielitietoisen opetuksen ansiosta opiskelija oppii oppiaineelle ja tieteenalalle ominaisten käsitteiden käyttöä oikeissa asiayhteyksissä. Geomedia – tutki, osallistu ja vaikuta (oGE4) opintojaksolla opiskelija laatii tutkielman tai vaikutusprojektin, jossa opiskelija tutustuu paikalliseen aluesuunnitteluun ja lähiympäristön vaikutusmahdollisuuksiin. Tämä tukee myös opiskelijan laaja-alaista yhteiskuntaosaamista. • Yhteiskunnallinen osaaminen: Opintojaksojen aikana tutustutaan maantieteen jatko-opintoihin sekä opiskelijalle muodostuu ymmärrys siitä, että maantieteellistä osaamista tarvitaan paikallisesti ja globaalisti monella eri tieteenalalla ja ammattiryhmissä. • Eettisyys- ja ympäristöosaaminen: Opintojaksojen aikana opiskelija ymmärtää, että luonnontieteiden ja maantieteen opiskelu on välttämätöntä, jotta ymmärtää ympäristöriskien esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksia paikallisesti, alueellisesti ja globaalisti. • Globaali- ja kulttuuriosaaminen: Opintojaksojen aikana opiskelijan kokemusmaailma globaaleista ilmiöistä vahvistuu ja opiskelija huomaa, että monet ilmiöt esimerkiksi kulttuurien moninaisuus näyttäytyvät erilaisina eri puolilla maailmaa. • Hyvinvointiosaaminen: Maantieteen oppiminen on palkitsevaa. Ymmärrys maailmasta kasvaa ja opiskelijan maantieteellinen maailmankuva ja -itsetuntemus kehittyvät kannustavassa ilmapiirissä.
Suoritusohjeet ja arviointi
• Maantieteen opintojaksot voi suorittaa haluamassaan järjestyksessä, mutta tietyissä tapauksissa opinto-oppaassa on mainittu, mikä edeltävä opintojakso olisi hyvä olla suoritettuna • Maantieteessä on yksi pakollinen valtakunnallinen opintojakso oGE1 ja loput oGE2-oGE4 ovat valtakunnallisia valinnaisia • Koulukohtaisia valinnaisia opintojaksoja ovat oGE5 ja oGE6 • Jos aiot kirjoittaa ylioppilaskokeissa maantieteen, on suositeltavaa, että vähintään kaikki valtakunnalliset opintojaksot (oGE1-oGE4) ovat suoritettuina, koulukohtaisten valinnaisten opintojaksojen (oGE5 ja oGE6) suorittamisesta on hyötyä • Opintojaksot oGE1-oGE5 arvioidaan numeroarvosanoilla, oGE6 arvioidaan suoritusmerkinnällä (S) • Koulukohtaisen oGE5-opintojakson arvosana voi vaikuttaa oppiaineen päättöarvosanaan pelkästään korottavasti
Itsenäinen opiskelu
Valtakunnalliset opintojaksot on mahdollista suorittaa itsenäisesti, mutta niistä tulee aina tapauskohtaisesti sopia yhdessä opettajan kanssa.
oGE1 Maailman muutoksessa (valtakunnallinen pakollinen, 2 op)
• Opintojakso toimii maantieteen yleisesittelynä ja johdantona lukion maantieteen opintoihin • Opintojakson tavoitteena on perehtyä maailmaan ajankohtaisten esimerkkien avulla, jotka liittyvät erilaisiin alueellisiin luonnon-, ympäristö- ja sosiaalisiin riskeihin. Aihe-esimerkkejä: ilmastonmuutos, tulvat, aavikoituminen, väestönkasvun ja kaupungistumisen ongelmat.
oGE2 Sininen planeetta (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
• Opintojakso käsittelee luonnonmaantiedettä eli sen sisältönä ovat elottomaan ja elävään luontoon liittyvät alueelliset ilmiöt. Aihe-esimerkkejä ovat maan luonne aurinkoa kiertävänä planeettana, ilmakehä ja sääilmiöt, maan sisärakenne ja sen pinnanmuotoja muovaavat voimat ja maailman suurekosysteemit (esim. sademetsät, havumetsävyöhyke tai aavikot) • Opintojakso sopii kaikille luonnontieteistä (biologia, kemia, fysiikka) kiinnostuneille • Opintojakso suoritetaan oGE1 jälkeen • Opintojakso oGE2 tukee myös biologian opintoja
oGE3 Yhteinen maailma (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
• Opintojakso käsittelee ihmismaantiedettä eli sen sisältönä ovat ihmistoimintaan liittyvät alueelliset ilmiöt. Aihe-esimerkkejä ovat väestönkasvu ja väestön alueellinen jakaantuminen, muuttoliikkeet, kulttuuripiirit, luonnonvarojen käyttö ja riittävyys, maatalous ja teollisuus maailman eri osissa. • Opintojakso sopii myös historiasta, yhteiskuntaopista ja maailmanpolitiikasta kiinnostuneille • Opintojakso suoritetaan oGE1 jälkeen
oGE4 Geomedia – tutki, osallistu ja vaikuta (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
• Opintojakso käsittelee kaukokartoituksen periaatteita, kartografiaa, paikkatietoa ja siihen kuuluu oman maantieteellisen tutkimuksen tai vaikutusprojektin teko. Aihe-esimerkkejä ovat satelliittipaikannus, karttojen laatiminen ja kartan teon vaiheet, paikkatiedon perusteet ja erilaiset paikkatietoharjoitukset. • Opintojakso sopii hyvin tietotekniikasta kiinnostuneille • Opintojakso suoritetaan oGE1 jälkeen
oGE5 Maailman aluemaantiede (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
• Opintojakso antaa ihmistoimintaan painottuvan yleiskuvan tämän hetken maailmasta. • Lähihistoria, väestötieteellinen kehitys, kulttuuripiirteet, ongelmat, sotien kaltaiset konfliktit ja sisäinen aluejako käydään läpi kaikissa seuraavissa suuralueissa. • Eurooppa. • Venäjä vaikutusalueineen. • Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka. • Saharan eteläpuoleinen Afrikka. • Itä-Aasia. • Kaakkois-Aasia. • Etelä-Aasia. • Latinalainen Amerikka. • Anglo-Amerikka. • Australia ja Oseania. • Opintojakson GE3 (ihmismaantiede) tiedot syventyvät, mutta osallistua voi vaikka sitä ei olisi suoritettukaan. • Opintojakso tukee sekä historian että yhteiskuntaopin opintoja.
oGE6 Maantieteen kertaus (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
• Opintojakso on tarkoitettu maantieteen yo-kirjoittajille • Opintojaksolla kerrataan ja syvennetään maantieteen opintojaksojen oGE1-oGE4 keskeisiä sisältöjä • Opintojakson tarkoituksena on syventää maantieteellistä ajattelua sekä harjoitella koevastaustekniikkaa • Opintojakson aikana tehdään vanhoja ylioppilaskoekoetehtäviä sekä opetellaan käyttämään sujuvasti ylioppilaskirjoituksissa vaadittavia sähköisiä apuohjelmia • Opintojakso suoritetaan oGE1-oGE4 jälkeen
oGEFY Ilmastotiede (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
• Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää ilmastonmuutoksen monitieteisen luonteen ja syventää ymmärrystään ilmastonmuutoksen mekanismeista. Aihe-esimerkkejä ovat ilmakehän rakenne ja kasvihuoneilmiön fysiikka, hiilen kierto, säteilytase ja ilmastomallit. Opintojakson aikana pyritään tutustumaan myös ajankohtaiseen tutkimustietoon ilmastonmuutoksesta. • Opintojakso toteutetaan yhteistyössä fysiikan ja biologian opetuksen kanssa • Opintojaksolle voi osallistua kaikki aiheesta kiinnostuneet, mutta se tukee maantieteen, fysiikan ja biologian yo-kirjoittajia • Opintojakso suoritetaan oGE1 ja oFY_12 jälkeen
oGERA Kaupunki, kulttuuri ja kieli (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
• Opintojakson aikana opiskelija tutustuu ja syventää tietämystään Ranskasta aluemaantieteellisenä kokonaisuutena. Opintojakson aikana opiskelija syventää väestömaantieteellistä ajatteluaan ja tutustuu Ranskaan kieli- ja kulttuurialueena. Aihe-esimerkkejä ovat Ranskan luonnonmaantieteelliset ominaispiirteet, Pariisin kaupunkikuvan kehitys ja tila nykypäivänä sekä ranskan ja englannin kielen kehittyminen sekä matkailusanasto • Matka mahdollisuuksien mukaan Pariisiin opintojakson lopussa • Opintokokonaisuus toteutetaan yhteistyössä ranskan kielen kanssa • Opintojaksolle voi osallistua kaikki aiheesta kiinnostuneet, mutta erityisesti se tukee maantieteen ja ranskan lukijoita • Opintojakso suoritetaan oGE3 jälkeen

Fysiikka

Oppiaineen opetuksen yleiset tavoitteet
Fysiikan opetus tukee opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Fysiikan opetus antaa opiskelijalle valmiuksia menestyä jatko-opinnoissa luonnontieteellisillä ja luonnontieteitä soveltavilla aloilla.
Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet
Opetus kehittää yhteiskunnallista osaamista antamalla opiskelijalle valmiuksia osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttaa yhteiseen päätöksentekoon. Opiskelija kehittää vuorovaikutusosaamistaan ja oppii pitkäjänteisyyttä sekä vastuunottamista omasta työskentelystään. Opetus ohjaa opiskelijaa ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan ja ympäristöstä, käyttämään fysiikan osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan luonnonvarojen kestävän käytön, ympäristö- ja terveysvaikutusten sekä energiantuotantotapojen kannalta. Fysiikan opetus tukee näin eettisyyttä ja ympäristöosaamista, globaali- ja kulttuuriosaamista sekä hyvinvointiosaamista.
Suoritusohjeet ja arviointi
Pakolliset ja valtakunnalliset opintojaksot suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Pakolliset ja valtakunnalliset opintojaksot arvioidaan numeroarvosanoin. Koulukohtaisista opintojaksoista oFY9 Fysiikan kokonaiskuva arvioidaan numeroarvosanalla. Muut koulukohtaiset opintojaksot arvioidaan suoritusmerkinnällä.
Itsenäinen opiskelu
Itsenäistä opiskelua ei suositella ja se on mahdollista vain pakottavasta syystä.
oFY_12 Fysiikka tieteenä, ympäristössä ja yhteiskunnassa (pakollinen, 2 op)
Opintojakson alkuosassa tutustutaan fysiikan perustyökaluihin, kuten suureisiin, mittaamiseen ja tulosten esittämiseen graafisesti. Lineaarisen mallin (=suora) avulla voidaan esimerkiksi määrittää kappaleiden nopeuksia tai tiheyksiä. Loppuosassa tutustutaan eri energialajeihin, energiantuotantoon, tehoon ja hyötysuhteeseen. · suure ja yksikkö sekä SI-järjestelmä · mittaaminen, tulosten kerääminen, niiden esittäminen graafisesti ja luotettavuuden arviointi · graafinen malli ja lineaarinen malli · energialajit, energian säilyminen ja muuntuminen · energian tuotanto, teho, hyötysuhde ja energian siirtäminen · energiantuotannon vaikutus ympäristöön ja ilmastonmuutokseen
oFY3 Energia ja lämpö (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Opintojaksolla syvennetään käsitystä energiasta ja tutustutaan lämpöopin erilaisiin ilmiöihin, kuten olomuodon muutoksiin, lämmön siirtymiseen ja ilmastonmuutoksen perusteisiin. · voima ja mekaaninen työ · lämpötila, paine ja hydrostaattinen paine · energian säilyminen, sisäenergia, energian siirtyminen ja lämpömäärä · aineen lämpeneminen ja jäähtyminen sekä olomuodon muutokset · lämpölaajeneminen · kaasujen tilanmuutokset ja ideaalikaasun tilanyhtälö
oFY4 Voima ja liike (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Mekaniikassa tutkitaan voimien ja liikkeen välistä yhteyttä. Mekaanisen energian ja liikemäärän avulla lasketaan nopeuksia heittoliikkeissä ja törmäyksissä. · tasainen ja tasaisesti kiihtyvä suoraviivainen liike · kappaleiden vuorovaikutus ja voima sekä Newtonin lait · liike-energia, potentiaalienergia ja mekaaninen energia · mekaanisen energian säilyminen ja mekaniikan energiaperiaate · liikemäärä, impulssi, liikemäärän säilyminen ja yksiulotteiset törmäykset
oFY5 Jaksollinen liike ja aallot (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Opintojakson alussa laajennetaan mekaniikkaa pyörimisliikkeeseen ja lasketaan esim. satelliittien liikkeitä. Loppuosassa keskeisenä teemana on äänen aalto-ominaisuudet. · momentti ja tasapaino kiertymisen suhteen · tasainen ympyräliike ja normaalikiihtyvyys · gravitaatiolaki ja planetaarinen liike · jaksollinen liike, harmoninen voima ja värähtelyliike · mekaanisten aaltojen ominaisuudet · ääni ja äänen ominaisuudet
oFY6 Sähkö (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Sähköopissa tutustutaan yksinkertaisten virtapirien sekä vastusten, LED:in ja kondensaattorin toimintaan. Loppuosassa tarkastellaan sähkökenttää ja sähköisiä voimia. · jännite, sähkövirta ja resistanssi · Ohmin laki, sähköteho ja Joulen laki · vastusten kytkennät ja Kirchhoffin lait · Coulombin laki ja sähkökenttä · potentiaalienergia ja potentiaali sähkökentässä · kondensaattori, puolijohteet, diodi ja LED komponentteina virtapiirissä · sähköturvallisuus: sulake, suojausluokitus ja läpilyöntilujuus
oFY7 Sähkömagnetismi ja valo (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Opintojaksossa tutustutaan magnetismiin ja sen myötä induktioilmiöön, millä tuotetaan suurin osa maailman sähköstä. Toisessa osassa keskeisenä teemana on sähkömagneettinen säteily ja siitä etenkin valo ja valon ominaisuudet. · magneettinen vuorovaikutus ja magneettikenttä · varatun hiukkasen liike homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä · sähkömagneettinen induktio, Lenzin laki ja pyörrevirrat · generaattori, vaihtovirran synty, muuntaja ja energian siirto sähkövirran avulla · sähkömagneettinen säteily ja sen spektri sekä mustan kappaleen säteilyn spektri · valo ja valon ominaisuudet
oFY8 Aine, säteily ja kvantittuminen (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Opintojaksolla tutustutaan aineen rakenteeseen ja säteilyyn. Ionisoiva säteily voi olla vaarallista, mutta sillä on myös monia käyttökohteita esim. lääketieteessä. Ydinreaktioilla voidaan tuottaa suuria määriä energiaa ja kvanttifysiikan ymmärtämisen myötä on voitu kehittää mm. laser ja tietokoneet. · energian kvantittuminen ja fotoni sähkömagneettisen säteilykentän kvanttina · atomin rakenne ja aaltomekaanisen atomimallin periaate · kvantittumiseen perustuva teknologia: laser ja kvanttirakenteet · radioaktiivinen hajoaminen, ydinreaktiot, ydinvoima, fissio ja fuusio · hajoamislaki, ionisoivan säteilyn ominaisuudet sekä soveltaminen lääketieteessä ja teknologiassa · hiukkasfysiikan standardimalli ja maailmankaikkeuden kehitys
oFY9 Fysiikan kokonaiskuva (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Opintojaksolla kerrataan lukion fysiikkaa. Tavoitteena on, että opiskelija · jäsentää, syventää ja täsmentää tietojaan aikaisempien opintojaksojen klassisen fysiikan ja modernin fysiikan tietokokonaisuudesta ja merkityksestä · vahvistaa taitojaan luonnontieteille ominaiseen ajatteluun · saa valmiudet vastata fysiikan reaalikokeeseen · arvioidaan numeroarvosanalla
oFY10 Tähtitiede (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
oFY10 Tähtitiede (koulukohtainen valinnainen, 2op) · Tähtitieteen työkalut ja tiedonhankintamenetelmät · Tähtitieteen keskeiset havainnot ja niiden merkitys · Ajankohtaiset tähtitieteen tutkimushankkeet · Aurinkokunta: aurinkokunnan rakenne, taivaankappaleiden liikkeen lait, avaruustutkimus · Galaksiavaruus: linnunrata, galaksit, galaksijoukot, mustat aukot sekä pimeäaine ja -energia · Maailmankaikkeuden alku ja loppu sekä alkuainesynteesi
oFY11 Fysiikan mittaukset (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
· Opiskelija opettelee käytännössä, miten luonnosta saadaan tietoa kokeellisten menetelmien avulla · Opiskelija tutustuu mittalaitteiden käyttöön ja digitaalisiin tiedonkeräimiin · Opiskelija suunnittelee kokeita ja rakentaa koejärjestelmiä, ymmärtää huolellisen työn merkityksen ja osaa arvioida mittausten luotettavuutta · Opiskelija hallitsee erilaisia tulosten käsittelymenetelmiä, osaa laatia selostuksen kokeesta ja sen tuloksista
oGEFY Ilmastotiede (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
• Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää ilmastonmuutoksen monitieteisen luonteen ja syventää ymmärrystään ilmastonmuutoksen mekanismeista. Aihe-esimerkkejä ovat ilmakehän rakenne ja kasvihuoneilmiön fysiikka, hiilen kierto, säteilytase ja ilmastomallit. Opintojakson aikana pyritään tutustumaan myös ajankohtaiseen tutkimustietoon ilmastonmuutoksesta. • Opintojakso toteutetaan yhteistyössä fysiikan ja biologian opetuksen kanssa • Opintojaksolle voi osallistua kaikki aiheesta kiinnostuneet, mutta se tukee maantieteen, fysiikan ja biologian yo-kirjoittajia • Opintojakso suoritetaan oGE1 ja oFY_12 jälkeen

Kemia

Oppiaineen opetuksen yleiset tavoitteet
· tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä · tukea opiskelijan käsitteiden ja ilmiöiden ymmärtämistä siten, että niiden makroskooppinen, mikroskooppinen ja symbolinen taso muodostavat loogisen kokonaisuuden · osata kokeellisen työskentelyn ja muun aktiivisen tiedonhankinnan avulla etsiä, tulkita ja arvioida tietoa elämän ja ympäristön kannalta tärkeistä kemiallisista ilmiöistä · osata ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat · osata tuottaa ja tulkita kemialle luonteenomaisia tutkimustuloksia · perehtyä nykyaikaiseen teknologiaan teollisuudessa ja ympäristötekniikassa osata käyttää kemiallista tietoa kuluttajana terveyden ja kestävän kehityksen edistämisessä saada kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen opiskelua kohtaan
Oppiaineen laaja-alaisen osaamisen osa-alueet
· Kemian opetuksessa opiskelija omaksuu tietoja ja taitoja, jotka auttavat ymmärtämään kemian merkityksen oman arjen, terveyden ja elinympäristön kannalta, mikä tukee hyvinvointiosaamisen tavoitteita. · Kemian opetus tukee opiskelijan yhteiskunnallista osaamista sekä globaali- ja kulttuuriosaamista · Kemian opetus vahvistaa eettisyyttä ja ympäristöosaamista. · Luonnontieteellisessä työskentelyssä luova osaaminen näkyy kykynä muodostaa kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä soveltaa, arvioida, yhdistellä ja analysoida hankittuja tietoja. · Myös tieto- ja viestintäteknologia on osa nykyaikaista ja monitieteistä osaamista tukevaa kemian opetusta. · Opiskelija kehittää vuorovaikutusosaamistaan monipuolisten työtapojen avulla
Suoritusohjeet ja arviointi
Opintojaksot 1–4 suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Sen jälkeen muut opintojaksot voi aikatauluttaa sen mukaan kirjoittaako kemian kolmannen vuoden syksyllä vai keväällä. Kemian kirjoittajille suositellaan kaikkien kemiassa tarjottavien opintojaksojen suoritusta. Kemiaa kokeellisesti, oKE8, voi suorittaa milloin vain pakollisen kemian opintojakson jälkeen. Opintojaksot 1–6 arvioidaan numeroarvosanoin, oKE7 ja oKE8 suoritusmerkinnällä S
Itsenäinen opiskelu
Kemian opiskeluun liittyy olennaisena osana erilaisten laboratoriotyömenetelmien harjoittelua, joten opintojaksojen itsenäistä suoritusta ei suositella. Erityistilanteissa itsenäiseen suoritukseen kuuluvat tehtävät sovitaan aineenopettajan kanssa.
oKE_12 Kemia, minä ja kestävä tulevaisuus (pakollinen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • arjen aineiden turvallisuuden arviointi ja kemian merkitys omassa elämässä • jaksollinen järjestelmä ja atomin rakenne elektronikuorimallin avulla • aineen rakenteen mallintaminen ja aineiden ominaisuuksien selittäminen aineen rakenteen ja avulla • alkuaineiden ja yhdisteiden vahvat ja heikot sidokset sekä poolisuus
oKE3 Molekyylit ja mallit (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt · liuoksen valmistus ja laimentaminen sekä standardisuoran sovittaminen pitoisuuden määrittämiseksi · hiilivetyjen sekä hiilen happi- ja typpiyhdisteiden funktionaaliset ryhmät ja nimeämisen perusteet · hiilen yhdisteiden rakenteiden mallintaminen ja ominaisuuksien selittäminen rakenteen avulla · Suhdekaava, molekyylikaava, rakenne- ja stereoisomeria · tutustuminen spektrien antamaan informaatioon aineen rakenteesta
oKE4 Kemiallinen reaktio (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt · reaktioiden tutkiminen kokeellisesti sekä tutkimustulosten käsitteleminen, tulkitseminen ja esittäminen · kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu ja tasapainottaminen · saanto ja rajoittava tekijä kemiallisessa reaktiossa · ideaalikaasun tilanyhtälö ja ainemäärä · epäorgaanisia ja orgaanisia reaktioita · yleisimpien biomolekyylien muodostuminen, polymeroitumisreaktiot, polymeerien ominaisuudet, käyttö ja elinkaari
oKE5 Kemiallinen energia ja kiertotalous (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • reaktiossa sitoutuva tai vapautuva energia muodostumisentalpioiden, sidosenergioiden ja Hessin lain avulla ja seoslaskujen periaatteet • reaktiosarja- ja seoslaskujen periaatteet • hapetusluvut ja hapettumis-pelkistymisreaktiot • metallien ominaisuuksia ja käyttökohteita, valmistus- ja jalostusprosesseja sekä riittävyys ja kierrätettävyys • sähkökemian keskeiset periaatteet: jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari, elektrolyysi ja kemiallisen energian varastointi
oKE6 Kemiallinen tasapaino (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • kemiallisen reaktion nopeus ja siihen vaikuttavat tekijät • homogeenisen tasapainon kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen käsittely konsentraatioilla, tasapainotilaan vaikuttaminen • hapot ja emäkset ja niihin liittyvät käsitteet sekä palamistuotteiden reaktiot vedessä • happo-emästasapainon laskennallinen käsittely • puskuriliuosten toimintaperiaate sekä elimistön ja luonnon puskurisysteemejä kvalitatiivisella tasolla • reaktionopeuteen ja tasapainoreaktioihin liittyvien ilmiöiden tutkiminen kokeellisesti sekä ilmiöiden mallintaminen ja analysointi graafisesti tietokonesovelluksella • tutustuminen kemian tarjoamiin mahdollisuuksiin jonkin terveyteen tai ympäristöön liittyvän ongelman ratkaisemisessa
oKE7 Kertaus (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • opintojakso on tarkoitettu kemian yo-kirjoittajille • pakollisen ja valtakunnallisten syventävien opintojaksojen keskeiset sisällöt
oKE8 Kemiaa kokeellisesti (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt · työturvallisuus ja laboratoriovälineiden ja laitteiden oikea käyttö · kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia analyysejä kemiallisin reaktioin ja mittausanalytiikan avulla · synteesejä, valmistetaan esimerkiksi aspiriinia tai saippuaa · laboratoriotöiden ja tutkimusten tuloksia tulkitaan, käsitellään ja esitetään kemialle luonteenomaisin tavoin

Evankelisluterilainen uskonto

Yleiset tavoitteet
· saada monipuolinen uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys · oppia analysoimaan uskontoihin ja katsomuksiin liittyvää tietoa · saada valmiuksia ymmärtää erilaisen vakaumuksen omaavia ihmisiä ja toimia kansainvälisissä toimintaympäristöissä · ymmärtää uskontojen sisäistä moninaisuutta ja vaikutusta yhteiskuntaan
Laaja-alainen osaaminen
· Laaja-alaisen osaamisen kehittyminen on kuvattu opintojaksoittain.
Suoritusohjeet ja arviointi
· Suositeltu suoritusjärjestys: 1. vuonna (oUE1 ja oUE3), 2. vuonna (oUE2, oUE4 ja oUE5) ja 3. vuonna (oUE6 ja oUE7). Ennen muita opintojaksoja suoritetaan oUE1. Viimeisenä suoritetaan oUE6 ja oUE7. · Uskonnon kirjoittamista suositellaan kevään yo-kokeessa, sillä kertaava opintojakso oUE7 järjestetään 3. jaksossa. Kirjoittajien on järkevää opiskella kaikki uskonnon opintojaksot. · Numeroarvosanalla (4–10) arvioidaan oUE1-oUE6 ja suoritusmerkinnällä (S) arvioidaan oUE7. · Arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön, kuten kokeisiin, esseisiin, esitelmiin, ryhmä- ja yksilötehtäviin.
Itsenäinen opiskelu
· Opintojaksoja oUE1 ja oUE7 ei voi suorittaa itsenäisesti. · Opintojaksot oUE2-oUE6 voi suorittaa itsenäisesti siinä jaksossa, jossa ne ovat opintotarjottimella. Itsenäistä suoritusta ei suositella, mutta se on mahdollista, jos aiempi opintomenestys on hyvää ja syy on perusteltu. Itsenäisestä suorituksesta tulee sopia opettajan kanssa ennen opintojakson alkua. Opettajan ja rehtorin tulee hyväksyä itsenäisen suorituksen sopimus.
oUE1 Uskonto ilmiönä – juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin jäljillä (pakollinen, 2 op)
· maailman uskontotilanne ja uskonnonvapaus · uskontojen luokittelu ja osatekijät · juutalaisuus, islam ja kristinuskon peruspiirteitä · Lähi-idän uskontojen yhteiset piirteet · yhteiskunnallinen osaaminen (uskontojen vaikutus yhteiskuntaan ja kulttuuriin)
oUE2 Maailmanlaajuinen kristinusko (pakollinen, 2 op)
· katolisen, ortodoksisen, protestanttisen (erityisesti luterilaisen) ja helluntailais-karismaattisen kristillisyyden piirteet ja vaikutus yhteiskuntaan · kristinuskon ilmeneminen Euroopassa, Amerikoissa, Afrikassa ja Aasiassa · liberaali ja konservatiivinen tulkintatapa · kristillisperäiset uskonnot · globaali- ja kulttuuriosaaminen
oUE3 Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
· luonnonuskonnot ja vodou · hindulaisuus, buddhalaisuus, Kiinan uskonnot, shintolaisuus, jainalaisuus ja sikhiläisyys · vierailu tai vierailija johonkin opintojakson uskontoon liittyen · vuorovaikutusosaaminen (valmiuksia toimia kunnioittavasti kansainvälisessä työelämässä)
oUE4 Uskonto, kulttuuri ja yhteiskunta Suomessa (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
· Suomen uskontotilanne, uskonto lainsäädännössä, uskonnollisuus ja uskonnottomuus · uskonnon merkitys julkisella sektorilla, politiikassa, työelämässä, tapakulttuurissa ja kolmannella sektorilla · muinaissuomalaiset uskontoperinteet · uskontojen ja katsomusten dialogi · yhteiskunnallinen osaaminen (uskontojen yhteiskuntavaikutus, työtehtävät uskonnollisissa yhteisöissä)
oUE5 Uskonto taiteissa ja populaarikulttuurissa (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
· uskonnolliset teemat ja symbolit kuvataiteessa, musiikissa, sarjakuvissa, TV-ohjelmissa ja elokuvissa · maailmanuskontojen pyhien tilojen arkkitehtuuri ja taide · kristinuskon oppi ja kertomukset taiteessa · monitieteinen ja luova osaaminen (kuvanlukutaito)
oUE6 Uskonto, tiede ja media (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
· uskontojen tutkimus eri tieteenaloilla · uskontojen käsittely mediassa (mm. etiikka, uskontokritiikki, uskontojen rooli konflikteissa, rauhan rakentamisessa ja ympäristökysymyksissä, ajankohtaiset teemat) · uskonnolliset mediat · uskonnollisen kielen ja kuvaston käyttö mediassa ja mainonnassa · media-analyysi · eettisyys ja ympäristöosaaminen
oUE7 Uskonnon kertaus (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
· uskonnon opintojaksojen (1–6) keskeiset aiheet · ylioppilaskokeen rakenne, tehtävätyypit ja arviointi · kiitettävän uskonnon esseevastauksen piirteet · tilastojen, kaavioiden, kuvien, videoiden ja tekstien analysointi

Ortodoksinen uskonto

Yleiset tavoitteet
Opintojaksossa perehdytään maailman uskontotilanteeseen sekä uskontojen monimuotoisuuteen. Keskeinen näkökulma on juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisten juurien, piirteiden ja kulttuuriperinteiden ymmärtäminen. Opintojaksossa pyritään tutkimaan Raamatun ja tradition merkitystä ortodoksisen kirkon opetuksessa ja sen ihmiskuvassa. Tärkeä kiinnostuksen kohde on myös uskonnon ja uskonnottomuuden ilmiö.
Laaja-alainen osaaminen
Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet toteutuvat yhdessä uskonnon oppiaineen tavoitteiden kanssa. · Laaja-alaisen osaamisen kehittyminen on kuvattu opintojaksoittain.
Suoritusohjeet ja arviointi
Ortodoksinen uskonto Uskonnon oppiaineessa arvioinnin tehtävänä on kannustaa opiskelijaa opiskelemaan ja oppimaan sekä antaa palautetta hänen oppimisprosessistaan ja osaamisestaan. Opetuksessa ohjataan ja tuetaan opiskelijaa oman oppimisprosessinsa pitkäjänteisessä suunnittelussa ja arvioinnissa. Arviointi on monipuolista, ja siihen kuuluu sekä oppimisprosessin aikainen palaute että opitun ja osaamisen arviointi. Arviointi kohdistuu laaja-alaisen osaamisen ja uskonnon oppiaineen yleisten tavoitteiden saavuttamiseen moduulikohtaisia tavoitteita ja keskeisten sisältöjen hallintaa painottaen. Arvosanan antaminen perustuu monipuoliseen näyttöön sekä opiskelijan uskonnolliseen ja katsomukselliseen yleissivistykseen liittyvien tietojen ja taitojen havainnointiin. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota käsitteiden ja kokonaisuuksien hallintaan, tiedon soveltamiseen, analysointiin, arvioimiseen ja esittämiseen sekä tiedonhankintataitoihin ja työskentelyyn erilaisissa oppimistilanteissa.
oUO1 Uskonto ilmiönä – juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin jäljillä (pakollinen, 2 op)
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija · hahmottaa ja osaa analysoida maailman uskontotilannetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä uskontojen monimuotoisuutta · osaa jäsentää uskontoa ja uskonnottomuutta ilmiönä · tuntee ortodoksisen kirkon opin synnyn sekä Raamatun ja tradition merkityksen ortodoksisessa kirkossa ja sen ihmiskuvassa · hahmottaa ja osaa analysoida kristikunnan moninaisuuteen johtaneita syitä · hahmottaa ja osaa analysoida juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä juuria, keskeisiä piirteitä, kohtaamisia historiassa sekä vaikutuksia kulttuuriperintöön ja yhteiskuntiin sekä kehittää näihin pohjautuvaa kulttuurista lukutaitoa · kehittää valmiuksia toimia moniuskontoisessa ja kulttuurisesti moninaisessa ympäristössä ja työelämässä sekä valmiuksia keskustella uskontoihin liittyvistä ajankohtaisista kysymyksistä Keskeiset sisällöt: · uskonnollisuus ja uskonnot yleisinhimillisenä ilmiönä · maailman uskontotilanne, uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden piirteitä nykyajassa sekä · uskonnonvapaus ihmisoikeutena · uskontojen merkitys kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä muita ajankohtaisia · uskontoihin ja katsomuksiin liittyviä kysymyksiä · kristinuskon synty ja leviäminen, kirkolliskokoukset ortodoksisen kirkon opin, etiikan ja ihmiskuvan muotoutumisen perustana · kristikunnan jakaantuminen ja sen vaikutukset · juutalaisuuden ja islamin oppi, etiikka ja elämäntapa · juutalaisuuden ja islamin sisäinen monimuotoisuus, suhde yhteiskuntaan sekä merkitys länsimaiselle kulttuurille · pyhien kirjojen synty, asema, käyttö ja tulkintatavat juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa · ortodoksisen kirkon, juutalaisuuden ja islamin kohtaamiset Paikallinen lisäys keskeisille sisällöille · teodikean ongelman ratkaisumallien erot ja yhtäläisyydet abrahamilaisissa uskonnoissa Laaja-alainen osaaminen opintojaksossa: Yhteiskunnallinen osaaminen Tutustuttaessa maailman uskontotilanteeseen, uskonnonvapauteen sekä uskonnottumuuden, kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin opiskelijaa rohkaistaan ja opetetaan toimimaan demokraattisen ja ihmisoikeuksia kunnioittavan yhteiskunnan ja erilaisten yhteisöjen vastuullisena jäsenenä. Globaali- ja kulttuuriosaaminen Opintojaksossa opiskelijaa johdatetaan tuntemaan ja arvostamaan globaalia uskonnollista kulttuuriperintöä, ymmärtämään uskonnollista ja kulttuurista monimuotoisuutta sekä ihmisten ja yhteisöjen oikeutta kulttuuriseen identiteettiin. Abrahamilaisten uskontojen keskeisten oppien ja historian tuntemisen kautta hän kehittää niihin liittyvää kulttuurista lukutaitoaan sekä saa valmiuksia tarkastella uskontoihin liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä.
oUO2 Ortodoksisuus maailmassa (pakollinen, 2 op)
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija · hahmottaa ortodoksisuuden apostolisen kirkon ja kirkkoisien perinteen jatkumona sekä luostarilaitoksen merkityksen ortodoksisen kirkon hengelliselle elämälle · hahmottaa ja osaa analysoida kristinuskon historiallista kehitystä ortodoksisen kirkon, kulttuurin, yhteiskunnan ja yksilön näkökulmasta sekä kehittää ortodoksisuuteen ja muuhun kristinuskoon liittyvää kulttuurista lukutaitoa · tutustuu ortodoksisiin paikalliskirkkoihin maailmassa ja tuntee niiden historiallista kehitystä ja sisäistä moninaisuutta · tuntee kristinuskon keskeiset suuntaukset, niiden syntytaustan ja keskeiset piirteet sekä pystyy vertailemaan niitä · tutustuu kirkkojen väliseen maailmanlaajuiseen yhteistyöhön · kehittää valmiuksia toimia moniarvoisissa toimintaympäristöissä Keskeiset sisällöt: · ortodoksisen kirkon opillisten perusteiden sekä hengellisen elämän vaikutus kulttuuriin ja ihmisten arkeen · ortodoksisen paikalliskirkkokäsitteen muodostuminen · Bysantin kirkko ja luostarilaitos itäisen kristillisyyden lähteenä ja sen yhteiskunnalliset vaikutukset · ortodoksiset kirkot Euroopassa ja muilla mantereilla sekä niiden paikalliset erityispiirteet · orientaaliset ortodoksiset kirkot · läntinen kristillisyys, katolinen kirkko, protestanttiset kirkot ja karismaattinen kristillisyys sekä niiden erityispiirteet, eettinen ajattelu ja yhteiskunnallinen vaikutus · ajankohtaisia ortodoksisuuteen ja muuhun kristinuskoon liittyviä kysymyksiä ja niiden taustoja · ortodoksiset kirkot ja ekumeeninen liike sekä uskontodialogiortodoksisen kirkon opillisten perusteiden sekä hengellisen elämän vaikutus kulttuuriin ja ihmisten arkeen · ortodoksisen paikalliskirkkokäsitteen muodostuminen · Bysantin kirkko ja luostarilaitos itäisen kristillisyyden lähteenä ja sen yhteiskunnalliset vaikutukset · ortodoksiset kirkot Euroopassa ja muilla mantereilla sekä niiden paikalliset erityispiirteet · orientaaliset ortodoksiset kirkot · läntinen kristillisyys, katolinen kirkko, protestanttiset kirkot ja karismaattinen kristillisyys sekä niiden erityispiirteet, eettinen ajattelu ja yhteiskunnallinen vaikutus · ajankohtaisia ortodoksisuuteen ja muuhun kristinuskoon liittyviä kysymyksiä ja niiden taustoja · ortodoksiset kirkot ja ekumeeninen liike sekä uskontodialogi Laaja-alainen osaaminen opintojaksossa: Yhteiskunnallinen osaaminen Opintojaksossa tutustutaan ortodoksisen kirkon ja muiden kristillisten kirkkojen asemaan sekä kirkkojen ja valtioiden suhteisiin Euroopassa sekä kristinuskon vaikutukseen ympäröivän kulttuurin kanssa. Täten opiskelija saa valmiuksia hahmottaa yksilöiden ja yhteisöjen erilaisia mahdollisuuksia ja asemaa demokraattisessa yhteiskunnassa. Globaali- ja kulttuuriosaaminen Opintojaksossa tutustutaan ortodoksiseen, sekä muiden kristillisten kirkkojen, kulttuuriperintöön ja opitaan ymmärtämään niiden kulttuurista moninaisuutta ja vaikutusta eri yhteiskuntiin ja kulttuureihin oppien arvostamaan niitä. Samalla opiskelija syventää tietojaan ja ymmärrystään omasta identiteetistään sekä yhteiskunnan moninaisuudesta. Eettisyys ja ympäristöosaaminen Opiskelija kehittyy tarkastelemaan ja vertailemaan uskonnollista monimuotoisuutta arvo- lähtöisesti ja eettisesti. Opiskelija perehtyy ortodoksisen kirkon eettiseen opetukseen ja saa valmiuksia osallistua eettisistä kysymyksistä käytävään keskusteluun. Tutustuttaessa ortodoksisuuden ja muiden kristinuskon muotojen eettiseen ajatteluun sekä ajankohtaisiin eettisiin kysymyksiin vahvistetaan opiskelijan ymmärrystä siitä, että uskonnoilla ja katsomuksilla eettisinä arvojärjestelminä on tärkeä merkitys ja rooli ekologisesti kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Opetuksessa rohkaistaan opiskelijaa pohtimaan omakohtaisesti arvoja ja eettisiä kysymyksiä.
oUO3 Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija · tuntee maailman uskontoja osana yksilön ja yhteisön elämää sekä niiden paikallisia vaikutuksia kulttuuriin ja yhteiskuntaan sekä niiden suhdetta ortodoksiseen kirkkoon · perehtyy Intiassa, Kiinassa ja Japanissa syntyneisiin uskontoihin osana yksilön ja yhteisön elämää sekä niiden kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin · tunnistaa ja osaa analysoida Intiassa, Kiinassa ja Japanissa kehittyneiden uskontojen ilmenemistä ja vaikutuksia länsimaissa · hahmottaa ja osaa analysoida luonnonuskontojen nykytilannetta ja keskeisiä piirteitä · hahmottaa ja osaa analysoida uusien uskonnollisten liikkeiden taustoja ja keskeisiä piirteitä · kehittää uskontoihin liittyvää kulttuurista lukutaitoa ja valmiuksia toimia työelämässä ja kansainvälisissä toimintaympäristöissä Keskeiset sisällöt: · hindulainen maailmankuva, elämäntapa ja etiikka sekä hindulaisuuden monimuotoisuus ja vaikutukset Intian kulttuuriin ja yhteiskuntaan, Intian nykypäivän uskontotilanne · jainalaisuuden ja sikhiläisyyden keskeiset piirteet ja eettiset periaatteet · buddhalainen elämäntapa ja etiikka sekä buddhalaisuuden opetukset, suuntaukset ja keskeiset vaikutukset Aasian kulttuureihin · Kiinan vanhan kansanuskon, kungfutselaisuuden ja taolaisuuden keskeiset piirteet ja vaikutus kiinalaiseen ajatteluun ja yhteiskuntaan, Kiinan nykypäivän uskontotilanne · shintolaisuus sekä uskontojen vaikutuksia kulttuuriin ja yhteiskuntaan Japanissa · Intiassa, Kiinassa ja Japanissa kehittyneiden uskontojen vaikutuksia länsimaissa · luonnonuskontojen ja vodou-sukuisten uskontojen keskeiset piirteet ja levinneisyys · uusien uskonnollisten liikkeiden taustaa ja keskeisiä piirteitä Laaja-alainen osaaminen opintojaksossa: Globaali- ja kulttuuriosaaminen Opintojaksossa tutustutaan eri uskontojen keskeisiin piirteisiin ja niiden rooliin osana yksilöiden ja yhteisöjen elämäntapaa. Opiskelija rakentaa ymmärrystä maailman ja yhteiskunnan moninaisuudesta, jossa erilaiset identiteetit, kielet, uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. Vuorovaikutusosaaminen Opintojaksossa tutustutaan maailmalla esiintyviin uskontoihin ja niihin liittyviin elämäntapoihin ja etiikkaan. Opiskelija saa valmiuksia ymmärtää katsomusten roolia osana yksilöiden ja yhteisöjen elämää. Eettisyys ja ympäristöosaaminen Opintojaksossa tutustutaan uskontojen ja katsomusten eettisiin piirteisiin ja keskeisiin uskomuksiin sekä yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Näihin arvoihin ja vaikutuksiin peilaaminen antaa opiskelijalle välineitä ymmärtää ja kehittää omaa maailmankuvaansa ja sen eettistä ulottuvuutta.
oUO4 Uskonto, kulttuuri ja yhteiskunta Suomessa (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija · tuntee muinaissuomalaista uskonnollista perinnettä sekä tunnistaa sen ilmenemisen suomalaisessa kulttuuriperinnössä · tuntee ortodoksisen kirkon historialliset vaiheet Suomessa kristinuskon saapumisesta nykypäivään saakka · tutustuu monipuolisesti uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen osana Suomen valtiollista ja kansallista kehitystä • tutustuu monipuolisesti uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen nyky-Suomessa sekä perehtyy uskontojen vaikutukseen ja merkitykseen julkisella, yksityisellä, kolmannella ja neljännellä sektorilla · ymmärtää, että tietoa uskonnoista ja katsomuksista tarvitaan yhteiskuntaelämän eri osa-alueilla · osaa analysoida ja arvioida uskonnonvapauteen sekä uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen liittyvää ajankohtaista keskustelua · kehittää taitojaan toimia aktiivisena kansalaisena ja yhteiskunnan jäsenenä · kehittää valmiuksiaan osallistua uskontojen ja katsomusten väliseen dialogiin sekä osaa toimia kulttuuri- ja katsomustietoisena ja aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä Keskeiset sisällöt: · muinaissuomalaiset uskontoperinteet ja niiden ilmeneminen suomalaisessa kulttuuriperinnössä · kristinuskon tulo Suomeen ja luostarien vaikutus ortodoksisuuteen Karjalassa · ortodoksit lännen ja idän välissä, autonominen Suomen ortodoksinen kirkko ja suuntautuminen suomalaiseen yhteiskuntaan · kielelliset ja kansalliset ortodoksiset vähemmistöt Suomessa · luterilainen ja katolinen kirkko sekä muita uskonnollisia yhteisöjä Suomessa · kristinusko suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin muokkaajana Suomessa eri aikoina · uskonnon merkitys ja näkyvyys julkisella sektorilla, politiikassa, työelämässä ja taloudessa · uskonnolliset yhteisöt kolmannen sektorin toimijoina sekä uskonto yksilöiden ja perheiden elämässä ja tapakulttuurissa · uskonnon rooli etnisten ja kielellisten vähemmistöjen elämässä Suomessa · uskontojen ja katsomusten välinen dialogi tämän päivän Suomessa Osana moduulia voidaan toteuttaa sosiaalinen vapaaehtoistyöhön liittyvä projekti tai perehtyä jonkin ortodoksisen järjestön toimintaan. Laaja-alainen osaaminen opintojaksossa: Vuorovaikutusosaaminen Opintojaksossa kehitetään sosiaalisia vuorovaikutus- ja yhdessä oppimisen taitoja. Hän perehtyy suomalaisen kristillisen ja katsomuksellisen kentän piirteisiin kuten uskonnon ja uskonnottomuuden rooliin yksilöiden ja perheiden elämässä sekä uskonnon rooliin etnisten ja kulttuuristen vähemmistöjen elämässä. Samalla hän saa välineitä hahmottaa rakentavan vuorovaikutuksen ja kulttuurien välisen ymmärryksen merkitystä yhteiskunnan toiminnalle. Yhteiskunnallinen osaaminen Opintojaksossa opitaan käyttämään omaa osaamista itsensä ja yhteiskunnan hyväksi. Se antaa valmiuksia rakentaa kestävää ja oikeudenmukaista tulevaisuutta. Opiskelija oppii hahmottamaan kristinuskon keskeistä roolia suomalaisen kulttuurin ja arvomaailman perustana.
oUO5 Ortodoksisuuden ja taiteen vuorovaikutus (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija · hahmottaa ja osaa analysoida yleisesti uskontojen ja taiteen suhdetta · kehittää taitojaan tulkita uskonnollisen taiteen eri muotoja · perehtyy taiteen eri muotojen ilmaisutapoihin ja siihen, miten niissä tuodaan esille uskontojen, erityisesti kristinuskon ja ortodoksisen kirkon, keskeistä opetusta · tunnistaa ja tietää ortodoksisen ja muun kristillisen taiteen eri ilmaisumuotoja · ymmärtää sakraalin ja uskonnollisen taiteen eron · tutustuu uskonnolliseen symboliikkaan ja tunnistaa uskonnon vaikutuksen nykypäivän taiteessa ja kulttuurissa Keskeiset sisällöt: · uskontojen ja taiteen vuorovaikutus ja uskontojen merkitys taiteen kehityksessä · uskonnollisia teemoja, symboliikkaa ja myyttejä eri taidemuodoissa · ortodoksisen taiteen muodot: kirkkomusiikki, ikonitaide, arkkitehtuuri, hymnografia · Raamatun kertomusten ja kristillisen opin tarkastelu taiteen eri muotojen avulla · uskontojen ja erityisesti ortodoksisuuden ilmeneminen tämän päivän taiteessa Laaja-alainen osaaminen opintojaksossa: Hyvinvointiosaaminen Opintojaksossa kehitetään välineitä pohtia ja rakentaa omaa elämän- ja maailmankatsomustaan taiteen ja kulttuurin kautta. Opintojaksossa opitaan hahmottamaan uskonnon, erityisesti ortodoksisuuden ja taiteen välistä suhdetta ja siten laajentaen näkemystä taiteen merkityksestä yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle. Globaali- ja kulttuuriosaaminen Opintojaksossa syvennetään uskontoihin kytkeytyvää kulttuuriperinnön tuntemusta. Opintojaksossa tutustutaan uskonnollisen taiteen symboliikkaan ja ilmaisumuotoihin eri kulttuureissa sekä historiallisesi että nykypäivänä.
oUO6 Ortodoksisuus, tiede ja media (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija · osaa analysoida ja arvioida uskonnon ja median välisiä suhteita · osaa arvioida kriittisesti uskontoon liittyvää informaatiota ja sen lähteitä · perehtyy ortodoksisuuden ja eri uskontojen kansalliseen ja kansainväliseen mediakuvaan · perehtyy tieteen ja median esille tuomiin eettisiin kysymyksiin ortodoksisen kirkon perinteen ja etiikan näkökulmasta · perehtyy tieteen ja ortodoksisen kirkon ihmiskuvaan · hahmottaa uskonnon tutkimuksen näkökulmia ja menetelmiä eri tieteenaloilla sekä tuntee ortodoksiseen kirkkoon liittyvää ajankohtaista tutkimusta Keskeiset sisällöt: · uskonnollinen media ja median käyttö uskonnoissa · uskonnollisen kielen ja symbolien käyttö eri medioissa · uskontojen mediajulkisuus ja ortodoksisen kirkon mediamaailma · uskonnon käsittely mediassa, kuten uskontoihin liittyvät asenteet ja mielikuvat, uskontojen rooli konflikteissa ja rauhan rakentamisessa, uskonnot ja ympäristökysymykset, uskonnot ja eettiset kysymykset, uskontokritiikki · tiede, media ja ortodoksisen kirkon eettinen opetus Laaja-alainen osaaminen opintojaksossa: Monitieteinen ja luova osaaminen Opintojaksossa opiskelija kehittää kykyään ymmärtää tieteen ja uskonnon kysymyksenasettelun ja tehtävien eron maailmankuvaa ja maailmankatsomusta rakennettaessa. Opintojaksossa opitaan analysoimaan median, tieteen ja ortodoksisuuden välistä suhdetta sekä kehittämään valmiuksiaan tuottaa ja esittää uskontoon liittyvää tietoa. Eettisyys ja ympäristöosaaminen Opintojaksossa opitaan tuntemaan eri uskontojen, erityisesti ortodoksisuuden roolia ja näkökulmia bioeettisissä ja ympäristökysymyksissä. Lisäksi opitaan hahmottamaan ympäristökysymysten globaalia merkitystä.

Islamin uskonto

Yleiset tavoitteet
Uskonnon opetus edistää hyvinvointiosaamista tukemalla opiskelijan itsetuntemusta sekä itsensä ja muiden arvostamista. Opetus antaa opiskelijalle aineksia ja välineitä oman identiteetin, elämänkatsomuksen ja maailmankatsomuksen rakentamiseen ja arviointiin. Opetuksessa käytetään menetelmiä, jotka vahvistavat vuorovaikutusosaamisen tavoitteiden mukaisesti opiskelijan sosiaalisia taitoja sekä kykyä yhteistyöhön ja empatiaan. Oppiaineen opetus on kieli-, katsomus- ja kulttuuritietoista, ja se antaa opiskelijalle valmiuksia osallistua dialogiin, joka liittyy uskonnollisiin, katsomuksellisiin, eettisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Monitieteinen ja luova osaaminen vahvistuu uskonnon opetuksessa monipuolisesti. Opetuksessa perehdytään uskonnoille ominaisiin käsitteisiin, kieleen ja symboliikkaan sekä eri tieteenalojen uskontoa koskeviin näkökulmiin. Opetus antaa valmiuksia uskontoja ja katsomuksia koskevan informaation lähdekriittiseen arviointiin. Opetuksessa vahvistetaan opiskelijan monilukutaitoa ja rohkaistaan tietojen ja taitojen luovaan soveltamiseen moninaisissa toimintaympäristöissä. Uskonnon opetus tukee opiskelijan yhteiskunnallista osaamista vahvistamalla osallisuutta ja osallistumista. Opetus rohkaisee opiskelijaa toimimaan demokraattisen ja ihmisoikeuksia kunnioittavan yhteiskunnan ja erilaisten yhteisöjen vastuullisena jäsenenä. Oppiaine antaa valmiuksia toimia katsomuksellisesti ja kulttuurisesti moninaisissa työyhteisöissä. Kehittämällä opiskelijan uskontoihin ja katsomuksiin liittyvää ymmärrystä ja dialogitaitoja oppiaine antaa valmiuksia rakentaa yhteiskuntarauhaa sekä ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää tulevaisuutta. Uskonnon oppiaineessa tarkastellaan uskontojen eettisiä ulottuvuuksia ja rohkaistaan opiskelijaa pohtimaan omakohtaisesti arvoja ja eettisiä kysymyksiä eettisyyden tavoitteet huomioon ottaen. Opetuksessa tuetaan opiskelijan ympäristöosaamista lisäämällä ymmärrystä siitä, että uskonnoilla ja katsomuksilla eettisinä arvojärjestelminä on tärkeä merkitys ja rooli ekologisesti kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Globaali- ja kulttuuriosaamisen kehittäminen kytkeytyy vahvasti uskonnon oppiaineen keskeisiin tavoitteisiin. Uskonnon oppiaineessa tarkastellaan monipuolisesti uskontojen, kulttuurien ja yhteiskuntien vuorovaikutusta ja vahvistetaan näin ymmärrystä suomalaisesta, eurooppalaisesta ja globaalista kulttuuriperinnöstä ja niiden moninaisuudesta. Uskonnon opetus tarjoaa turvallisen tilan käsitellä yksilön, yhteisön ja suomalaisen yhteiskunnan suhteita sekä niihin liittyviä ajatuksia ja tunteita. Arvoja ja katsomuksia pohtivana oppiaineena uskonto rakentaa valmiuksia toimia moniarvoisissa globaaleissa toimintaympäristöissä sekä muuttuvissa media- ja teknologiaympäristöissä.
Laaja-alainen osaaminen
Islamin uskonto Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet toteutuvat yhdessä uskonnon oppiaineen tavoitteiden kanssa.
Arviointi
Uskonnon oppiaineessa arvioinnin tehtävänä on kannustaa opiskelijaa opiskelemaan ja oppimaan sekä antaa palautetta hänen oppimisprosessistaan ja osaamisestaan. Opetuksessa ohjataan ja tuetaan opiskelijaa oman oppimisprosessinsa pitkäjänteisessä suunnittelussa ja arvioinnissa. Arviointi on monipuolista, ja siihen kuuluu sekä oppimisprosessin aikainen palaute että opitun ja osaamisen arviointi. Arviointi kohdistuu laaja-alaisen osaamisen ja uskonnon oppiaineen yleisten tavoitteiden saavuttamiseen moduulikohtaisia tavoitteita ja keskeisten sisältöjen hallintaa painottaen. Arvosanan antaminen perustuu monipuoliseen näyttöön sekä opiskelijan uskonnolliseen ja katsomukselliseen yleissivistykseen liittyvien tietojen ja taitojen havainnointiin. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota käsitteiden ja kokonaisuuksien hallintaan, tiedon soveltamiseen, analysointiin, arvioimiseen ja esittämiseen sekä tiedonhankintataitoihin ja työskentelyyn erilaisissa oppimistilanteissa.
oUI1 Uskonto ilmiönä - juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin jäljillä (pakollinen, 2 op)
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija • hahmottaa ja osaa analysoida maailman uskontotilannetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä uskontojen sisäistä monimuotoisuutta • osaa jäsentää uskontoa ja uskonnottomuutta ilmiöinä • hahmottaa ja osaa analysoida juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä juuria, keskeisiä piirteitä, kulttuuriperintöä ja vaikutusta yhteiskuntaan sekä kehittää niihin liittyvää kulttuurista lukutaitoa • kehittää valmiuksia toimia moniuskontoisessa ja kulttuurisesti moninaisessa ympäristössä ja työelämässä sekä valmiuksia keskustella uskontoihin liittyvistä ajankohtaisista kysymyksistä. Paikallinen lisäys tavoitteille • osaa keskustella kielisensitiivisesti eri uskonnoista moninaisessa ympäristössä Keskeiset sisällöt: • uskonto ilmiönä, uskonnon määrittely sekä uskonnon ja tieteen suhde • maailman uskontotilanne, uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden piirteitä nykyajassa sekä uskonnonvapaus ihmisoikeutena • uskontojen merkitys kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä muita ajankohtaisia uskontoihin ja katsomuksiin liittyviä kysymyksiä • juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin kulttuuritausta ja synty sekä niiden keskeiset ja yhteiset piirteet islamin näkökulmasta • pyhien kirjojen muotoutuminen, merkitys, käyttö ja tulkinnat juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa • juutalaisuuden ja kristinuskon sisäinen monimuotoisuus, oppi, etiikka, elämäntapa, suhde yhteiskuntaan sekä merkitys länsimaiselle kulttuurille Paikallinen lisäys keskeisille sisällöille • vierailu mahdollisuuksien mukaan eri uskontojen seurakuntien palvontapaikoissa — muun muassa moskeijassa, synagogassa ja kirkoissa
oUI2 Maailmanlaajuinen islam (pakollinen, 2 op)
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija • hahmottaa ja osaa analysoida islamin merkitystä kulttuurin, yhteiskunnan ja yksilön näkökulmasta sekä kehittää islamiin liittyvää kulttuurista ja uskonnollista lukutaitoa • tuntee islamin keskeisiä suuntauksia, niiden syntytaustan ja sisäiseen monimuotoisuuteen liittyviä kysymyksiä sekä pystyy vertailemaan eri suuntauksien keskeisiä piirteitä • perehtyy islamin erilaisiin tulkintatapoihin ja ilmenemismuotoihin eri puolilla maailmaa • osaa analysoida ja arvioida ajankohtaisia islamiin liittyviä mediasisältöjä ja keskusteluja kehittää valmiuksia toimia moniarvoisissa toimintaympäristöissä. Paikallinen lisäys tavoitteille • hahmottaa Islamin laajuuden ja kannattajamäärän globaalissa mittakaavassa • ymmärtää, että keskeisten suuntausten lisäksi Islamissa on monia eri suuntauksia, jotka voivat erota toisistaan sisällöllisesti • tuntee Islamin ja sen leviämisen historian Keskeiset sisällöt: • islamin opillinen perusta sekä sunnalaisuuden, shiialaisuuden ja suufilaisuuden muotoutuminen ja niiden keskeisiä piirteitä • islamin sisäinen monimuotoisuus • poliittinen islam ja nykypäivän keskeiset islamilaiset liikkeet • islamilainen etiikka, eettinen ajattelu ja yhteiskunnalliset vaikutukset • islamin merkitys Euroopassa ja eurooppalaisessa uskontodialogissa • suhtautuminen muslimivähemmistöihin länsimaissa • uskonnon asema, uskonnon ja valtion suhteet sekä islamin vaikutus yhteiskuntaan ja kulttuuriin eri puolilla maailmaa • ajankohtaisia islamiin liittyviä kysymyksiä ja niiden taustoja Paikallinen lisäys keskeisille sisällöille • Islamin leviämisen historia • keskeisten suuntausten lisäksi käydään Islamin eri suuntauksia, jotka voivat erota toisistaan sisällöllisesti
oUI3 Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija • perehtyy Intiassa, Kiinassa ja Japanissa syntyneisiin uskontoihin osana yksilön ja yhteisön elämää sekä niiden kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin • tunnistaa ja osaa analysoida Intiassa, Kiinassa ja Japanissa kehittyneiden uskontojen ilmenemistä ja vaikutuksia länsimaissa • ymmärtää islamin suhdetta hindulaisuuteen ja buddhalaisuuteen • hahmottaa ja osaa analysoida luonnonuskontojen nykytilannetta ja keskeisiä piirteitä • hahmottaa ja osaa analysoida uusien uskonnollisten liikkeiden taustoja ja keskeisiä piirteitä • kehittää uskontoihin liittyvää kulttuurista lukutaitoa ja valmiuksia toimia työelämässä ja kansainvälisissä toimintaympäristöissä. Keskeiset sisällöt: • hindulainen maailmankuva, elämäntapa ja etiikka, hindulaisuuden monimuotoisuus ja vaikutukset Intian kulttuuriin ja yhteiskuntaan sekä Intian nykypäivän uskontotilanne • jainalaisuuden ja sikhiläisyyden keskeiset piirteet ja eettiset periaatteet • buddhalainen elämäntapa ja etiikka sekä buddhalaisuuden opetukset, suuntaukset ja keskeiset vaikutukset Aasian kulttuureihin • islamin suhde hindulaisuuteen ja buddhalaisuuteen ennen ja nyt • Kiinan vanhan kansanuskon, kungfutselaisuuden ja taolaisuuden keskeiset piirteet ja vaikutus kiinalaiseen ajatteluun ja yhteiskuntaan sekä Kiinan nykypäivän uskontotilanne • shintolaisuuden keskeiset piirteet sekä uskontojen vaikutuksia kulttuuriin ja yhteiskuntaan Japanissa • Intiassa, Kiinassa ja Japanissa kehittyneiden uskontojen vaikutuksia länsimaissa • luonnonuskontojen ja vodou-sukuisten uskontojen keskeiset piirteet ja levinneisyys • uusien uskonnollisten liikkeiden taustaa ja keskeisiä piirteitä
oUI4 Uskonto, kulttuuri ja yhteiskunta Suomessa (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija • tutustuu monipuolisesti uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen nyky-Suomessa sekä • perehtyy uskontojen vaikutukseen ja merkitykseen julkisella, yksityisellä, kolmannella ja neljännellä sektorilla • ymmärtää, että tietoa uskonnoista tarvitaan yhteiskuntaelämän eri osa-alueilla • osaa tunnistaa ja analysoida monimuotoisen Suomen historiaa ja nykypäivää suhteessa vähemmistöihin, erityisesti muslimeihin • hahmottaa ja osaa analysoida muinaissuomalaisten uskontoperinteiden merkitystä suomalaisessa kulttuuriperinnössä, kristinuskoa yhteiskunnan muokkaajana Suomessa ennen ja nyt sekä niiden vaikutusta islamiin Suomessa • osaa analysoida ja arvioida uskonnonvapauteen, uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen sekä uskonnottomuuteen ja uskontokritiikkiin liittyvää ajankohtaista keskustelua • kehittää valmiuksia osallistua uskonnollisia, katsomuksellisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä koskevaan dialogiin sekä osaa toimia kulttuuri- ja katsomustietoisena ja aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä Keskeiset sisällöt: • Suomen uskontotilanne, suomalainen uskonnollisuus ja sekularisaatio • uskonto ja uskonnolliset yhteisöt suomalaisessa ja yleiseurooppalaisessa lainsäädännössä, • uskonnon- ja katsomuksenvapaus sekä yhdenvertaisuuteen ja syrjintään liittyvät kysymykset uskonnon merkitys ja näkyvyys julkisella sektorilla, politiikassa, työelämässä ja taloudessa; uskonnolliset yhteisöt kolmannen sektorin toimijoina; uskonto yksilöiden ja perheiden elämässä ja tapakulttuurissa • muslimien historia ja nykypäivä Suomessa sekä uskonnon rooli etnisten ja kielellisten vähemmistöjen elämässä Suomessa • muinaissuomalaiset uskontoperinteet ja niiden merkitys suomalaisessa kulttuuriperinnössä sekä kristinusko yhteiskunnan muokkaajana Suomessa eri aikoina • uskonnottomuus, uskontokritiikki ja uskonnoton tapakulttuuri nykypäivän Suomessa • uskontojen ja katsomusten välinen dialogi nykypäivän Suomessa Osana moduulia voidaan toteuttaa vapaaehtoistyöhön liittyvä projekti tai perehtyä jonkin uskonnollisen yhteisön yhteiskunnalliseen toimintaan.
oUI5 Uskonto taiteissa ja populaarikulttuurissa (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija • hahmottaa ja osaa analysoida uskonnon ja taiteen suhdetta: taiteen ja arkkitehtuurin merkitystä uskonnoissa sekä uskontojen vaikutusta taiteen kehitykseen • perehtyy siihen, miten taiteen kautta ilmaistaan islamilaista ajattelua ja uskonnon oppeja • tunnistaa uskonnollista symboliikkaa ja perehtyy siihen, miten taiteessa ja populaarikulttuurissa käsitellään uskonnollisia teemoja • harjaannuttaa taitoa tulkita uskontoon liittyviä ulottuvuuksia taiteen ja populaarikulttuurin eri muodoissa Keskeiset sisällöt: • uskontojen ja taiteen vuorovaikutus, uskontojen merkitys taiteen kehityksessä • islamilainen taide ja islamin keskeisten piirteiden ja oppien ilmeneminen eri taidemuodoissa • uskonnollisten tilojen arkkitehtuuri islamin erityispiirteiden kuvaajana • uskonnollisia teemoja, symboliikkaa ja myyttejä eri taidemuodoissa ja populaarikulttuurissa • taide muslimivähemmistön ilmaisukeinona • islamin sisäinen monimuotoisuus eri taiteen aloilla
oUI6 Uskonto, tiede ja media (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija • hahmottaa uskonnon tutkimuksen näkökulmia ja menetelmiä eri tieteenaloilla sekä tuntee ajankohtaista tutkimusta • tunnistaa ja osaa analysoida uskontoon liittyviä ajankohtaisia teemoja ja sisältöjä mediassa • osaa analysoida uskonnon ja median välisiä suhteita sekä arvioida kriittisesti uskontoon liittyvää informaatiota ja sen lähteitä • kehittää valmiuksia tuottaa ja esittää uskontoon liittyvää tietoa. Keskeiset sisällöt: • uskonnon tutkimuksen ajankohtaisia näkökulmia ja menetelmiä eri tieteenaloilla: klassisen islamin tieteenalat ja teologia, uskontotiede sekä yhteiskuntatiede tutkimusaloina • islamilainen media ja median käyttö uskonnoissa • uskonnollisen kielen ja kuvaston käyttö eri medioissa • uskontojen mediajulkisuus • uskontoilmiön käsittely mediassa, kuten uskontoihin liittyvät asenteet ja mielikuvat, uskontojen rooli konflikteissa ja rauhan rakentamisessa, uskonnot ja ympäristökysymykset, uskonnot ja eettiset kysymykset, uskontokritiikki Osana moduulia voidaan toteuttaa uskontoon liittyvä mediasisältö, media-analyysi tai pienimuotoinen uskontoon liittyvä tutkimus.

Elämänkatsomustieto

Oppiaineen opetuksen yleiset tavoitteet
• opiskelija saa tukea ja perusteita identiteettinsä ja elämänkatsomuksensa rakentamiseen • opiskelija osaa hyödyntää, yhdistellä ja soveltaa eri tieteissä ja lukion oppiaineissa omaksuttuja tietoja oman elämänkatsomuksensa rakentamisessa • opiskelija osaa arvioida kriittisesti maailmankatsomuksiin ja omaan elämänkatsomukseen vaikuttavia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia tekijöitä • opiskelija osaa toimia rakentavasti erilaisissa ja erimielisissäkin vuorovaikutustilanteissa • opiskelija laajentaa ja syventää katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään • opiskelija kehittää kykyään reflektoida omaa ja muiden ajattelua ja toimintaa • opiskelija kunnioittaa ja osaa perustella periaatteita ja käytäntöjä, jotka edistävät ihmisoikeuksia, kulttuurien välistä myönteistä kohtaamista, yhteiskunnallista ja globaalia oikeudenmukaisuutta sekä kestävän tulevaisuuden rakentamista ja ilmastovastuuta.
Suoritusohjeet
• pakolliset opintojaksot oET1 ja oET2; valtakunnalliset valinnaiset oET3–oET6 • opintojaksot suoritetaan seuraavassa järjestyksessä: 1. vuosi: oET1, 2. vuosi: oET2 ja osa opintojaksoista oET3–oET6 ja 3. vuosi: osa opintojaksoista oET3–oET6 • Elämänkatsomustiedon ylioppilaskirjoituksiin voi osallistua, kun vähintään opintojaksot oET1 ja oET2 on suoritettu. Elämänkatsomustiedon valinnaisten opintojaksojen lisäksi ylioppilaskirjoituksissa on huomattavaa hyötyä myös joidenkin muiden lukion oppiaineiden opinnoista. Katsomuksellisen ajattelun kehitystä tukevat erityisesti filosofia, psykologia, historia, yhteiskuntaoppi ja äidinkieli.
Arviointi
• kaikki opintojaksot arvioidaan asteikolla 4-10 • Arvioinnissa huomioidaan opintojaksoilla suoritetut erilaiset harjoitustehtävät, opiskelijatyöt kuten esseet, tuntiosaaminen ja koesuoritukset. Itsearviointia ja vertaispalautetta hyödynnetään opintojaksoilla, mutta opiskelijan arvio omasta osaamisestaan tai opiskelijan arvio toisen opiskelijan osaamisesta eivät ole sellaisenaan opintojakson arvosanan perustana. Kuitenkin osallistuminen itsearviointiin ja vertaispalautteen antamiseen voi vaikuttaa opintojakson arvosanaan. • Elämänkatsomukselliset kysymykset ja niiden ratkaisut ovat usein henkilökohtaisia. Elämänkatsomustiedossa arviointi koskee katsomuksellisten kysymysten pohdinnassa ilmeneviä ajattelun taitoja sekä pohdinnan laaja-alaisuutta, monipuolisuutta, kriittisyyttä, ristiriidattomuutta, järjestelmällisyyttä, johdonmukaisuutta ja oivaltavuutta. Elämänkatsomustiedossa arvioidaan kykyä pohtia ja perustella kirjallisesti, suullisesti ja vuorovaikutteisesti katsomuksellisia valintoja ja käsityksiä. Arvioinnin kohteena on myös katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen laajuus ja syvyys sekä taito eritellä monipuolisesti erilaisia katsomuksellisia kantoja ja esittää niistä perusteltuja arvioita. Arviointi tukee ja kehittää opiskelijan kykyä pohtia oman elämänkatsomuksensa ja identiteettinsä rakentumista sekä kykyä perustella katsomuksellisia valintojaan.
Itsenäinen opiskelu
Opintojaksoa oET1 ei voi suorittaa itsenäisesti. Myöskään pakollisen oET2-opintojakson itsenäistä suorittamista ei suositella (itsenäinen suoritus vain pakottavasta syystä). Valinnaisten opintojaksojen kohdalla itsenäinen suorittaminen onnistuu paremmin, kun oppiaineen perusteet on omaksuttu pakollisilla kursseilla. Elämänkatsomustiedon opintojaksojen kohdalla opintojakson itsenäinen suoritus sisältää kokeen, tehtäviä sekä oppimispäiväkirjan, jossa käsitellään opintojakson sisällöt. Itsenäisestä suorittamisesta on sovittava opettajan ja rehtorin kanssa.
Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet elämänkatsomustiedon opintojaksoilla:
Hyvinvointiosaaminen • Vertaispalautteen antaminen, väittelyt ja keskusteluharjoitukset vahvistavat hyvinvointiosaamista: kyky sietää epävarmuutta, tunne- ja empatiataidot sekä kyky ottaa vastaan kritiikkiä kehittyy. • Hyvinvointiosaamiseen kuuluu myös oman identiteetin rakentaminen, jonka tukeminen on elämänkatsomustiedon keskeisimpiä tavoitteita. Opintojaksoista oET1 käsittelee hyvää elämää ja kehittää siten erityisesti hyvinvointiosaamista. Vuorovaikutusosaaminen • Elämänkatsomustiedossa opiskelija pohtii omaa elämänkatsomustaan dialogissa toisten opiskelijoiden kanssa. Näin ollen vuorovaikutusosaaminen korostuu kaikessa elämänkatsomustiedon opetuksessa. Vuorovaikutusosaamista kehittävät elämänkatsomustiedon opintojaksoilla monenlaiset keskusteluharjoitukset, joissa opiskelija oppii keskustelemaan opintojakson aiheista. Vuorovaikutusosaamista vahvistaa niin ikään vertaispalautteen antaminen toisten opiskelijoiden kirjallisista töistä tai suullisesti esitetyistä perusteluista ja väitteistä. • Vuorovaikutusosaamiseen kuuluvaa kielitietoisuutta kehittää esseiden kirjoittaminen, hyvän elämänkatsomustiedon esseen ominaispiirteisiin tutustuminen sekä elämänkatsomustiedon taustatieteiden käsitteistön oppiminen. Monitieteinen ja luova osaaminen • Elämänkatsomustieto on monitieteinen aine. Perehtyminen elämänkatsomustieteen taustatieteisiin vahvistaa opiskelijan monitieteistä osaamista kaikilla elämänkatsomustiedon opintojaksoilla. Esimerkiksi opintojaksolla oET1 tarkastellaan hyvään elämään liittyviä väitteitä ja niiden perusteluja useiden eri tieteiden näkökulmasta. Monilukutaitoa opetellaan hyödyntämällä opintojaksoilla monenlaisia audiovisuaalisia materiaaleja. • Luovaa osaamista kehittävät erityisesti erilaiset harjoitus- ja keskustelutehtävät sekä niihin liittyvä katsomuksellisten kysymysten ratkaiseminen. Yhteiskunnallinen osaaminen • Yhteiskunnallista osaamista kehittää erityisesti opintojakso oET02, Minä ja yhteiskunta. Muillakin opintojaksoilla on tavoitteena oppia ymmärtämään kulloinkin tarkasteltavien sisältöjen yhteiskunnallisia ulottuvuuksia. Eettisyys- ja ympäristöosaaminen • Eettistä ja ympäristöosaamista kehittää erityisesti opintojakso oET1, Minä ja hyvä elämä. Muillakin opintojaksoilla on tavoitteena oppia ymmärtämään kulloinkin tarkasteltavien sisältöjen eettisiä ulottuvuuksia. Eettistä osaamista kehittävät kaikilla opintojaksoilla erilaiset keskustelu- ja väittelyharjoitukset. Tavoitteena on, että opiskelija oppii tulkitsemaan toisten opiskelijoiden väitteitä ja niiden perusteluja suopeasti sekä oppii esittämään mahdolliset kriittiset huomiot ystävällisesti ja auttamiseen pyrkien. Globaali- ja kulttuuriosaaminen • Eurooppalaisen ja globaalin kulttuuriperinnön tuntemusta vahvistetaan perehtymällä katsomusten historiaan sekä eri kulttuureissa esitettyihin hyvän elämän malleihin. Samoin perehtyminen globaaliin oikeudenmukaisuuteen ja ihmisoikeuksiin kehittävät opiskelijan globaali- ja kulttuuriosaamista. • Elämänkatsomuksen opetuksessa pyritään siihen, että opiskelija oppii näkemään, kuinka katsomuksiin liittyviä sisältöjä voi löytää erilaisista audiovisuaalisista kulttuurituotteista ja kuinka katsomuskäsitteitä ja elämänkatsomustiedon taustatieteiden käsitteitä voi soveltaa niiden erittelyyn ja arviointiin.
oET1 Minä ja hyvä elämä (pakollinen, 2 op)
• minuus, elämänkatsomus, maailmankatsomus ja maailmankuva • hyvän elämän tekijöitä ja ulottuvuuksia: tarpeet, onnellisuus, elämän merkityksellisyys, hyvinvointi ja toimintavalmiudet, erilaisia hyvän elämän malleja • luonnon- ja ihmistieteellisiä, filosofisia, taiteessa ja populaarikulttuurissa ilmeneviä sekä sekulaareja ja uskonnollisia ihmiskäsityksiä ja -ihanteita • yksilöllisyys, elämänvalinnat ja elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän ja ympäristön merkitys • ihmisen identiteetti ja sosiaalisuus: yksilöt yhteisöissä, yksityinen ja julkinen, sosiaaliset suhteet, roolit ja normit, ihmisen yhteisöllisen aseman intersektionaalisuus • ihmisen olemassaolon peruskysymyksiä: ihmissuhteet, sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus, opiskelu ja työ, vanheneminen ja kuolema.
oET2 Minä ja yhteiskunta (pakollinen, 2 op)
• kriittinen ajattelu ja väitteiden järkiperäinen perustelu: ympäröivän todellisuuden jäsentäminen ja sen erilaiset vääristymät • median ja muiden informaationlähteiden toimintalogiikka; koulun, politiikan, tieteen, taiteen, viihdeteollisuuden sekä kulttuuristen, mukaan lukien uskonnollisten yhteisöjen, vaikutus maailmankuviin ja -katsomuksiin sekä omaan elämänkatsomukseen • aikalaiskritiikki: yhteiskunnan ja eri alakulttuurien aatteita ja arvoja • yhteiskunnassa toimimisen ja aktiivisen kansalaisuuden tiedollisia perusteita: yhteiskunnalliset rakenteet, sosiaaliset tosiasiat, modernin länsimaisen yhteiskunnan erityispiirteet, kuten individualismi ja yhteisön ja yhteiskunnan ero, sekä näiden vaikutus yksilön elämään • taloudellinen ja poliittinen valta Suomessa ja globaalissa markkinataloudessa, yksilön kuluttajana ja kansalaisena tekemien valintojen vaikutukset • ihmisarvo, ihmisen arvokkuus ja ihmisoikeudet; ihmisoikeusasiakirjat, kuten YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus; ihmisoikeusloukkaukset, kuten holokausti • globaali oikeudenmukaisuus, kestävä tulevaisuus, ilmastonmuutoksen torjunta sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja Agenda 2030
oET3 Kulttuurit (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
• kulttuurin käsite ja merkitys sekä sen erilaiset luokittelut ja käyttötavat, kulttuuri merkityksiin perustuvana inhimillisenä toimintana, erilaisia teorioita kulttuurien kehityksestä ja suhteesta toisiinsa, etnosentrismi ja kulttuurirelativismi • kulttuuria koskevan tutkimuksen perusteita: tutkittavan ja tutkijan näkökulmat, kenttätyö, etnografia, kysely, haastattelu • kulttuuriperintö: tapakulttuurin monet muodot, kulttuurinen itseilmaisu, kulttuurin vaikutus yksilön maailmankuvaan ja elämänkatsomukseen, Unescon maailmanperintöohjelma • suomalaisen kulttuurin ja identiteettipolitiikan historiallinen rakentuminen, suomalaisuuden monimuotoisuus ja suomalaiset vähemmistökulttuurit • kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus sekä monokulttuurisuuden mahdottomuus: monikulttuurisuus ja globaali kulttuuri sekä niiden erilaiset katsomukselliset ja yhteiskunnalliset tulkinnat ja vaikutukset • etnisyyden, rasismin ja muun syrjinnän sekä keskinäisen kunnioituksen ja yhdenvertaisuuden historiaa ja nykypäivää eri kulttuureissa
oET4 Katsomukset (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
• katsomuksellinen käsitteistö; katsomukset perustavina tapoina käsittää maailma ja katsomuksellisten kysymysten luonne • ihmiskunnan katsomuksellisuuden muotoutuminen: evoluution, kielen ja joustavan yhteistyön merkitys ihmislajin kehityksessä; animismi, teismi, ateismi • katsomusten historiaa: universaalien katsomusten ja moraalijärjestelmien synty, modernin subjektin ja tieteellisen maailmankuvan synty, edistysusko ja yhteiskunnan osa-alueiden eriytyminen uudenlaisten katsomusten taustana • poliittisia maailmankatsomuksia, kuten liberalismi, sosialismi ja nationalismi; katsomusten ilmeneminen elämäntavassa, taiteessa, urheilussa sekä suhteessa luontoon ja ympäristöön • elämänkatsomuksen jäsentäminen katsomushistorian näkökulmasta; oman elämänkatsomuksen taustalla olevat satunnaiset historialliset seikat
oET5 Uskonnot ja uskonnottomuus (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
• keskeisiä uskonnollisten ilmiöiden ymmärtämiseen liittyviä käsitteitä, kuten myytti, pyhä, riitti, symboli ja jumala • kristinuskon ja islamin sekä buddhalaisuuden ja hindulaisuuden historiallinen • ja maantieteellinen levinneisyys, jakautuminen ja peruspiirteet; Itä-Aasian katsomusperinteiden yleiset piirteet • ateismi, agnostismi, uskonnottomuus ja sekulaarin humanismin maailmankatsomukselliset perusteet • uskonnon ja uskonnottomuuden näkyminen ja vaikutus arkielämässä, politiikassa ja oikeudenkäytössä: liberaali ja fundamentalistinen uskonnollisuus, tapauskonnollisuus, uudet uskonnolliset liikkeet, sekularisaatio ja julkisen vallan tunnustuksettomuuden periaate
oET6 Tulevaisuus (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
• tulevaisuuden tutkimus, heikot ja vahvat signaalit, tulevaisuustyö; mahdollisia, • todennäköisiä ja toivottavia tulevaisuuden skenaarioita • tieteellis-teknologinen vallankumous ja teknologian kehittyminen, erityisesti digitalisaatio, koneoppiminen, tekoäly ja robotiikka, sekä niiden vaikutus yhteiskuntaan ja kulttuuriin • ihmiskäsitysten ja hyvän elämän ihanteiden mahdollinen muutos: esimerkiksi • kyborgit, transhumanismi, geeniteknologia; erilaisia suhtautumistapoja teknologiseen kehitykseen • yhteiskunnan, talouden rakenteiden ja työn muutos: esimerkiksi robotiikka, • eriarvoistuminen, muutokset työn ja varallisuuden jaossa • globaalisti vaikuttavat ekologiset muutokset: ilmastonmuutos, massasukupuutot, diversiteetin heikkeneminen, kansainvaellukset • yksilön valinnat ja yhteistyö paremman tulevaisuuden puolesta; tekninen kehitys hyvän elämän mahdollistajana • erilaisia fiktiivisiä tulevaisuuden kertomuksia ja niiden kritiikkejä, dystopiat ja utopiat

Filosofia

Oppiaineen opetuksen yleiset tavoitteet
• opiskelija osaa hahmottaa filosofisia ongelmia sekä niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja filosofian perinteessä ja ajankohtaisiin kysymyksiin sovellettuina • opiskelija osaa käsitteellisesti eritellä, jäsentää ja arvioida informaatiota, erityisesti erilaisia väitteitä, niiden merkityksiä ja perusteluja • opiskelija hallitsee johdonmukaisen argumentaation perustaidot, mikä auttaa kehittämään omaa ajattelua, arvioimaan sitä kriittisesti sekä pohtimaan sen rajoja eri tieteenaloilla ja arkielämässä • opiskelija kykenee arvioimaan moraalisia ongelmia ja niiden mahdollisia ratkaisuja sekä sitoutumaan eettisiin periaatteisiin • opiskelija oppii pohtimaan ja jäsentämään käsitteellisesti laajoja kokonaisuuksia sekä ajattelemaan ja toimimaan arvostelukykyisesti niin eettisissä kysymyksissä kuin muillakin elämänalueilla myös informaation ollessa epävarmaa tai ristiriitaista • opiskelija kehittää kykyään ilmaista näkemyksiään järkiperäisesti perustellen
Suoritusohjeet
• pakolliset opintojaksot oFI1 ja oFI2; valtakunnalliset valinnaiset oFI3 ja oFI4; koulukohtainen valinnainen oFI5 • opintojaksot suoritetaan seuraavassa järjestyksessä: oFI1 (1. vuosi), oFI3 (1. tai 2. vuosi), oFI2 (2. vuosi), oFI4 (2. tai 3. vuosi), oFI5 (2. tai 3. vuosi) • jos aiot kirjoittaa ylioppilaskokeissa filosofian, on suositeltavaa suorittaa vähintään opintojaksot oFI1-oFI4 (paikallisesta opintojaksosta oFI5 on ylioppilaskokeessa hyötyä) • jos valitset opintojakson oFI3 1. luokalla, niin voit kirjoittaa filosofian jo 2. luokan keväällä (ehdit suorittaa opintojaksot oFI1-oFI4 ennen kirjoituksia)
Itsenäinen opiskelu
Opintojaksoa oFI1 ei voi suorittaa itsenäisesti. Myöskään pakollisen oFI2-opintojakson itsenäistä suorittamista ei suositella (itsenäinen suoritus vain pakottavasta syystä). Valinnaisten opintojaksojen kohdalla itsenäinen suorittaminen onnistuu paremmin, kun oppiaineen perusteet on omaksuttu pakollisilla kursseilla. Valinnaisillakin opintojaksoilla itsenäinen suorittaminen on järkevää lähinnä tilanteissa, joissa opetukseen on mahdotonta osallistua. Filosofian opintojaksojen kohdalla opintojakson itsenäinen suoritus sisältää kokeen, tehtäviä sekä oppimispäiväkirjan, jossa käsitellään opintojakson sisällöt. Itsenäisestä suorittamisesta on sovittava opettajan ja rehtorin kanssa.
Arviointi
• opintojaksot oFI1-oFI4 arvioidaan asteikolla 4-10, opintojakso oFI5 asteikolla 4-10 tai suoritusmerkinnällä (S) • Arvioinnissa huomioidaan opintojaksoilla suoritetut erilaiset harjoitustehtävät, opiskelijatyöt kuten esseet, tuntiosaaminen ja koesuoritukset. Itsearviointia ja vertaispalautetta hyödynnetään opintojaksoilla, mutta opiskelijan arvio omasta osaamisestaan tai opiskelijan arvio toisen opiskelijan osaamisesta eivät ole sellaisenaan opintojakson arvosanan perustana. Kuitenkin osallistuminen itsearviointiin ja vertaispalautteen antamiseen voi vaikuttaa opintojakson arvosanaan. • Arviointi koskee filosofisten kysymysten ymmärtämistä, ajattelun taitojen ja käsitteiden hallintaa, kykyä ilmaista ja arvioida filosofista ajattelua, kykyä hahmottaa ja täsmentää informaatiota käsitteellisesti sekä eritellä ja pohtia sitä kriittisesti. Filosofiassa arvioidaan myös taitoa tunnistaa arkielämässä ja tieteessä filosofisia ongelmia ja kykyä muotoilla niitä käsitteellisesti. Arviointi koskee lisäksi filosofisiin kysymyksiin esitettyjen ratkaisujen tuntemusta sekä taitoa esittää johdonmukaisia argumentteja kirjallisesti, suullisesti ja vuorovaikutteisesti.
Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet filosofian opintojaksoilla:
Hyvinvointiosaaminen • Vertaispalautteen antaminen, väittelyt ja keskusteluharjoitukset vahvistavat hyvinvointiosaamista: kyky sietää epävarmuutta, tunne- ja empatiataidot sekä kyky ottaa vastaan kritiikkiä kehittyy. • Hyvinvointiosaamiseen kuuluu myös oman identiteetin rakentaminen. Filosofian opintojaksoilla opiskelija rakentaa identiteettiään pohtimalla esimerkiksi tiedon, totuuden, tieteen, olemassaolon, hyvän ja pahan, hyvän elämän sekä oikeudenmukaisuuden käsitteitä. Vuorovaikutusosaaminen • Vuorovaikutusosaamista kehittävät filosofian opintojaksoilla monenlaiset väittely- ja keskusteluharjoitukset sekä vertaispalautteen antaminen toisten opiskelijoiden kirjallisista töistä tai suullisesti esitetyistä perusteluista ja väitteistä. • Vuorovaikutusosaamiseen kuuluvaa kielitietoisuutta vahvistaa esseiden kirjoittaminen, hyvän esseen ominaispiirteisiin tutustuminen sekä filosofisen käsitteistön oppiminen. Monitieteinen ja luova osaaminen • Luovaa osaamista kehittää esimerkiksi filosofisten ongelmien muotoilu ja ratkaiseminen sekä filosofian eri työtapojen soveltaminen (esim. käsitteiden luokittelu ja määritteleminen tai ajatuskokeiden käyttö). Monilukutaitoa opetellaan hyödyntämällä erilaisia audiovisuaalisia materiaaleja. • Monitieteistä osaamista parantaa erityisesti tieteenfilosofiaan perehtyminen opintojaksoilla oFI01 ja oFI04. Kaikilla filosofian kursseilla on tavoitteena oppia ymmärtämään, että monet filosofiset kysymykset nousevat muiden tieteenalojen tutkimustuloksista ja kääntäen filosofinen tutkimus voi edesauttaa tutkimusta muilla tieteenaloilla. Yhteiskunnallinen osaaminen • Yhteiskunnallista osaamista kehittää erityisesti yhteiskuntafilosofian opintojakso oFI03. Muilla opintojaksoilla on tavoitteena oppia ymmärtämään kulloinkin tarkasteltavien sisältöjen yhteiskunnallisia ulottuvuuksia. Eettisyys- ja ympäristöosaaminen • Eettistä ja ympäristöosaamista kehittää erityisesti etiikan opintojakso oFI2 ja yhteiskuntafilosofian opintojakso oFI3. Muilla opintojaksoilla on tavoitteena oppia ymmärtämään kulloinkin tarkasteltavien sisältöjen eettisiä ulottuvuuksia. • Eettistä osaamista vahvistavat kaikilla opintojaksoilla erilaiset keskustelu- ja väittelyharjoitukset. Tavoitteena on, että opiskelija oppii tulkitsemaan toisten opiskelijoiden väitteitä ja niiden perusteluja suopeasti sekä oppii esittämään mahdolliset kriittiset huomiot ystävällisesti ja auttamiseen pyrkien. Globaali- ja kulttuuriosaaminen • Tavoitteena on, että opiskelija oppii näkemään, kuinka filosofisia sisältöjä voi löytää erilaisista audiovisuaalisista kulttuurituotteista ja kuinka filosofian menetelmiä voi soveltaa niiden erittelyyn ja arviointiin. • Tutustuminen filosofian historiaan vahvistaa eurooppalaisen ja globaalin kulttuuriperinnön tuntemusta. • Ihmisoikeuksiin, yhdenvertaisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen liittyviin teemoihin perehdytään erityisesti opintojaksoilla oFI2 ja oFI3.
oFI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun (pakollinen, 2 op)
• mitä filosofia on, filosofiset kysymykset ja filosofinen ajattelu filosofian perinteessä ja ajankohtaisissa aiheissa • looginen päättely ja väitteiden perusteleminen sekä niiden harjoitteleminen suullisesti ja kirjallisesti, muun muassa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin sovellettuna • tietoon ja todellisuuden luonteeseen liittyviä filosofisia kysymyksiä ja -erotteluja: mieli ja aine; vapaat valinnat ja välttämättömyys; havainnot, käsitteet ja järki tiedon perustana; objektiivinen ja subjektiivinen • tiedon ja informaation, arkitiedon ja tieteellisen tiedon sekä tieteen ja näennäistieteen ero • tiedon ja tiedollisten väitteiden perusteleminen eri tiedonaloilla: väitteiden muodostaminen, koetteleminen ja perusteleminen joissain lukion oppiaineissa.
oFI2 Etiikka (pakollinen, 2 op)
• mitä moraali ja etiikka ovat; moraalin, lakien ja tapojen ero • eettisten arvojen perimmäinen luonne • etiikan käsitteiden ja menetelmien soveltaminen eettisten ongelmien ratkaisussa (normatiivinen ja soveltava etiikka; hyveet, seuraukset, oikeudet ja velvollisuudet) • filosofisia teorioita elämän hyvyydestä ja merkityksellisyydestä sekä hyvästä elämäntavasta • etiikka ja yksilön moraaliset ratkaisut: ihmissuhteet ja elämänvalinnat • ympäristöä ja luontoa koskevia eettisiä kysymyksiä, kuten ilmastonmuutos ja eläinten oikeudet • etiikka ja yhteiskunta: ihmis- ja perusoikeudet
oFI3 Yhteiskuntafilosofia (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
• yhteiskuntajärjestyksen perustelu ja oikeuttaminen; sopimukset yhteiskunnan perustana (yhteiskuntasopimusteoriat) • vallan, vapauden, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden eri muodot • ihmisoikeudet, kansalaisoikeudet ja oikeusvaltio; demokratia ja yhteisöllisyys • poliittiset ihanteet: liberalismi, sosialismi, anarkismi, konservatismi, nationalismi; ihanneyhteiskunnat ja niiden vastakohdat (utopiat ja dystopiat) • hyvinvoinnin ja talouden suhde; tulo-, varallisuus- ja hyvinvointierojen perusteleminen ja kritiikki; hyvinvointivaltio • ajankohtaisia yhteiskuntafilosofisia kysymyksiä: ympäristöongelmat, kulttuurien kohtaaminen, teknologian ja tekoälyn vaikutukset, sukupuoli ja valta, eriarvoistavien rakenteiden tunnistaminen ja kritiikki
oFI4 Totuus (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
• kielifilosofiaa: mitä on kieli ja kielelliset merkitykset; mitä on totuus; totuusteoriat ja totuuden lähestyminen; välttämättömät ja satunnaiset totuudet • todellisuuden ja tietoisuuden luonne; todellisuus ja tieto ihmisen näkökulmasta riippuvana ja riippumattomana (antirealismi ja realismi) • tiedon lähteet, tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon perusteleminen, tiedon suhde varmuuteen • tieteellisen tutkimuksen luonne ja menetelmiä sekä tieteellinen päättely; tieteen etiikka • tieteen menetelmien ja teorioiden luotettavuus ja suhde todellisuuteen • selittäminen, ennustaminen, ymmärtäminen ja tulkinta erilaisissa tieteissä
oFI5 Taiteen ja kauneuden filosofia (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
• kauneus; kauneuskäsitykset sekä niiden synty ja kehitys eri aikakausina • mitä taide on; miten taiteen käsite on ymmärretty eri aikakausina ja miten kulttuurin • käsitykset taiteilijoista ja taiteilijuudesta ovat muuttuneet • taiteen ja moraalin suhde; taiteen etiikka; taiteen moraaliset tehtävät • taideteosten tulkinta ja arvottaminen sekä taidekritiikki; taideteoksen merkitys ja olemassaolon tapa • taiteen merkitys ja vaikutus yhteiskunnassa sekä kulttuurissa (valta, propaganda, kauneusihanteet) • taiteeseen ja estetiikkaan liittyvät ajankohtaiset kysymykset • taiteeseen ja kauneuteen perehdytään opintojaksolla esimerkiksi alustusten, ryhmätöiden, esseiden, museo- tai teatterivierailujen tai elokuvien avulla
oFI6 Soveltavan filosofian kysymyksiä (koulukohtainen valinnainen, 2op)
• kurssilla tutustutaan filosofisen ajattelun erilaisiin käytännöllisiin sovellutuksiin • käsiteltäviä aiheita ovat esim. ympäristöfilosofia, ilmastoetiikka, teknologian filosofia, feministinen filosofia, kasvatusfilosofia ja soveltavan etiikan erityiskysymykset, kuten geenimanipulaatio, kloonaaminen ja seksuaalietiikka • opiskelija syventyy valitsemaansa soveltavan filosofian ongelmaan kirjallisen työn muodossa. Täten kurssin aiheet muodostuvat osaltaan opiskelijoiden kiinnostuksen mukaan. Tavoitteena on esseemuodossa ilmaistun argumentin rakentaminen opiskelijaa kiinnostavasta aiheesta. Kurssin aikana opiskelija kehittää argumenttiaan keskustellen siitä opettajan ja toisten opiskelijoiden kanssa. Samalla päämääränä on rakentaa omien ajatusten ilmaisemiseen liittyvää itseluottamusta. • tavoitteena on soveltavan filosofian eri osa-alueiden sisältöjen omaksuminen sekä taito tarkastella filosofisesta näkökulmasta ajankohtaisia ja käytännöllisiä aiheita • arviointi: suoritusmerkintä (S) tai pyydettäessä numeroarvosana • kurssille osallistuminen edellyttää vähintään kurssin FI1 suorittamista.

Psykologia

Yleiset tavoitteet
· hahmottaa tutkimustiedon pohjalta ihmisen toiminta kokonaisuutena, joka perustuu psyykkisten, biologisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden vuorovaikutukseen · soveltaa psykologista tietoa hyvinvoinnin, ihmissuhteiden, opiskelu- ja ajattelutaitojen kehittämisessä sekä laaja-alaisten ilmiöiden jäsentämisessä · osata käyttää keskeisiä käsitteitä ja perustella väitteitä psykologisella tiedolla · osata hankkia ja arvioida psykologista tietoa
Laaja-alainen osaaminen
· Laaja-alaisen osaamisen kehittyminen on kuvattu opintojaksoittain.
Suoritusohjeet ja arviointi
· Suositeltu suoritusjärjestys: 1. vuonna (oHYV1 ja oPS2), 2. vuonna (oPS3, oPS4 ja oPS6) ja 3. vuonna (oPS5 ja oPS7). oHYV1 suoritetaan ennen muita opintojaksoja. · Voit kirjoittaa psykologian joko syksyn tai kevään yo-kokeessa, sillä viimeisenä suoritettava kertaava opintojakso oPS7 järjestetään 1. ja 3. jaksossa. Kirjoittajien on tärkeää opiskella oHYV1, oPS2-oPS5 ja oPS7, mutta myös oPS6 on varsin hyödyllinen. · Numeroarvosanalla (4–10) arvioidaan oHYV1 ja oPS2-oPS6. Suoritusmerkinnällä (S) arvioidaan oPS7. Opintojakson oPS6 arvosana voi vaikuttaa psykologian päättöarvosanaan vain korottavasti. Opintojaksosta oHYV1 annetaan erikseen psykologian, terveystiedon ja opinto-ohjauksen arvosana. · Arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön, kuten kokeisiin, esseisiin, esitelmiin, ryhmä- ja yksilötehtäviin.
Itsenäinen opiskelu
· Opintojaksoja oHYV1, oPS6 ja oPS7 ei voi suorittaa itsenäisesti. · Opintojaksot oPS2-oPS5 voi suorittaa itsenäisesti siinä jaksossa, jossa ne ovat opintotarjottimella. Itsenäistä suoritusta ei suositella, mutta se on mahdollista, jos aiempi opintomenestys on hyvää ja syy on perusteltu. Itsenäisestä suorituksesta tulee sopia opettajan kanssa ennen opintojakson alkua. Opettajan ja rehtorin tulee hyväksyä itsenäisen suorituksen sopimus.
oHYV1 Hyvinvointi (pakollinen, 6 op)
Opintojaksossa opiskellaan 1.–2. jakson aikana psykologian, terveystiedon ja opinto-ohjauksen ensimmäinen opintojakso. Oppiminen, itsetuntemus ja niitä tukevat tekijät · oppimispsykologia, toimintaan vaikuttavia psyykkisiä, sosiaalisia, kulttuurisia ja biologisia tekijöitä (PS) · ravinto, liikunta, uni, painonhallinta, seksuaalisuus (TE) · opiskelu ja lukion käytänteet, vahvuudet (OP) · vuorovaikutusosaaminen Hyvinvointiosaaminen · mielenterveys ja stressi · OYK:n opiskeluhuollon palvelut · tutustuminen toisiin opiskelijoihin Kriittinen ajattelu · tieteellinen tutkimus, tutkimussuunnitelma (PS) · terveyskäyttäytymisen ymmärtäminen (TE) · opinto- ja jatko-opintosuunnitelman tekeminen (OP)
oPS2 Kehittyvä ihminen (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
· vauvan kehittyminen nuoreksi aikuiseksi (fyysis-motorinen, kognitiivinen ja sosioemotionaalinen kehittyminen) · kehityksen tutkiminen ja jatkuvuus elämänkaaren aikana · identiteetin muotoutuminen · hyvinvointiosaaminen (tietoa nuoruuden kehityksestä ja vanhemmuudesta) ja yhteiskunnallinen osaaminen (työtehtävät, joissa kehityspsykologiasta on hyötyä)
oPS3 Tietoa käsittelevä ihminen (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
· havaitseminen, tarkkaavaisuus, muisti, kieli ja päätöksenteko · aivojen toiminta ja tutkimus · hyvinvointiosaaminen (tietoa tarkkaavaisuuden ja muistin toiminnasta)
oPS4 Tunteet ja mielenterveys (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
· psyykkinen hyvinvointi: psyykkinen itsesäätely, uni, stressi, kriisit · mielenterveyshäiriöt: taustatekijät, hoito, yleisimpien häiriöiden oireet, syventyminen yhteen häiriöön · tunteet · hyvinvointiosaaminen (tietoa hyvinvoinnin ylläpitämisestä ja auttavista tahoista) ja yhteiskunnallinen osaaminen (mielenterveyteen liittyvät ammatit)
oPS5 Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
· persoonallisuus · älykkyys ja luovuus · ryhmän, tilanteen ja kulttuurin vaikutus yksilön toimintaan · stereotypiat, ennakkoluulot, asenteet ja attribuutiot · yhteiskunnallinen osaaminen (soveltuvuusarvioinnit työelämässä), kulttuuriosaaminen ja luova osaaminen
oPS6 Sosiaalipsykologisia ilmiöitä (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
· ryhmän toimintaan vaikuttavat tekijät · sosiaalinen identiteetti · aggressio · rakkaus · auttaminen · ajankohtaisia psykologisia ilmiöitä, jotka vaihtelevat lukuvuoden ja opintojakson toteutustavan mukaan · yhteiskunnallinen osaaminen (psykologista taustaa yhteiskunnallisille ilmiöille) ja eettinen osaaminen
oPS7 Psykologian kertaus (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
· psykologian opintojaksojen (1–5) keskeiset aiheet · ylioppilaskokeen rakenne, tehtävätyypit ja arviointi · kiitettävän psykologian esseevastauksen piirteet · tutkimussuunnitelma ja tutkimustulosten analysointi

Historia

Tavoitteet
• Opiskelijan historiallisen yleissivistyksen kaikin puolinen vahvistaminen. • Historian opiskelun tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat Suomen ja maailmanhistorian keskeisiin kehityslinjoihin ja tapahtumiin, sekä niiden taustoihin ja seuraamuksiin. • Historian opiskelun kautta opiskelijat ymmärtävät nykyhetken historiallisen kehityksen tuloksena ja tulevaisuuden lähtökohtana, ja osaavat suhteuttaa oman aikansa ja itsensä historian jatkumoon.
Laaja-alainen osaaminen
• Valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa määritellyt laaja-alaisen osaamisen kokonaisuudet kiinnittyvät monin säikein historian opintosisältöihin. • Historian opiskelussa eri aikakausien tuntemuksen kautta opiskelijat voivat sijoittaa itsensä historian pitkään jatkumoon. Näin heidän itseymmärryksensä kehittyy, mikä lisää heidän hyvinvointiosaamistaan. • Historian opiskelu ja sen selittäminen vaatii asiaperusteista argumentointia, mikä vahvistaa opiskelijoiden vuorovaikutusosaamista. • Historiantutkimus käyttää apunaan monia eri tieteitä ja niiden menetelmiä, mikä omalta osaltaan kehittää opiskelijoiden monitieteistä ja luovaa osaamista. • Historian opiskelu auttaa opiskelijaa ymmärtämään yhteiskuntien muutoksen ihmisten toiminnan seurauksena sekä auttaa hahmottamaan omat mahdollisuudet vaikuttaa tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskuntaan. Opiskelijoiden yhteiskunnallinen osaaminen vahvistuu. • Historian opiskelun keskeistä ydintä on kaiken toiminnan eettisyyden arviointi. Historian opiskelu vahvistaa myös opiskelijoiden ympäristöosaamista tarkastellessaan ympäristön vaikutusta ja sen muutosta historiallisessa kehityksessä. • Globaali- ja kulttuuriosaamista syvennetään tutustumalla kulttuurien moninaisuuteen ja kulttuurien kehitykseen.
Suoritusohjeet ja arviointi
• Historian pakolliset opintojaksot (HI1-3) suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Valtakunnalliset valinnaiset opintojaksot HI4 ja HI5 suositellaan suoritettavaksi ensimmäisenä opiskeluvuonna. • Jos aiot kirjoittaa ylioppilaskokeissa historian, on suositeltavaa suorittaa kaikki opintojaksot. • Opintojaksot arvioidaan numeroarvosanalla lukuun ottamatta opintojaksoa HI08, josta annetaan suoritusmerkintä. HI7 opintojakson arvostelusta sovitaan opintojakson aluksi. • Koulukohtaisten opintojaksojen arvosana voi vaikuttaa päättöarvosanaan pelkästään korottavasti.
Itsenäinen opiskelu
• Valtakunnalliset opintojaksot voi periaatteessa opiskella itsenäisesti. • On syytä kuitenkin muistaa, että itsenäinen suoritus on hyvin vaativaa ja itsenäisestä suorituksesta on sovittava aina etukäteen opettajan kanssa.
oHI1 Ihminen, ympäristö ja historia (pakollinen, 2 op)
• Opintojakso käsittelee talous- ja sosiaalihistoriaa kivikaudesta nykyaikaan. • Keskeisenä ajatuksena on historiallisen muutoksen ymmärtäminen. • Ihmisen ja luonnon välisen riippuvuuden ja vuorovaikutuksen tarkastelu eri aikakausina. • Opintojaksolla pohditaan myös nykyajan taloudellisia ja yhteiskunnallisia ongelmia historiallista taustaa vasten.
oHI2 Kansainväliset suhteet (pakollinen, 2 op)
• Opintojakso perehdyttää opiskelijat poliittiseen historiaan 1800-luvulta tähän päivään. • Opintojakson pääpaino on kansainvälispoliittisten tapahtumien selvittämisessä. Opintojaksolla avataan historiallisten muutosten taloudellisia ja ideologisia taustatekijöitä.
oHI3 Itsenäisen Suomen historia (pakollinen, 2 op)
• Opintojakson tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja autonomian ajan loppupuolelta nykyaikaan • Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman kehittyminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset murrokset.
oHI4 Eurooppalainen ihminen (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
• Kronologisesti etenevä Euroopan kulttuurihistoriaa käsittelevä opintojakso. • Antiikki • Keskiaika • Renessanssi • Valistus • Nykyaika • Opintojaksolla tutustutaan jokaisen aikakauden taiteeseen, tieteeseen, uskontoihin, aatteisiin ja muihin kulttuurivirtauksiin.
oHI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
• Opintojakso tarkastelee nykyisen Suomen alueen kehitystä esihistoriasta autonomian ajalle. • Opintojaksossa perehdytään yhteiskunnan, talouden, kulttuurin ja ympäristön lisäksi yhteisöjen ja yksilöiden väliseen vuorovaikutukseen, arjen historiaan ja ihmisten elämäntapaan sekä elinkeinoihin. • Erilaiset tutkimusmenetelmät ja historialliset lähteet ja niiden luotettavuuden arviointi ovat opintojaksossa keskeisessä osassa. • Suoritusjärjestys on vapaa. • Arviointi tehdään arvosanalla ja pyydettäessä suoritusmerkinnällä S.
oHI6 Maailman kulttuurit kohtaavat (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
• Opintojakso käsittelee Euroopan ulkopuolisten kulttuurien historiaa. Opintojaksolla tutustutaan seuraaviin kulttuurialueisiin. • Lähi-idän kulttuurit. • Afrikan kulttuurit. • Etelä-Aasian kulttuurit. • Itä-Aasian kulttuurit. • Amerikan kulttuurit. • Alkuperäiskansojen kulttuurit. • Yhdistävänä teemana on kulttuurien kohtaaminen, jota käsitellään esihistoriallisista kansainvaelluksista nykyajan globalisoituvaan markkinatalouteen asti.
oHI7 Suurvaltojen aika – maailmanpolitiikan taustat ja ilmiöt (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
• Opintojaksolla tarkastellaan ajankohtaisia maailmanpolitiikan tapahtumia ja ilmiöitä, erityisesti suurvaltasuhteiden lähihistoriallista kehitystä ja kansainvälisiin suhteisiin vaikuttavia ilmiöitä kuten ääriliikkeiden nousu ja populismi. • Opintojaksolla perehdytään maailmanpolitiikan tutkimuksen tieteenalaan ja sen keskeisimpiin käsitteisiin. • Opintojakson työtavat ovat tutkivia ja keskustelevia, aiheeseen johdattavien luentojen lisäksi hyödynnetään erilaisia uutissivustoja, tutkijoiden blogisivustoja sekä tieteellisiä artikkeleja, radio-ohjelmia sekä dokumenttielokuvia. • Kansainväliset suhteet -opintojakso (HI2) suositellaan suoritettavaksi ennen opintojaksolle tuloa. • Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä S tai pyynnöstä arvosanalla
oHI8 Historian kertaus (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
• Opintojaksolla kerrataan historian pakollisten ja valtakunnallisten valinnaisten opintojaksojen keskeisimmät sisällöt ylioppilaskirjoituksia varten. • Opintojaksolla harjoitellaan myös vastaamista erilaisiin reaalikokeessa esiintyviin tehtäviin.
oSAHI Saksaa ja historiaa Berliinissä (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Opintojakson aikana opiskelija - ymmärtää, mikä on ollut Saksan rooli Euroopan historian eri vaiheissa ja mitä eri vaiheita on ollut Saksan valtiollisessa kehityksessä - tutustuu saksan kieleen, mikäli ei ole sitä aiemmin opiskellut tai syventää jo olemassa olevaa kielitaitoa ja harjoittelee sitä käytännössä - tutustuu Berliiniin ja sen historiasta kertoviin nähtävyyksiin - laatii oppimispäiväkirjan tai blogimuotoisen koosteen opintojakson teemoista Opintokokonaisuus toteutetaan yhteistyössä saksan kielen kanssa. Opintojakso sisältää lähiopetustunteja historiasta ja saksasta, luentoja, matkan Berliiniin ja opastuksen paikan päällä sekä matkan dokumentoinnin. Saksan osalta osallistujien tason mukaan eriytetty opetus: a. ei lainkaan tai hyvin vähän saksan taitoa ennen matkaa: Schnupperkurs Deutsch 2-3h eli tutustutaan saksan kielen alkeisiin, ääntämiseen ja keskeisiin turistitilanteisiin lähiopetuksena. b. A- ja B-saksan lukijat (A- tai B2-saksa yläkoulussa ja lukiossa) Yhden vierailukohteen valinta ja siihen perehtyminen etukäteen esim. parityönä. Digitaalisen esittelylehtisen koostaminen saksaksi ja opastus paikan päällä suullisesti saksaksi muulle ryhmälle. Käännös tarvittaessa suomeksi niille, jotka eivät osaa saksaa. Etusija opintojaksolle on saksaa ja historiaa opinnoissaan painottavilla. Suositellaan, että HI2-opintojakso olisi suoritettu, jotta opiskelijalla on riittävät perustiedot Euroopan historiasta.

Yhteiskuntaoppi

Opetuksen tavoitteet
• opiskelija tuntee Suomen yhteiskuntajärjestelmän ja talouselämän perusteet ja toimintatavat ja osaa suhteuttaa ne eurooppalaisiin ja kansainvälisiin yhteyksiin • opiskelija kykenee hankkimaan ajankohtaista tietoa eri lähteistä sekä arvioimaan kriittisesti verbaalista, kuvallista ja tilastollista informaatiota • opiskelija hallitsee keskeisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen sanaston • kasvattaa opiskelijoita aktiiviseen kansalaisuuteen
Suoritusohjeet ja arviointi
• pakolliset opintojaksot 1-3, valtakunnallinen valinnainen opintojakso 4 ja paikalliset valinnaiset opintojaksot 5-7 sekä paikallinen yhteistyöopintojakso matematiikan kanssa • opintojaksojen suorittamisjärjestyksestä maininta erikseen opintojaksoerittelyn yhteydessä • pakollisista opintojaksoista arviointi numeroarvosanalla, johon vaikuttavat koe, jatkuva näyttö sekä mahdollisesti tuntityöt, paikallisten syventävien arvioinnista sovitaan opintojakson alussa • mahdollisesta itsenäisestä suorituksesta tulee sopia aina erikseen opettajan kanssa
oYH1 Suomalainen yhteiskunta (pakollinen, 2 op)
• opintojakso käsittelee Suomen valtio-oppia ja yhteiskuntapolitiikkaa • opintojakson keskeisenä sisältönä on vallanjako ja vallan kontrolli sekä ihmisoikeudellinen näkökulma
oYH2 Taloustieto (pakollinen, 2 op)
• opintojaksolla käsitellään ns. mikro- ja makrotaloustietoa • pääpaino on kansantaloudellisten peruskytkentöjen tarkastelussa • aihepiiriin kuuluvat mm. Euroopan taloudellinen integraatio, Suomen asema kansainvälisessä talousjärjestyksessä, taloudellinen kasvu • tavoitteena on, että opiskelija pystyy ymmärtämään lehtien taloussivuja ja seuraamaan radion ja TV:n talousohjelmia sekä lisätä valmiuksia tehdä itseä koskevia taloudellisia ratkaisuja, esim. laina- ja sijoituspäätöksiä • suoritusjärjestys vapaa
oYH3 Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma (pakollinen, 2 op)
• opintojaksolla tutustutaan eurooppalaiseen identiteettiin ja arvoihin • opintojakson keskeistä sisältöä on vaikuttaminen ja vallankäyttö Euroopan unionissa ja suomalaisten vaikuttamismahdollisuudet unionissa • opintojaksolla perehdytään myös EU:n tulevaisuuden haasteisiin • opintojaksoa ennen tulee suorittaa oHI1, oHI2 ja oYH1
oYH4 Lakitieto (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
• opintojaksolla tutustutaan Suomen oikeusjärjestelmän perusteisiin • keskeinen sisältö käsittelee siviili- ja rikosoikeutta • oppilas saa oikeustieteellisen yleissivistyksen perustan • suoritusjärjestys vapaa
oYH5 Oman talouden hallinta, sijoittaminen ja yritystoiminnan perusteet (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
• Talous, raha ja yrittäjyys on yksi TAT:in neljästä Business-kurssista. Kurssit kehittävät kaupallista osaamista sekä tulevaisuuden työelämätaitoja ja ne on suunniteltu tukemaan muita lukio- sekä jatko-opintoja. • Talous, raha ja yrittäjyys -opintojaksolla tarkastellaan yritystoimintaan liittyviä talousasioita. Teemoina ovat sijoittaminen, yritystoiminta ja sen rahoitus, sekä rahoittajien ja johdon laskentatoimi. Opintojaksolla opitaan arvioimaan yrityksen toimintaa erilaisten taloudellisten tunnuslukujen ja mittareiden kautta. • Opintojakson ovat tuottaneet Aalto-yliopiston professorit Teemu Malmi ja Vesa Puttonen. Opintojakson kehittämiseen on osallistunut useita eri yhteistyökumppaneita Aalto yliopistosta, Helsingin yliopistosta, useista yrityksistä ja talouden alan instituutioista Suomen Yrittäjiin ja Suomen pankkiin. • Opintojakson suorittaminen tapahtuu Claned-verkkoalustalla olevia tehtäviä tekemällä joko itsenäisesti tai pienryhmissä. Opettajan rooli on toimia ohjaavana tukena ja arvioijana. Tuntiaikaa käytettään tehtävien tekemiseen ja vaikeimpia aiheita käymme yhdessä lävitse tunneilla. Opintojakson suorittamisesta saa erillisen todistuksen, jota voi hyödyntää mm. työpaikkaa hakiessa. • Opintojakso arvioidaan suoritusmerkinnällä (S)
oYH6 Ajankohtaista politiikasta ja taloudesta (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
• Opintojakso on suunnattu taloudesta ja yhteiskunnasta kiinnostuneille sekä näiden alojen opintoja suunnitteleville • Opintojakso tukee myös yhteiskuntaopin ylioppilaskirjoituksiin osallistuvien aineenhallintaa • Opintojakso rakentuu vierailijaluentojen ympärille • opiskelijat syventävät luentojen aiheita lisätehtävien ja tiedonhaun avulla • Opintojakso suoritetaan hajautetusti kahdessa jaksossa • arvioinnista sovitaan opintojakson alkaessa
oYH7 Yhteiskuntaopin kertaus (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
• Opintojaksolla kerrataan yhteiskuntaopin valtakunnallisten pakollisten ja valinnaisten opintojaksojen keskeisimmät sisällöt ylioppilaskirjoituksia varten • opintojaksolla harjoitellaan myös vastaamista erilaisiin reaalikokeissa esiintyviin tehtäviin • suositellaan abiturienteille
oMABYH Talous ja matematiikka (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • Sijoittaminen ja velka. • Kansantaloudelliset tunnusluvut. • Kaupallisten opiskeluvaihtoehtojen ja työalojen esittely. • Taloustilastojen ja kaavioiden tulkitseminen. • Ajankohtaiset talousasiat. • Talousalan vierailuja ja vierailijoita mahdollisuuksien mukaan. Talous ja matematiikka -opintojaksolla käsitellään kiinnostavia ja ajankohtaisia taloudellisia ja yhteiskunnallisia asioita. Asioihin perehdytään sekä teorian (yhteiskuntaoppi) että laskemisen (matematiikka) kannalta. Opintojakso sopii erityisesti kaupallisia ja yhteiskunnallisia opintoja harkitseville sekä näistä asioista kiinnostuneille. Opintojakso tukee matematiikan ja yhteiskuntaopin ylioppilaskirjoituksia syventämällä pakollisten opintojaksojen sisältöjä. Opetustavat valitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. Opintojaksossa tutustutaan oman oppilaitoksen ulkopuolisiin toimijoihin ja pyritään toteuttamaan yritysyhteistyötä esimerkiksi yritysvierailuilla tai saamalla vierailijoita yritysmaailmasta. Opintojakso arvioidaan suoritusmerkinnällä tai arvosanalla. Arviointi perustuu mm. opiskelijan tuntityöskentelyyn ja annettujen tehtävien suorittamiseen. Tarkemmat arviointikriteerit sovitaan opintojakson alussa. Opintojakso suoritetaan yhteistyössä pitkän matematiikan kanssa. Opintojakson esitietietona vaaditaan talousmatematiikan opintojakson ja yhteiskuntaopin ensimmäisen opintojakson tiedot.

Terveystieto

Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
• pystyy luomaan kokonaiskuvaa terveydestä ja sen yksilöllisistä, yhteisöllisistä, yhteiskunnallisista ja globaaleista edellytyksistä, pystyy tekemään perusteltuja ehdotuksia siitä, miten omaa, muiden ihmisten sekä ympäristön terveyttä ja turvallisuutta voidaan ylläpitää tai edistää, sekä osaa käyttää terveystiedon käsitteitä asianmukaisesti • osaa hakea tietoa eri lähteistä, soveltaa ja analysoida terveyteen liittyvää tietoa sekä arvioida tiedon luotettavuutta ja pätevyyttä, ymmärtää tieteellisen tiedon ja arkitiedon eron terveyden ja sairauksien riskien, syiden, vaikutusmekanismien ja seurausten selittämisessä sekä osaa perustella näkemyksiään tutkimustiedon avulla • osaa analysoida ja arvioida omien tarpeiden, käsitysten, kokemusten, asenteiden ja arvojen ohjaavaa vaikutusta terveyteen liittyvissä valinnoissa sekä omien elintapojen ja kulutustottumusten vaikutuksia terveyteen ja ympäristöön • osaa analysoida terveyteen ja sairauksiin liittyviä eettisiä kysymyksiä sekä kestävän kehityksen edellytyksiä ja vaikutuksia terveyteen • osaa valita itselle sopivia ja tilanteen kannalta tarkoituksenmukaisia oppimisen tapoja sekä osaa asettaa tavoitteita omalle oppimiselleen ja pystyy arvioimaan niiden saavuttamista realistisesti
Oppiaineen laaja-alaisen osaamisen osa-alueet
• Terveystiedon opetus tuottaa hyvinvointiosaamista kehittämällä ymmärrystä keskeisistä hyvinvointiin liittyvistä yksilöllisistä, yhteisöllisistä ja yhteiskunnallisista edellytyksistä sekä lisäämällä valmiuksia oman ja muiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. • Vuorovaikutusosaaminen kehittyy terveystiedossa sekä oppiaineen sisältöjen että käytettävien opetusmenetelmien avulla. • Eri tieteenaloihin perustuvana oppiaineena terveystiedolle on luontevaa kehittää monitieteistä ja luovaa osaamista. • Yhteiskunnallinen osaaminen tulee oppiaineessa esille pohdinnoissa turvallisesta ympäristöstä, terveyden eriarvoisuudesta sekä elintapavalintojen seurauksista. • Eettisyys ja ympäristöosaaminen näkyy terveystiedon opetuksessa erilaisten ympäristöjen terveysvaikutuksiin liittyvien omien kulutustottumusten analysointina ja seurausten arviointina sekä eettisten kysymysten ratkomisena. • Terveystiedossa tarkastellaan globaaleja terveyskysymyksiä ja niihin vaikuttamista. Tällaisten aihepiirien käsittely vahvistaa osaltaan globaali- ja kulttuuriosaamista.
Suoritusohjeet ja arviointi
• Hyväksytty suoritus edellyttää aktiivista osallistumista oppitunneille, annettujen tehtävien tekemistä sekä kokeen suorittamista hyväksyttävästi. • OHYV1-opintojakso sisältää TE1-moduulin (Terveys voimavarana) ja on kaikille pakollinen opintojakso ensimmäisen vuoden ensimmäisessä ja toisessa jaksossa. • TE1 (osa hyvinvoinnin opintojaksoa), TE2 ja TE3 arvioidaan arvosanalla 4-10. TE4 arvioidaan suoritusmerkinnällä (S)
Itsenäinen opiskelu
• Mahdollisesta itsenäisestä suorituksesta tulee sopia aina erikseen opettajan kanssa.
oHYV1 Hyvinvointi (pakollinen, 6 op)
Opintojaksossa opiskellaan 1.–2. jakson aikana psykologian, terveystiedon ja opinto-ohjauksen ensimmäinen opintojakso. Keskeiset sisällöt: Oppiminen, itsetuntemus ja niitä tukevat tekijät • oppimispsykologia, toimintaan vaikuttavia psyykkisiä, sosiaalisia, kulttuurisia ja biologisia tekijöitä (PS) • ravinto, liikunta, uni, painonhallinta, seksuaalisuus (TE) • opiskelu ja lukion käytänteet, vahvuudet (OP) • vuorovaikutusosaaminen Hyvinvointiosaaminen • mielenterveys ja stressi • OYK:n opiskeluhuollon palvelut • tutustuminen toisiin opiskelijoihin Kriittinen ajattelu • tieteellinen tutkimus, tutkimussuunnitelma (PS) • terveyskäyttäytymisen ymmärtäminen (TE) • opinto- ja jatko-opintosuunnitelman tekeminen (OP)
oTE2 Terveys ja ympäristö (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt: Terveyteen liittyvän tiedon hankinta, arviointi ja tulkinta • tieteellinen tieto ja arkitieto, ajattelun vinoumia, tutkimusprosessin vaiheet, tutkimustiedon luotettavuuden arviointi • terveysviestinnän muotoja ja vaikutuskeinoja, terveysviestinnän merkityksen ja luotettavuuden arviointi Ympäristön terveellisyys ja turvallisuus • rakennetun ympäristön, luonnonympäristön ja psykososiaalisen ympäristön yhteyksiä ja vaikutuksia terveyteen • kestävä kehitys ja terveys • ympäristöjen turvallisuus ja väkivallan ehkäisy • työhyvinvointi Mielihyvä ja riippuvuus • riippuvuuteen vaikuttavat biologiset, psyykkiset ja sosiaaliset mekanismit • keskeiset aine- ja toiminnalliset riippuvuudet, riippuvuuksien syitä ja ehkäisykeinoja, riippuvuuksien aiheuttamia haittoja
oTE3 Terveys ja yhteiskunta (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt: Terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy eri aikakausina • terveyskäsityksiä ja sairauksien selitysmalleja • keskeisiä väestöjen terveyteen vaikuttaneita yhteiskunnallisia, tieteeseen ja teknologiaan liittyviä tekijöitä • tulevaisuuden terveyshaasteita ja mahdollisuuksia Sairaudet ja hoito • epidemiologinen siirtymä, keskeiset tarttumattomat ja tartuntataudit • sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen, tuottaminen ja käyttäminen • itsehoito ja omahoito Eettiset kysymykset • eettisen analysoinnin näkökulmia: hyveet, seuraukset, oikeudet, velvollisuudet, motiivit, arvot ja normit • keskeisiä terveyteen ja sairauksiin liittyviä eettisiä ja oikeudellisia kysymyksiä kuten hedelmöityshoidot, abortti, elintapoihin liittyvä vapaus ja vastuu, seulonnat, geeniteknologia, eutanasia • terveydenhuollon eettiset periaatteet, potilaan oikeudet, priorisointi • terveys ja terveyden eriarvoisuus Suomessa ja globaalisti sekä niihin vaikuttaminen
oTE4 Terveystiedon kertaus (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt: • Opintojaksojen 1-3 keskeiset sisällöt, jotka sovitaan opintojakson alussa yhteisesti opiskelijoiden tarpeen mukaan.

Teatteri

Oppiaineen opetuksen yleiset tavoitteet
• oman ilmaisun vapauttaminen ja kehittäminen, esimerkiksi oma puheilmaisu • esiintymisjännitys ja keinot, joilla se selätetään • ryhmässä toimiminen ja toisten kuunteleminen
Suoritusohjeet ja arviointi
• työskennellään pääosin ryhmässä • pieni esitys, esimerkiksi kuunnelma • palautekeskustelut
Itsenäinen opiskelu
• oppiainetta ei voi suorittaa itsenäisesti • poikkeuksena itsenäisesti yksin tai ryhmässä suoritettava Teatterin lukiodiplomi
oTEA1 Vapaudu esiintyjänä (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • oman ilmaisun vapauttaminen ja kehittäminen, esimerkiksi oma puheilmaisu • esiintymisjännitys ja keinot, joilla se selätetään • ryhmässä toimiminen ja toisten kuunteleminen Opintojakson suorittamiseen liittyvät työt ja työskentelytavat • työskennellään pääosin ryhmässä • pieni esitys, esimerkiksi kuunnelma • palautekeskustelut
oTEA2 Yhdessä estradille (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • omaa ilmaisua kehittävät harjoitukset • monipuolisesti myös näyttelijäntyön harjoituksia, esimerkiksi henkilöhahmon rakentaminen fyysisesti • teatterin keinoihin tutustuminen Opintojakson suorittamiseen liittyvät työt ja työskentelytavat • työskennellään pääosin ryhmässä • demoesitys dramatisoiduista kohtauksista • palautekeskustelut
oTEA3 Tutustu teatterin eri lajeihin (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • teatterin eri lajeihin tutustuminen, esimerkiksi soveltava teatteri ja performanssi • valmistetaan demoesitys jostakin opintojaksolla tutuksi tulleesta lajista, esimerkiksi näkymätön teatteri tai forum-teatteri Opintojakson suorittamiseen liittyvät työt ja työskentelytavat • työskennellään ryhmässä • demoesitys • palautekeskustelut
oTEA4 Ideasta muotoon (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • esityksen tekemisen eri osa-alueisiin tutustuminen, esimerkiksi dramaturgia ja näyttämökuvan rakentaminen • esityksen valmistaminen prosessina Opintojakson suorittamiseen liittyvät työt ja työskentelytavat • työskennellään ryhmässä • esitys • palautekeskustelut
oTELD8 Teatterin lukiodiplomi (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt • opiskelija valmistaa esityksen: työskentelyprosessin hallinta, taiteellisen työskentelyn arviointitaidot, taiteellisen kokonaisuuden ymmärtäminen, teatterin keinot, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot Opintojakson suorittamiseen liittyvät työt ja työskentelytavat • opiskelija suorittaa diplomin yksin tai ryhmänä itsenäisesti • opiskeljalle annetaan tarkemmat suorittamisohjeet
oKUMUTEA Taide ja hyvinvointi (koulukohtainen valinnainen, 3 op)
Oppiaineet • Kuvataide • Teatteri • Musiikki Keskeinen sisältö • Opintojaksolla työskennellään käyttäen taidetta oman hyvinvoinnin edistäjänä • Opintojaksolla hyödynnetään taiteellisessa työskentelyssä opiskelijoiden henkilökohtaisia, yhteisöllisiä ja kulttuurisia kokemuksia • Opintojakson aikana toimitaan yhdessä ja kehitetään rakentavaa vuorovaikutusta • Opintojakso sisältää taiteidenvälistä yhteistyötä • Opintojaksolla tutustutaan Helsingin monipuoliseen taidetapahtumien tarjontaan • Opintojaksolla keskitytään vierailuihin ja taiteidenvälisiin projekteihin sekä keskusteluun
TTM1 I love you, Roger Taylor -musiikkinäytelmä (koulukohtainen valinnainen, 4-6 op)
Lukuvuonna 2022 – 2023 lukiossa tehdään musiikkinäytelmä I love you, Roger Taylor. Aiempien musikaalien tapaan kyseessä on takuuvarmasti rentoa meininkiä, jossa korostuu yhteisöllisyys ja luovuus. Musiikkinäytelmään osallistumisesta voi saada 4–6 opintopistettä. Osa tunneista on sijoitettu lukujärjestyksiin, joten opintotarjottimesta pitää valita opintojaksot TTM1 (3. ja 4. jakso, palkki H34). Lisäksi viidennen jakson alkupuoliskolla on intensiivinen harjoitusjakso ja varsinaiset esitykset. Voit oman mielenkiintosi mukaan valita, mitä teet musiikkinäytelmässä. Jos esimerkiksi tekniikka tai puvustus/maskeeraus kiinnostaa, voit keskittyä haluamaasi osa-alueeseen. Musiikkinäytelmän casting tehdään jo syksyn alussa. Myös abit voivat osallistua musiikkinäytelmään, koska yo-kirjoitusten välisenä aikana harjoitustahtia rauhoitetaan.

Musiikki

Oppiaineen opetuksen yleiset tavoitteet
• Lukion musiikinopetuksen tavoitteena on innostaa opiskelijoita aktiiviseen musiikilliseen toimintaan. Musiikin opintojaksoilla opiskelija syventää myönteistä suhdetta musiikkiin ja taiteelliseen ilmaisuun sekä pohtii niiden merkitystä elämässä. • Musiikin opetus tarjoaa tilaisuuksia soittamisen, laulamisen ja oman musiikin tekemisen kokeilemiseen sekä musiikillisten taitojen ja luovan musiikillisen ilmaisun kehittämiseen. • Musiikin opiskelu tukee oppimista ja yhteisöllisyyttä monin tavoin. Yhteismusisointi on ainutlaatuista ryhmätoimintaa, joka vahvistaa vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitoja. Samalla se kehittää luovan ja kriittisen ajattelun taitoja.
Oppiaineen laaja-alaisen osaamisen osa-alueet
• Musiikki on olennaiselta olemukseltaan yhteistoimintaa ja yhdessä tekemistä. Musiikillisen ja muun taiteellisen toiminnan kautta opiskelijat harjaantuvat ymmärtämään paitsi itseään myös muiden ajatuksia ja tunteita, mikä on edellytys myötätunnon kehittymiselle ja kyvylle asettua toisen asemaan. (hyvinvointi- ja vuorovaikutustaidot, eettisyys) • Musiikki avaa näköalan ihmisenä olemiseen ja yhteiskuntaan. Musiikki ja muut taiteet avartavat ja laajentavat ajattelua, sisäistä katsetta, mikä auttaa näkemään esimerkiksi yli erilaisten raja-aitojen ja kohtaamaan konflikteja. (globaali- ja kulttuuriosaaminen, yhteiskunnallinen osaamisen) • Musiikillinen toiminta ohjaa ymmärtämään, että mielikuvitus ja kyky kuvitteluun ovat tärkeitä inhimillisiä ominaisuuksia. Ne auttavat katsomaan asioita toisin, ajattelemaan uusilla tavoilla ja ratkomaan käytännön ongelmia. (luova ja monitieteinen osaaminen, ympäristöosaaminen)
Suoritusohjeet ja arviointi
• MU1-2 ovat pakollisia opintojaksoja (MU2-opintojakso on vaihtoehtoinen KU2-opintojakson kanssa). MU3-10 ovat soveltavia opintojaksoja. • MU1-opintojakso on suositeltavaa suorittaa 1. vuonna. Muuten opintojaksot voi suorittaa vapaassa järjestyksessä. • Opintojaksot MU1-4 arvioidaan numeroarvosanalla 4–10. Soveltavat opintojaksot arvioidaan suoritusmerkinnällä S.
Itsenäinen opiskelu
Opintojaksoja ei voi pääsääntöisesti suorittaa itsenäisesti.
oMU1 Intro – kaikki soimaan (pakollinen, 2 op)
• Opintojaksolla lauletaan ja soitetaan yhdessä, tutustutaan oman musiikin tekemiseen niin perinteisillä soittimilla kuin musiikkiteknologiaa hyödyntäen sekä perehdytään erilaisiin tapoihin kuunnella musiikkia. Samalla pohditaan omaa suhdetta musiikkiin ja musiikin merkitystä omassa elämässä.
oMU2 Syke – soiva ilmaisu (pakollinen, 2 op)
• Opintojaksolla jatketaan yhteissoittotaitojen kehittämistä. Ohjelmistossa painottuu suomalainen ja opiskelijoiden omat musiikkikulttuurit. Luovaa musiikillista ilmaisua harjoitellaan myös teknologiaa hyödyntäen.
oMU3 Genre - globaali uteliaisuus (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
• Opintojaksolla tutustutaan erilaisiin musiikkikulttuureihin ja työskennellään monipuolisesti soittaen ja laulaen erilaisten musiikkien parissa. Samalla pohditaan musiikin merkitystä erilaisissa kulttuureissa.
oMU4 Demo - luovasti yhdessä (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
• Opintojaksolla perehdytään musiikilliseen vaikuttamiseen ja vuorovaikutukseen (esim. kantaaottava ja aatteellinen musiikki, propaganda) sekä musiikin suhteeseen muihin taiteisiin ja medioihin (esim. näyttämö, elokuva- ja mainosmusiikki). • Opintojakson ohjelmisto ja työskentelytavat suunnitellaan opintojakson alussa yhdessä opiskelijoiden kanssa.
oMU5 Musiikkiprojekti (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
• Opiskelijan itsenäisesti suunnittelema ja toteuttama musiikillinen projekti, joka voi olla esim. konsertti, äänite, monitaiteellinen esitys tai installaatio, kirjallinen tutkielma, uusmediaprojekti tai tuotannollinen työ.
oMU6 Kuoro (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
• Lukion omassa kuorossa lauletaan monipuolisesti moniäänistä ohjelmistoa ja kehitetään samalla laulutekniikkaa. Vaikka töitä tehdään tosissaan, on hienostunutta äänenmuodostusta tärkeämpää rento yhdessä tekemisen meininki. • Toimii lukujärjestyksen ulkopuolella. Harjoitusajoista ilmoitetaan lukukauden alussa. • Kuoroon voi osallistua useampana lukuvuonna (1 vuosi = 2op).
oMU7 Orkesteri (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
• Koko koulun yhteisessä orkesterissa soitetaan monipuolisesti eri tyylilajeista koostuvaa orkesterisoittimille sovitettua ohjelmistoa. • Orkesteri esiintyy koulun tilaisuuksissa ja juhlissa. • Toimii lukujärjestyksen ulkopuolella. Harjoitusajoista ilmoitetaan lukukauden alussa. • Orkesteriin voi osallistua useampana lukuvuonna (1 vuosi = 2op).
oMU8 Pienyhtye (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
• Pienyhtye = bändi tai lauluyhtye. • Opintojaksolla harjoitellaan ohjatusti viikoittain pienyhtyeen jäsenten toiveiden mukaista ohjelmistoa. • Toimii lukujärjestyksen ulkopuolella. Harjoitusajoista sovitaan erikseen pienyhtyeen jäsenten ja opettajan kesken. • Pienyhtyeeseen voi osallistua useampana lukuvuonna (1 vuosi = 2op).
oMU9 Biisintekoverstas (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
• Opintojaksolla tutustutaan käytännönläheisesti oman musiikin säveltämiseen, sanoittamiseen ja sovittamiseen. • Koko lukuvuoden ajalle hajautettu opintojakso koostuu lukujärjestyksen ulkopuolisista työpajoista, itsenäisestä työskentelystä sekä henkilökohtaisesta ohjauksesta.
oMU10 Musiikkiteknologia (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
• Opintojaksolla tutustutaan käytännönläheisesti studiotyöskentelyn ja digitaalisen äänituotannon perusteisiin. • Opiskelijoiden kiinnostuksen mukaan opintojaksolla voidaan myös perehtyä esimerkiksi äänisuunnitteluun, äänitaiteeseen tai elektronisen live-musiikin tekemiseen. • Koko lukuvuoden ajalle hajautettu opintojakso koostuu lukujärjestyksen ulkopuolisista työpajoista, itsenäisestä työskentelystä sekä henkilökohtaisesta ohjauksesta.
oMULD6 Musiikin lukiodiplomi
• Lukiodiplomi on osoitus lukio-opintojen aikaisesta erityisestä harrastuneisuudesta. Musiikin lukiodiplomi on joko musiikillinen projekti (esim. konsertti tai äänite) tai näytesalkku lukioaikaisesta musiikillisesta toiminnasta. • Lukiodiplomin tekemisen edellytyksenä on, että opiskelija on suorittanut vähintään neljä musiikin opintojaksoa. • Lukiodiplomiopintojakso ei ole lukujärjestyksessä, vaan koostuu opiskelijan itsenäisestä työskentelystä ja henkilökohtaisesta ohjauksesta.
oKUMUTEA Taide ja hyvinvointi (koulukohtainen valinnainen, 3 op)
Oppiaineet • Kuvataide • Teatteri • Musiikki Keskeinen sisältö • Opintojaksolla työskennellään käyttäen taidetta oman hyvinvoinnin edistäjänä • Opintojaksolla hyödynnetään taiteellisessa työskentelyssä opiskelijoiden henkilökohtaisia, yhteisöllisiä ja kulttuurisia kokemuksia • Opintojakson aikana toimitaan yhdessä ja kehitetään rakentavaa vuorovaikutusta • Opintojakso sisältää taiteidenvälistä yhteistyötä • Opintojaksolla tutustutaan Helsingin monipuoliseen taidetapahtumien tarjontaan • Opintojaksolla keskitytään vierailuihin ja taiteidenvälisiin projekteihin sekä keskusteluun
TTM1 I love you, Roger Taylor -musiikkinäytelmä (koulukohtainen valinnainen, 4-6 op)
Lukuvuonna 2022 – 2023 lukiossa tehdään musiikkinäytelmä I love you, Roger Taylor. Aiempien musikaalien tapaan kyseessä on takuuvarmasti rentoa meininkiä, jossa korostuu yhteisöllisyys ja luovuus. Musiikkinäytelmään osallistumisesta voi saada 4–6 opintopistettä. Osa tunneista on sijoitettu lukujärjestyksiin, joten opintotarjottimesta pitää valita opintojaksot TTM1 (3. ja 4. jakso, palkki H34). Lisäksi viidennen jakson alkupuoliskolla on intensiivinen harjoitusjakso ja varsinaiset esitykset. Voit oman mielenkiintosi mukaan valita, mitä teet musiikkinäytelmässä. Jos esimerkiksi tekniikka tai puvustus/maskeeraus kiinnostaa, voit keskittyä haluamaasi osa-alueeseen. Musiikkinäytelmän casting tehdään jo syksyn alussa. Myös abit voivat osallistua musiikkinäytelmään, koska yo-kirjoitusten välisenä aikana harjoitustahtia rauhoitetaan.

Kuvataide

Yleiset tavoitteet
Kuvataiteen opetuksen yleiset tavoitteet on jäsennetty kolmeksi tavoitealueeksi: Kuvien merkitys, Osallisuus ja toimijuus sekä Ilmaisun ja tulkinnan taidot. (OPH) Oppiaineen keskeisenä tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkityksen omassa elämässään. Opetuksella tuetaan laaja-alaisen yleissivistyksen rakentumista sekä aktiiviseen toimijuuteen kasvamista. Opiskelijoille tarjotaan monipuolisia mahdollisuuksia tulevaisuuden jatko-opinto-, työelämä- ja kansainvälisyysvalmiuksien kehittämiseen. Tärkeätä on että, opiskelija kokee opinnoissaan tekemisen ja onnistumisen iloa ja riemua ja opiskelija huomaa taiteellisen toiminnan merkityksen osana omaa hyvinvointia.
Laaja-alainen osaaminen
Kuvataiteen opinnot tukevat opiskelijan hyvinvointiosaamista kuvailmaisuun sisältyvien aistikokemusten, tunteiden ja henkilökohtaisten merkitysten avulla. Itselle merkityksellisen visuaalisen kulttuurin ymmärtäminen ja ilmaiseminen tukee identiteetin rakentumista, hyvinvointia ja elinikäistä oppimista. Kuvataiteen opinnoissa kehitetään vuorovaikutusosaamista rakentamalla dialogia ja ymmärrystä erilaisia kuvakulttuureja tarkastelemalla, niitä jakamalla ja niistä keskustelemalla. Kuvataide syventää visuaalisen kulttuurin monilukutaitoa, jonka avulla myös monitieteinen ja luova osaaminen kehittyy. Taiteelle ominainen työskentely hyödyntää erilaisia tutkimisen, ilmaisemisen, esittämisen ja toiminnan tapoja. Yhteiskunnallista osaamista syvennetään tutkimalla visuaalisen kulttuurin ilmentämiä arvoja ja merkityksiä esimerkiksi rakennetussa ympäristössä, esineissä, mediassa ja taiteessa. Opiskelijoita rohkaistaan ottamaan kantaa ja osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä vaikuttamaan kestävän tulevaisuuden puolesta. Opinnoissa syvennetään eettisyyttä ja ympäristöosaamista tutkimalla ympäristön, yhteiskunnan ja globaalin maailman eettisiä ja ekologisia kysymyksiä kuvailmaisun keinoin. Globaali- ja kulttuuriosaamista syvennetään tutkimalla kulttuurista monimuotoisuutta. Opiskelijoita kannustetaan arvostamaan elinympäristöään ja sen kulttuuriperintöä.
Suoritusohjeet ja arviointi
Pakollisia ovat opintojaksot oKU1- oKU2, joista oKU2 on vaihtoehtoinen musiikin oMU2-kurssin kanssa. Valtakunnallisia valinnaisia ovat oKU3 ja oKU4. Valtakunnalliset pakolliset ja valinnaiset opintojaksot arvioidaan asteikolla 4-10. Koulukohtaisia valinnaisia ovat oKU5 - oKU11. Koulukohtaiset valinnaiset arvioidaan asteikolla 4-10, poikkeuksena oKU8 ja oKU9, joista opiskelija saa suoritusmerkinnän (S), halutessaan myös numeroarvosanan. Opintojaksoja ei voi suorittaa itsenäisesti. Arviointi on kannustavaa, vuorovaikutteista ja opiskelijan kuvataiteellista osaamista ja kiinnostusta kehittävää. Arviointi tukee opiskelijan omakohtaista suhdetta kuvataiteeseen ja muuhun visuaaliseen kulttuuriin. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan kuvataiteellisen osaamisen kehittyminen, erilaiset työskentelyprosessit ja työskentelyn tulokset.
oKU1 Omat kuvat, jaetut kulttuurit (pakollinen, 2 op)
• opiskelija löytää omille ajatuksilleen ja mielikuvilleen luontevimman kuvallisen ilmaisumuodon sekä kokee tekemisen ja onnistumisen iloa ja riemua • oman kuvailmaisun kehittäminen kokeilemalla erilaisia kuvan tuottamisen tekniikoita • omien kuvien tarkasteleminen suhteessa taiteen kuviin ja muuhun visuaaliseen kulttuuriin • kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin historiaan, käsitteistöön ja ajankohtaisiin ilmiöihin tutustuminen • kuvakulttuurien merkityksen ymmärtäminen omassa elämässään, yhteiskunnassa ja globaalissa maailmassa • vaikuttaminen ja osallistuminen kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin keinoin
oKU2 Ympäristön tilat, paikat ja ilmiöt (vaihtoehtoinen MU2-opintojakson kanssa, 2 op)
Keskeinen sisältö • arkkitehtuurin, muotoilun ja median käsitteistöön ja kuvastoihin tutustuminen • ympäristön ajankohtaisten ilmiöiden ilmeneminen visuaalisessa kulttuurissa • arkkitehtuurin tuntemuksen syventäminen • ympäristön kuvakulttuurit identiteettien rakentajina ja kulttuuriperinnön uudistajina • opiskelijoiden omien kuvien ja suunnitelmien käyttäminen tutkivan ja pitkäkestoisen työskentelyn lähtökohtana
oKU3 Kuva viestii ja vaikuttaa (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeinen sisältö • median, viestinnän ja taiteen käsitteistöön ja kuvastoihin perehtyminen • kuvien voima ja vaikutus mediassa, kuvataiteessa ja muussa visuaalisessa kulttuurissa • kuvallisten ja sanallisten kuvatulkinnan keinojen soveltaminen omassa kuvailmaisussa • median sisällöt, tuotteet, ilmiöt ja ympäristöt oman kuvallisen tuottamisen lähtökohtina • kuvien tuottaminen, muokkaaminen ja esittäminen digitaalisesti ja muilla keinoilla
oKU4 Taiteen monet maailmat (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
• oman kuvailmaisun kehittäminen monipuolisin piirustus- ja maalaustekniikoin • taiteen käsitteistöön ja kuvastoihin perehtyminen • eri aikoina ja eri kulttuureissa tuotettu taide, painotus moderniin taiteeseen • merkityksellisten kulttuuristen, yhteiskunnallisten ja globaalien ilmiöiden tutkiminen • tekemisen ja onnistumisen ilo ja taiteellisen toiminnan merkitys osana omaa hyvinvointia
oKU5 Piirustus, maalaus ja nykytaide (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Keskeinen sisältö • erilaisten piirtimien ja maalaustekniikoiden erityispiirteet • kuvan tulkinta kuvallisin ja sanallisin keinoin • oman taiteellisen ilmaisun ja luovuuden vahvistaminen • nykytaiteen ilmiöt ja keinot omassa ilmaisussa • kuvan sisältö ja muoto taiteilijan ja kulttuurin viestinä • tekemisen ja onnistumisen ilo ja taiteellisen toiminnan merkitys osana omaa hyvinvointia
oKU6 Kuvanveisto ja keramiikka (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Keskeinen sisältö • muotoon, materiaaliin ja käyttötarkoitukseen pohjaavien suunnittelutaitojen kehittäminen • käyttöesineiden ja veistosten toteutus erilaisista keraamisista materiaaleista • muovailu-, levy- ja makkaratekniikka • keskeisimmät koristelutekniikat ja lasituskokeilut • keraaminen pienoisveistos • kierrätysmateriaalit ja kuvanveisto • kädentaitojen kehittäminen ja luovan toiminnan merkitys osana omaa hyvinvointia
oKU7 Valokuvailmaisu ja pimiötyöskentely (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Keskeinen sisältö • valokuvakerronnan ominaispiirteet • kuvajournalismi • järjestelmäkameran (filmi ja digi) toimintaperiaatteet • mustavalkokuvien kopiointi ja pimiötyöskentely • digitaalinen kuvankäsittely • valokuvauksen historia ja valokuva nykytaiteessa • oman luovan kuvailmaisun kehittäminen
oKU8 Kirjansidonta ja käsintehty paperi (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Keskeinen sisältö • perinteisiin taidekäsityötaitoihin tutustuminen ja kädentaitojen kehittäminen • tavoitteelliseen työskentelyyn harjaantuminen • paperin valmistaminen kierrätysmateriaaleista • paperin perinteinen marmorointi ja muut koristelutekniikat • kirjojen ja albumien sidonta em. materiaaleja käyttäen Opintojakson arviointi, suoritusmerkintä S
oKU9 Kankaanpainanta ja värjäystyöpaja (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Keskeinen sisältö • kankaanpainannan ja värjäyksen perinteisiin, sekä uusiin, kokeileviin menetelmiin tutustuminen • tekniikoiden soveltaminen ennakkoluulottomasti omassa työskentelyssä • leimasinpainanta • solmuvärjäys ja vahabatiikki • silkkipainotekniikat ja kankaanmaalaus • kierrätystekstiilien hyödyntäminen omissa kankaanpainotöissä • Opintojakson arviointi, suoritusmerkintä S, halutessaan opiskelija saa numero arvosanan.
oKU10 Digitaalinen kuvailmaisu (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Keskeinen sisältö • digitaalisen kuvankäsittelyn mahdollisuudet, käytännöt ja ilmenemismuodot kuvataiteessa, kuvaviestinnässä ja graafisessa suunnittelussa • valokuvan kuvankäsittely • luova kuvankäsittely (kuvamanipulaatio) • kuvankäsittelyohjelman perusteet ja mahdollisuudet • digitaalisen kuvan tekijänoikeudet • piirtopöytätyöskentelyn hyödyntäminen kuvailmaisussa
oKU11 Taidegrafiikka (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Keskeinen sisältö • taidegrafiikan menetelmiin, ilmaisuun ja historiaan tutustuminen • taiteentuntemuksen syventäminen ja oman kuvailmaisun kehittäminen • kohopainomenetelmät • syväpaino / kuivaneulatekniikka • monotypia ja sekatekniikat • taidegrafiikan vedostaminen ja merkitseminen
oKUMUTEA Taide ja hyvinvointi (koulukohtainen valinnainen, 3 op)
Oppiaineet • Kuvataide • Teatteri • Musiikki Keskeinen sisältö • Opintojaksolla työskennellään käyttäen taidetta oman hyvinvoinnin edistäjänä • Opintojaksolla hyödynnetään taiteellisessa työskentelyssä opiskelijoiden henkilökohtaisia, yhteisöllisiä ja kulttuurisia kokemuksia • Opintojakson aikana toimitaan yhdessä ja kehitetään rakentavaa vuorovaikutusta • Opintojakso sisältää taiteidenvälistä yhteistyötä • Opintojaksolla tutustutaan Helsingin monipuoliseen taidetapahtumien tarjontaan • Opintojaksolla keskitytään vierailuihin ja taiteidenvälisiin projekteihin sekä keskusteluun
oKULD2 Kuvataiteen lukiodiplomi (2 op)
Keskeinen sisältö • Muodostuu teoksesta sekä työskentelyprosessia, itsearviointia sekä kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin tuntemusta kuvaavasta portfoliosta • Antaa erityisen näytön lukioaikaisesta osaamisesta ja harrastuneisuudesta kuvataiteessa Diplomin arviointiohjeet julkaistaan vuosittain tehtävien yhteydessä. Ennen diplomikurssille osallistumista opiskelijalla täytyy olla suoritettuna vähintään neljä lukion hyväksymää kuvataiteen kurssia
TTM1 I love you, Roger Taylor -musiikkinäytelmä (koulukohtainen valinnainen, 4-6 op)
Lukuvuonna 2022 – 2023 lukiossa tehdään musiikkinäytelmä I love you, Roger Taylor. Aiempien musikaalien tapaan kyseessä on takuuvarmasti rentoa meininkiä, jossa korostuu yhteisöllisyys ja luovuus. Musiikkinäytelmään osallistumisesta voi saada 4–6 opintopistettä. Osa tunneista on sijoitettu lukujärjestyksiin, joten opintotarjottimesta pitää valita opintojaksot TTM1 (3. ja 4. jakso, palkki H34). Lisäksi viidennen jakson alkupuoliskolla on intensiivinen harjoitusjakso ja varsinaiset esitykset. Voit oman mielenkiintosi mukaan valita, mitä teet musiikkinäytelmässä. Jos esimerkiksi tekniikka tai puvustus/maskeeraus kiinnostaa, voit keskittyä haluamaasi osa-alueeseen. Musiikkinäytelmän casting tehdään jo syksyn alussa. Myös abit voivat osallistua musiikkinäytelmään, koska yo-kirjoitusten välisenä aikana harjoitustahtia rauhoitetaan.

Liikunta

Oppiaineen opetuksen yleiset tavoitteet
Liikunnan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija oppii soveltamaan liikuntataitoja ja -tietoja erilaisissa liikuntatehtävissä, -muodoissa ja -lajeissa eri vuodenaikoina ja eri olosuhteissa (kuten sisällä, ulkona ja vedessä) lisäksi tavoitteena on, että opiskelija oppii arvioimaan fyysisiä ominaisuuksiaan (voima, kestävyys, liikkuvuus ja nopeus) sekä saadun tiedon pohjalta harjoittamaan niitä.
Oppiaineen laaja-alaisen osaamisen osa-alueet
Liikunnan opetus vahvistaa opiskelijan motivaatiota, itseluottamusta ja pätevyyttä fyysiseen aktiivisuuteen sekä ymmärrystä elämänmittaisen liikunta-aktiivisuuden merkityksestä. Liikunta tukee opiskelijan pitkäjänteisyyttä, sinnikkyyttä ja jaksamista vahvistaen hyvinvointiosaamista. Vuorovaikutusosaaminen kehittyy liikunnan opetuksen monipuolisten työtapojen ja menetelmien avulla. Monitieteinen ja luova osaaminen kehittyy liikunnan oppimistilanteissa, jotka ovat luonteeltaan ongelmanratkaisutilanteita Yhteiskunnallista osaamista vahvistetaan liikunnassa opettamalla opiskelijaa ottamaan vastuuta omasta ja yhteisestä toiminnasta ja sen turvallisuudesta sekä auttamalla ja avustamalla muita liikuntatunneilla Itsensä pitkäjänteinen kehittäminen, oman lihasvoiman käyttö sekä toisia kunnioittava toiminta ilmenevät eettisyytenä ja ympäristöosaamisena, joka toteutuu liikunnassa toimintana yhteiseksi hyväksi. Liikunta globaalina, yhteisenä ja kehollisena, kielenä yhdistää erilaiset ihmiset ja kulttuurit vahvistaen opiskelijoiden globaali- ja kulttuuriosaamista.
Suoritusohjeet ja arviointi
Liikunnan arviointi perustuu opintojaksoissa määriteltyihin fyysisen, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn tavoitteisiin. Arviointi perustuu jatkuvaan ja monipuoliseen näyttöön, ja siinä käytetään monipuolisesti opettaja-, vertais- ja itsearvioinnin eri muotoja. Arviointi ei kohdistu opiskelijan arvoihin, asenteisiin tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Fyysisten kunto-ominaisuuksien tasoa ei käytetä arvioinnin perusteena. Mikäli poissaoloja kertyy liikuntatunneilta useita, on ne korvattava. Poissaolojen korvaukset sovitaan opettajan kanssa. Liikuntatunneilla pitää olla asianmukainen varustus. Opintojaksot 1-2, liikunnan pakolliset moduulit arvioidaan numeroarvosanalla 4-10 Opintojaksot 3-6, liikunnan valtakunnalliset moduulit arvioidaan suoritusmerkinnällä numeroarvosanalla 4-10, liikunnan koulukohtaiset valinnaiset opintojaksot arvioidaan suoritusmerkinnällä (S)
oLI1 Oppiva liikkuja (pakollinen, 2 op)
Keskeiset sisällöt Liikuntataitojen soveltaminen erilaisissa opetusryhmän yhteisissä liikuntatehtävissä, -muodoissa ja -lajeissa opiskeluympäristön mahdollisuuksia (kesä-, talvi-, luonto- ja vesiliikunta) sekä sisä- ja ulkoliikuntaa monipuolisesti toteuttaen opetusryhmän yhteistyötaitoja ja yhteishenkeä kehittävät liikuntatehtävät ja -leikit sekä pelit
oLI2 Aktiivinen elämä (pakollinen, 2 op)
Keskeiset sisällöt Fyysisten ominaisuuksien (voima, nopeus, kestävyys ja liikkuvuus) itsearviointi, ylläpito ja kehittäminen monipuolisesti liikkuen. Opintojaksolla korostetaan yhteistyötaitoja sekä yhteishenkeä kehittäviä liikunnallisia pari- ja ryhmätehtäviä.
oLI3 Uudet mahdollisuudet, (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt Uusiin liikuntamuotoihin ja -lajeihin tutustuminen (esim. keilaus, seinäkiipeily, miekkailu, eco-ammunta, golf, padel ja megazone). Opintojaksolla korostuu yhdessä tekeminen uusien kokemusten avulla. Lajit sovitaan jakson alussa yhdessä opiskelijoiden kanssa.
oLI4 Yhdessä liikkuen (joukkuepelit) (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt Monipuolisia palloilulajeja pelaamalla kohotetaan fyysistä kuntoa ja psyykkistä hyvinvointia. Hyödynnetään opiskeluympäristön tarjoamia liikuntamahdollisuuksia ohjelman suunnittelussa yhdessä oppilaiden kanssa
oLI5 Virkistystä liikunnasta (rentoutus) (valtakunnallinen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija lisää opiskeluvireyttään rentouttavien ja elämyksellisten rentoutumisharjoitusten avulla. Opintojaksolla tutustutaan erilaisiin rentoutumismuotoihin esim. jooga ja syvärentoutus. Opintojaksolla työskennellään ryhmässä, parin kanssa sekä itsenäisesti.
oLI6 Kuntosaliharjoittelu (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija saa tietoja ja kokemuksia lihaskunnon harjoittamisesta monipuolisesti. Opintojakso suoritetaan koulun kuntosalilla sekä lähiympäristön kuntoilumahdollisuuksia hyväksi käyttäen. Opintojakson hyväksytty suoritus oikeuttaa koulun kuntosalin ilmaiseen käyttöön.
oLI7 Talviliikunta (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija edistää omaa hyvinvointiaan ja toimintakykyään erilaisten talviliikuntalajien parissa. Opintojaksolla suoritettavat talvilajit sovitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. Lajeina voivat olla mm. jääpelit, curling, maastohiihto ja laskettelu.
oLI8 Vanhojen tanssit (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt Opintojaksolla harjoitellaan erilaisia vanhoja tansseja. Tavoitteena on, että opiskelija osallistuu Vanhojen päivän tanssiesityksiin ja tuntee tanssi- ja seurustelukulttuuriin liittyviä käytöstapoja
oLI9 Projektiliikunta, (koulukohtainen valinnainen, 2 op
Keskeiset sisällöt Opintojakso suoritetaan edustamalla koulua erilaisissa liikuntaprojekteissa. Tavoitteena on, että opiskelija edistää omaa hyvinvointiaan ja sosiaalista toimintakykyään yhteisillä projekteilla (oppilasurheilun palloilusarjat, esityksen suunnittelu koulun juhliin jne.)
oLILD4 Liikunnan lukiodiplomi
Keskeiset sisällöt Liikunnan lukiodiplomi koostuu liikuntakykyisyyden, erityisosaamisen, harrastuneisuuden ja yhteistyötaitojen sekä portfolion muodossa tehtävän itsearvioinnin muodostamasta kokonaisuudesta

Kotitalous

Oppiaineen opetuksen yleiset tavoitteet
Kotitalouden tehtävänä lukiossa on tähdätä opiskelijan henkilökohtaisten kotitaloustaitojen kehittymiseen ja arjesta selviytymiseen
Oppiaineen laaja-alaisen osaamisen osa-alueet
Laaja-alaisen oppimisen osa-alueet tulevat esille opintojakson aikana eri tavoin. Kotitaloudessa hyvinvointiosaamisen alue on kauttaaltaan mukana. Ruoanlaitto jo itsessään on osa hyvinvointia ja tuottaa sitä tekijälleen. Kotitalous pyrkii kokonaisvaltaisen hyvinvointiin, jotta arjen toiminnat olisivat keskeisiä. Vuorovaikutusta tapahtuu opintojakson aikana ja se korostuu muun muassa töiden jakamisessa ja keskustelemalla muiden kanssa. Kotitalouden oppiaineen aineen luonne on monitieteinen. Kotitalous on taito- aine, joka koostuu monesta tieteenalasta ja luovuutta voidaan käyttää oppimalla erilaisia ratkaisuja ja malleja työskentelyyn. Yhteiskunnallinen osaaminen perustuu aineen arkipäiväisiin käytänteisiin, jolloin ympäröivä yhteiskunta on iso osa kotitaloutta. Jokapäiväisessä toiminnassamme joudutaan huomioimaan ympäristön vaatimukset ja eettisyys. Tavaroiden valinnassa ja palveluiden hakemisessa huomioidaan näiden tekijöiden vaikutus. Kotitalous on globaali toimija ja sen takia kulttuuriosaaminen ilmenee kansainvälisen ruoan kurssilla.
Suoritusohjeet ja arviointi
Kotitalouden opintojakson suorittamisjärjestyksessä ei ole merkitystä. Opintojaksot voi valita halutussa järjestyksessä, lukuun ottamatta diplomia. Diplomin voi suorittaa, kun kaksi kotitalouden opintojaksoa on suoritettu. Opintojaksot arvioidaan S-merkinnällä.
Itsenäinen opiskelu
Kotitalouden opintojaksoja ei voi suorittaa itsenäisesti, lukuun ottamatta diplomia.
oKO1 Kansainväliset ruokakulttuurit (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Kansainväliset ruokakulttuuri -opintojaksolla tutustutaan vieraisiin ruokakulttuureihin. Oppilaat saavat itse valita pareittain oman ruokakulttuurin, johon perehtyvät syvällisemmin. He käyvät aineistonsa ensin opettajan kanssa läpi ja sitten esittelevät sen jokainen vuorollaan muulle opiskelijaryhmälle valiten ruokakulttuurista kahdeksan ydinasiaa. He valitsevat tunnille yhden pää- ja yhden jälkiruoan, jonka valmistuksen resepteineen he muulle ryhmälle esittelevät. Tämä esittely saa viedä tunnin alusta korkeintaan 15 minuuttia. Heidän ohjeidensa avulla koko ryhmä valmistaa aterian. Opettaja hankkii raaka-aineet tunneille. Tämän lisäksi opettaja saattaa antaa muita tuntikohtaisia tehtäviä. • yhteiskunnallinen osaaminen • eettisyys ja ympäristöosaaminen · globaali- ja kulttuuriosaaminen
oKO2 Leipomistaidon kurssi (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Opintojaksolla tutustutaan eri taikinatyyppeihin leipoen jokaisesta tyypistä sekä makeita että suolaisia tuotteita. Perehdymme muun muassa eri kohotusaineiden ominaisuuksiin sekä käytännön toiminnan että teorian avulla. Opintojaksolla tehdään leivonnaisia, jotka soveltuvat erilaisten juhlien ja tilanteiden tarjottaviin eri menetelmiä käyttäen ja opiskellaan uusia menetelmiä. Projektityö: Oppilas tekee minitutkielman kotona jostain taikinatyypistä ja leipoo siitä leivonnaisen. Hän ottaa jokaisesta työvaiheesta kuvia ja raportoi työn eri vaiheista kirjallisesti. Tämän lisäksi opettaja saattaa antaa muita tuntikohtaisia tehtäviä. • hyvinvointiosaaminen • vuorovaikutusosaaminen • monitieteinen ja luova osaaminen
oKOLD1 Kotitalouden diplomi
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija antaa erityisen näytön lukioaikaisesta osaamisestaan ja harrastuneisuudestaan kotitaloudessa. Kotitalouden lukiodiplomin tavoitteena on vuorovaikutteinen toiminta, yhteisöllinen tiedon rakentaminen ja osaamisen jakaminen, tutkiva ja soveltava opiskelu sekä työskentelyn arviointi. Opinto-jakson keskeiset sisällöt perustuvat opiskelijan valitsemaan teemaan, tehtäväideaan ja suunnittelu- ja toteutusprosessiin. Kotitalouden lukiodiplomi muodostuu lukiodiplomityöstä, esseestä ja portfoliosta. Arviointi: Lukiodiplomin arviointi perustuu opiskelijan tai opiskelijoiden ryhmänä itsenäisesti toteuttamaan lukioaikaisen erityisen osaamisen ja harrastuneisuuden näyttöön. Opiskelijan toteuttama lukiodiplomi arvioidaan kokonaisuutena kurssin päätyttyä. Lukiodiplomin arvioinnissa annetaan palautetta lukiodiplomille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Lukiodiplomin arviointi on monipuolista ja luotettavaa, ja se vastaa opiskelijan aineessa tai aineryhmässä osoittamaa osaamisen tasoa. Lukiodiplomin suorittamiseen sisältyy opiskelijan itsearviointia.

Tietotekniikka

Oppiaineen opetuksen yleiset tavoitteet
Tietotekniikan opetuksen tavoitteena on antaa tietoja ja taitoja, joiden avulla opiskelija voi käyttää tietotekniikkaa tehokkaasti työvälineenä eri oppiaineiden opiskelussa. Samalla pyrimme antamaan hyvät valmiudet tietotekniikan käytölle tulevaa opiskelu- tai työpaikkaa varten sekä syventämään ymmärrystä tietotekniikan mahdollisuuksista ja sen roolista nyky-yhteiskunnassa. Keskeinen tavoite on myös antaa opiskelijalle työkalupakki selviytyä yhä syvempään digitalisoituvassa maailmassa.
Suoritusohjeet
Opintojaksot voi suorittaa parhaaksi katsomassaan järjestyksessä.
Arviointi
Opintojaksot arvioidaan S-merkinnällä.
Itsenäinen opiskelu
Opintojakson itsenäisestä suorittamisesta tulee aina sopia opinto-ohjaajan ja aineenopettajan kanssa. Itsenäinen opiskelu on tarkoitettu vain poikkeustilanteisiin, eikä sitä suositella opintojakson suoritustavaksi.
Oppiaineen laaja-alaisen osaamisen osa-alueet
Monitieteinen ja luova osaaminen • Luovaa osaamista kehitetään ratkaistaessa ja tuotettaessa ratkaisuja digitaalisen ympäristön viitekehyksessä. Tietojärjestelmät ovat luonteeltaan eri tieteenaloja yhdistäviä. Yhteiskunnallinen osaaminen • Vahvistetaan käsitystä digitaalisen ympäristön merkitystä yhteiskunnan toiminnassa myös globaalilla tasolla.
oAT1 Lukiolaisen tietotekniikka (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
• tällä kurssilla kerrataan ja täydennetään toimisto-ohjelmien käyttötaitoja • kurssi on peruskurssi, joka keskittyy dokumenttien oikeaoppiseen rakentamiseen (kirjoita, merkitse dokumentin rakenne tyyleillä ja muotoile tyylien avulla) • kurssilla tulevat tutuksi Microsoftin tekstinkäsittely-, taulukkolaskenta- ja esitysgrafiikkaohjelmat sekä avoimen lähdekoodin LibreOffice, joka tulee lukiolaiselle vastaa sähköisissä ylioppilaskirjoituksissa • toinen pääteema on tiedon visualisointi perinteisen taulukkolaskentaohjelman graafien sekä sekä modernien tietovirtojen avulla • lisäksi opitaan tiedon upottamista ja linkittämistä eri ohjelmien sekä järjestelmien välillä • jos ongelmanasi tekstinkäsittelyssä on mielivaltaisesti dokumentissa hyppivät kuvat ja kappaleet sekä haasteet pitkän tekstin keskitetyssä muotoilussa, niin tämä kurssi on sinulle erittäin suositeltava • tämä kurssi antaa hyvät valmiudet lukiossa tarvittaviin tietotekniikan perustaitoihin ja digitaalisen yo-kokeen suorittamiseen • kurssin aikana jokainen opiskelija suorittaa myös Tieke:n hallinnoiman tietokoneen käyttäjän @-ajokortista seuraavat moduulit: tekstinkäsittely ja taulukkolaskenta • opiskelija voi halutessaan täydentää suoritustaan @-ajokortiksi suorittamalla seuraavat moduulit: laitteen ja tiedon hallinta, internet ja sähköposti • numeroarviointi asteikolla 4-10
oAT2 Ohjelmointi (koulukohtainen valinnainen, 2 op )
• kurssi on ohjelmoinnin peruskurssi, jossa tutustutaan koodauksen peruskäsitteisiin sekä ajattelumalliin • kurssilla keskitymme ohjelmoinnin tärkeimpään taitoon eli kykyyn purkaa ongelma pieniin osiin ja muotoilla siitä algoritmi • kurssin suorittaminen ei edellytä aikaisempaa ohjelmointikokemusta - riittää, että olet kiinnostunut ymmärtämään, miten tietokonetta komennetaan • kurssilla käytetään JavaScript-ohjelmointikieltä tms. • kurssilla tehdään pienimuotoisia ohjelmointiprojektitöitä • numeroarviointi asteikolla 4-10
oAT3 Soveltava ohjelmointi (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
• kurssilla tutustutaan sulautettujen järjestelmien ohjelmointiin sekä robotiikan perusteisiin • perusideana on ohjelmoida esimerkiksi liiketunnistimen mukaan reagoiva valaistus tai vaikkapa led-seinä, jonka teksti reagoi ulkolämpötilaan • työkaluna toimii suosittu Arduino -mikro-ohjain ja siihen liitetyt anturit • tutustumme myös esineiden internetiin (Internet of Things, IoT) ja sen keskeisiin periaatteisiin • kurssilla tehdään pieniä harjoitustöitä ja loppuprojekti • harjoitukset valitaan kurssilaisten toivomuksien mukaan (esim. ohjelmoidaan midi-koskettimistolla soitettava oma syntetisaattori) • esitietoina opiskelijan olisi hyvä hallita ohjelmoinnin peruskäsitteet. Tätä tärkeämpää olisi omata vastaanottava mieli ja paljon hulluja visiota, mitä laitteistolla voisi tehdä • numeroarviointi asteikolla 4-10

Opinto-ohjaus

Oppiaineen opetuksen yleiset tavoitteet
• löytää omat elinikäistä oppimista tukevat tapansa oppia • saa tukea elämänsuunnitteluun ja -hallintaan sekä koulutukseen ja uravalintoihin liittyviin päätöksiin • suunnittelee ja hallitsee ajankäyttöään • osaa arvioida toimijuuttaan ja voimavarojaan, ohjaus- ja tuentarvettaan sekä ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitojaan • tunnistaa arvojen, uskomusten ja itselleen merkittävien ihmisten vaikutusta valintoihin ja päätöksiin • oppii itsearviointitaitoja sekä osaa kartoittaa ja sanoittaa osaamistaan ja vahvuuksiaan • tuntee keskeiset jatkokoulutuksiin, työelämään ja urasuunnitteluun liittyvät tietolähteet, ohjauspalvelut ja hakujärjestelmät sekä osaa käyttää niissä olevaa informaatiota urasuunnittelussa ja jatko-opintoihin hakeutumisessa • oppii arvioimaan omien opiskelu- ja urasuunnittelutaitojensa kehittymistä • harjaantuu arvioimaan tiedonhankintataitojaan ja tieto- ja viestintäteknologian taitojaan koulutus- ja työelämätiedon hankkimisessa • kiinnittää huomiota taitoonsa tunnistaa eri tietolähteiden luotettavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta omassa urasuunnittelussaan • toimii ja arvioi toimintaansa digitaalisissa tai muissa ympäristöissä, joissa käydään urasuunnitteluun liittyvää keskustelua.
Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet
• Opinto-ohjauksen avulla opiskelija kehittää ongelmanratkaisukykyään sekä yhteiskunnallista ja vuorovaikutusosaamistaan • Opiskelijaa kannustetaan aktiiviseen ja kriittiseen tiedon etsintään sekä elinikäiseen oppimiseen monitieteisyys ja luovuus huomioiden • Opiskelijaa tuetaan omien vahvuuksiensa tunnistamisessa ja hyvinvointiosaamisensa kehittämisessä • Opinto-ohjauksessa opiskelija kehittää eettistä- ja ympäristöosaamistaan sekä globaali- ja kulttuuriosaamistaan
Suoritusohjeet ja arviointi
• Suoritus edellyttää osallistumista oppitunneille, esittelytilaisuuksiin sekä annettujen tehtävien tekemistä • OHYV1-opintojakso sisältää OP1-moduulin (Minä opiskelijana) ja on kaikille pakollinen opintojakso ensimmäisen vuoden ensimmäisessä ja toisessa jaksossa • OP2-opintojakso on kaikille pakollinen opintojakso, joka on hajautettu 2. ja 3. vuodelle • pakollisiin opintojaksoihin sisältyy myös ro-tuokiot sekä henkilökohtaiset ohjaukset • tutoropintojaksolle on erillinen haku • opintojaksot arvioidaan suoritusmerkinnällä (S)
oHYV1 Hyvinvointi (pakollinen, 6 op)
Opintojaksossa opiskellaan 1.–2. jakson aikana psykologian, terveystiedon ja opinto-ohjauksen ensimmäinen opintojakso. Keskeiset sisällöt: Oppiminen, itsetuntemus ja niitä tukevat tekijät • oppimispsykologia, toimintaan vaikuttavia psyykkisiä, sosiaalisia, kulttuurisia ja biologisia tekijöitä (PS) • ravinto, liikunta, uni, painonhallinta, seksuaalisuus (TE) • opiskelu ja lukion käytänteet, vahvuudet (OP) • vuorovaikutusosaaminen Hyvinvointiosaaminen • mielenterveys ja stressi • OYK:n opiskeluhuollon palvelut • tutustuminen toisiin opiskelijoihin Kriittinen ajattelu • tieteellinen tutkimus, tutkimussuunnitelma (PS) • terveyskäyttäytymisen ymmärtäminen (TE) • opinto- ja jatko-opintosuunnitelman tekeminen (OP)
oOP2 Jatko-opinnot, työelämä ja tulevaisuus (pakollinen, 2 op)
Keskeiset sisällöt: • henkilökohtaisen opinto-, ylioppilastutkinto- sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman päivittäminen • jatko-opintojen ja tulevaisuuden suunnittelu, jatko-opintoihin hakeutuminen Suomessa ja ulkomailla • työelämätietous ja -taidot, yrittäjyys muuttuvassa ja monimuotoisessa maailmassa • työelämään sekä jatko-opintoihin tutustuminen ja kokemusten hankkiminen • oman talouden hallinta, opintotuki ja asuminen • oman hyvinvoinnin edistäminen • tulevaisuuden ennakointiosaaminen sekä kyky tunnistaa oppimistarpeensa suhteessa tulevaisuuden osaamistarpeisiin • lukio-opintojen kannalta kulloinkin ajankohtaiset asiat
oOP3 Tutor-opintojakso (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt: • uusien lukiolaisten ohjaaminen lukio-opintojen käytänteisiin • uusien lukiolaisten ryhmäyttäminen • tilaisuuksien ja tapahtumien suunnittelu, toteutus ja viestintä • lukion markkinointi
oOP4 Opiskelutaitoja (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Keskeiset sisällöt: • erilaiset oppimistyylit ja opiskelustrategiat, eri oppiaineiden opiskelustrategiat, rentoutuminen, motivaatio ja oppimisasenne, kokeisiin valmistautuminen. • halukkaille tehdään opintojakson aikana luki-testi
oOP5 Hyvinvoinnin ja itsetuntemuksen edistäminen (koulukohtainen valinnainen, 2 op)
Opintojaksolla tutustutaan kattavasti erilaisten teemojen kautta hyvinvointiin. Tavoitteena on antaa eväitä opiskelukyvyn ylläpitämiseen. Opintojaksoon sisältyy sovitut yhteistapaamiset, yksi vierailu koulun ulkopuolelle tai vaihtoehtoisesti koululle kutsuttava vierailija sekä vapaasti valittavia itsenäisiä tehtäviä, esimerkiksi hyvinvointiin liittyvään kirjallisuuteen tutustumista. Keskeiset sisällöt: • itsemyötätunto ja sen merkitys omalle hyvinvoinnille • omien vahvuuksia kartoittaminen ja niiden aktiivinen hyödyntäminen opiskelussa • tutustuminen hyvinvointiin liittyviin tieteellisiin tutkimuksiin • rentoutuminen vastapainona opiskelulle • musiikki ja sen yhteys hyvinvointiin