EtusivuLukioOpinto-opas 2020–2021

Opiskelu

Lukuvuoden aikataulut
Syyslukukausi to 13.8.2020 – ti 22.12.2020 Syysloma ma 12.10.2020 – pe 16.10.2020 Joululoma ke 23.12.2020 – ke 6.1.2021 Kevätlukukausi to 7.1.2021 – la 5.6.2021 Koulukohtainen työpäivä la 9.1.2021 Talviloma ma 22.2.2021 – pe 26.2.2021 Pääsiäisloma pe 2.4.2021 – ma 5.4.2021 Vapaa pe 14.5.2021
Jaksot
1. jakso to 13.8. - ma 5.10.2020 Arviointiviikko ma 28.9. - ma 5.10.2020 2. jakso ti 6.10. - ke 2.12.2020 Arviointiviikko ke 25.11. - ke 2.12.2020 3. jakso to 3.12.2020 - ma 8.2.2021 Arviointiviikko ma 1.2. - ma 8.2.2021 4. jakso ti 9.2. - ma 12.4.2021 Arviointiviikko to 1.4. - ma 12.4.2021 (välissä pääsiäisloma) 5. jakso ti 13.4. - la 5.6.2021 Arviointiviikko to 27.5. - to 3.6.2021
Koepalautukset
Lukion koepalautukset pidetään klo 13.00-15.20 välisenä aikana. 1. jakso ti 20.10.2020 2. jakso to 10.12.2020 3. jakso ti 16.2.2021 4. jakso ti 20.4.2021 5. jakso pe 4.6.2021 (huom. klo 9.00-11.20)
Koulupäivä
Koulun ulko-ovet avataan klo 7.30 ja suljetaan klo 16.00. Pakollinen ryhmänohjaajan tuokio joka torstai klo 12.55-13.10 . 1. oppitunti 8.15-9.30 2. oppitunti 9.40-11.00 (sis. aamunavuksen) 3. oppitunti 11.05-13.00 (HUOM. 1. ja 2. vuosikurssien ruokailu 11.00-11.40, 3. ja 4. vuosikurssien ruokailu Ruokailu 12.20-13.00) 4. oppitunti 13.05-14.20 5. oppitunti 14.25-15.40
Uusintakuulustelut
Ke 4.11.2020 klo 14.30 hylättyjen kurssien uusinta Ke 20.1.2021 klo 14.30 hylättyjen kurssien uusinta Ke 10.3.2021 klo 14.30 hylättyjen ja hyväksyttyjen kurssien uusinta Ke 5.5.2021 klo 14.30 hylättyjen kurssien uusinta Ma 14.6.2020 klo 9.00 hylättyjen ja hyväksyttyjen kurssien uusinta Uusintakuulusteluihin ilmoittaudutaan Wilmassa viimeistään kuulustelua edeltävänä keskiviikkona. Kesän uusintakuulusteluun pitää ilmoittautua viimeistään perjantaina 4.6.2021. Aikaa yhden kokeen suorittamiseen on kolme tuntia, kahden kokeen suorittamiseen neljä tuntia.

Luokattoman lukion keskeisiä piirteitä

Jaksot, arviointi- ja näyttöviikko
Lukuvuosi on jaettu viiteen jaksoon. Yksi jakso on keskimäärin seitsemän ja puolen viikon pituinen. Kurssikokeet tai muut näytöt pidetään jakson viimeisellä viikolla. Niiden suoritukseen on varattu yleensä kolme tuntia. Kokeet tai näytöt alkavat klo 9.30. Kokeesta voi poistua aikaisintaan tunnin kuluttua. Jos sinulla on kaksi koetta samana päivänä, sovi opettajasi kanssa erityisjärjestelyistä etukäteen. Arviointiviikko kestää kuusi päivää, joten yhden palkin koe on arviointiviikon ulkopuolella. Kokeet palautetaan noin viikon kuluttua arviointiviikon viimeisestä päivästä.
Kurssimuotoisuus
Oppiaineen sisällöt on ryhmitelty kursseiksi. Kurssien kesto on keskimäärin 18-19 x 75 minuutin oppituntia. Kurssien tavoitteet, sisällöt, suoritusohjeet ja arviointi esitetään kurssiselosteiden yhteydessä.
Kurssitarjotin
Kurssitarjotin on perustyöjärjestys, johon on merkitty kaikki lukuvuoden aikana tarjottavat kurssit. Se on laadittu opiskelijoiden keväällä antamien esivalintojen pohjalta. Kurssitarjotin on opiskelijan oman opinto-ohjelman suunnittelun perusta. Kussakin jaksossa toteutettavat kurssit on järjestetty ns. palkkeihin. Samaan palkkiin sijoitetut kurssit opetetaan siis samalla oppitunnilla, joten voit valita palkista yleensä yhden kurssin. Jos esimerkiksi valitset kurssisi kuudesta palkista/jakso, viikkotuntimääräsi tulee olemaan noin kahdeksantoista 75 minuutin oppituntia. Pakolliset kurssit kannattaa valita suosituksen mukaisesti (ks. kurssiselosteet).
Tuntikaavio ja työjärjestys
Tuntikaaviosta ilmenee, millä tunnilla eri palkeissa olevat kurssit pidetään viikon aikana. Jokaista kurssia opiskellaan pääsääntöisesti kolme 75 minuutin oppituntia viikossa. Tuntikaavion avulla voit laatia itsellesi koko lukuvuoden työjärjestyksen jo silloin, kun valitset kursseja kurssitarjottimelta.
Pakolliset kurssit
Lyhyen matematiikan valinneiden tulee suorittaa lukion aikana pakollisia kursseja vähintään 47 ja pitkän matematiikan valinneiden 51 kurssia. Pakollisiin kursseihin on koottu kunkin oppiaineen keskeisin sisältö.
Valtakunnalliset syventävät kurssit
Syventävät kurssit ovat pääasiassa pakollisiin kursseihin liittyviä jatkokursseja. Valtakunnallisia syventäviä kursseja täytyy suorittaa lukion aikana vähintään 10. Voit valita syventävät kurssit kiinnostuksesi mukaan. B2- ja B3-kielissä on pelkästään syventäviä kursseja.
Paikalliset syventävät kurssit
Valtakunnallisten syventävien kurssien lisäksi on myös paikallisia syventäviä kursseja, jotka ovat myös pakollisiin kursseihin liittyviä jatkokursseja (ks. arviointi).
Paikalliset soveltavat kurssit
Nämä ovat paikallisia kursseja, joita pyritään toteuttamaan opiskelijoiden osoittaman kiinnostuksen mukaan. Kurssit eivät välttämättä liity pakollisiin oppiaineisiin, vaan ne voivat sisältää aineksia eri oppiaineista, olla harrastekursseja tai ammatillisesti suuntautuneita kursseja. Muualla suoritetut kurssit luetaan yleensä soveltavien kurssien joukkoon.
Ohjausryhmä ja ryhmänohjaaja
Lukiossa luokkaa vastaa ohjausryhmä. Se kokoontuu ohjaustuokioon torstaisin klo 12.55-13.10 ryhmänohjaajan johdolla. Näissä tilaisuuksissa annetaan yleisinformaatiota, jaetaan tiedotteita, selvitetään käytännön toimintatapoja koulussa, viritellään ryhmähenkeä ja edistetään opiskelun sujumista. Osallistuminen ryhmänohjaustuokioon on osa opinto-ohjausta ja siten pakollista. Ryhmänohjaaja huolehtii ryhmänsä ryhmäytymisestä, vastaa opiskelijoiden etenemisen seurannasta ja tiedottamisesta sekä yhteydenpidosta vanhempiin.

Suoritusohjeet

Lukion oppimäärä
Lukion oppimäärä koostuu pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista, joita täytyy suorittaa yhteensä vähintään 75. Ylioppilastutkintotodistusta ei voi saada ennen kuin 75 kurssia on koossa.
Opiskeluaika
Lukion oppimäärän suorittamiseen kuluu täysipäiväisesti opiskellen kolme luku-vuotta. Kurssimääräksi vuosittain suositellaan 30 + 30 + 15 kurssia. Opinto-ohjelmaasi tulisi sisältyä tällöin keskimäärin 6 kurssia / jakso.
Opetukseen osallistuminen
Lukion suorittaminen edellyttää, että osallistut säännöllisesti valitsemiesi kurssien opiskeluun. Opettaja saattaa jättää kurssin arvostelematta, jos opiskelijalla on yli kolme tuntia selvittämättömiä poissaoloja. Lukuvuoden aikana voi olla poissa opetuksesta rehtorin luvalla perustellusta syystä yhden jakson ajan. Lukio-opinnot voi keskeyttää korkeintaan yhden lukuvuoden ajaksi menettämättä opinto-oikeutta. Lupa poissaoloon tai opintojen keskeyttämiseen tulee anoa kirjallisena rehtorilta. Alle 18-vuotiaalla tulee olla tähän huoltajan suostumus.
Poissaolot
Yksittäisen tunnin poissaoloon luvan antaa kyseisen tunnin opettaja, enintään kolmeksi päiväksi ryhmänohjaaja ja pidemmäksi ajaksi rehtori. Anomus poissaolosta tehdään Wilman lomakkeella. Alaikäisen loma-anomuksen tekee huoltaja. Mikäli et ole pystynyt pyytämään lupaa etukäteen (esim. sairaustapaus), anna siitä välittömästi selvitys opettajillesi. Pidemmissä sairaustapauksissa selvityksessä täytyy olla terveydenhoitajan, sairaanhoitajan tai lääkärin allekirjoitus. Poissaolot selvitetään Wilman kautta. Huoltajat voivat seurata poissaolomerkintöjä Wilmasta ja selvittää poissaolon syyn kohdassa Huomautukset.
Opinto-ohjelma
Jokainen opiskelija suunnittelee oman opinto-ohjelmansa koko lukuvuodelle kurssitarjottimen pohjalta. Työmäärän tasainen jakautuminen, ylioppilaskirjoitukset sekä jatko-opintosuunnitelmat ovat tärkeitä näkökulmia opinto-ohjelman suunnittelussa. Yleisohje: opinto-ohjelmaa laatiessasi valitse ensin sellaiset kurssit, joita tarjotaan vain kerran tai kaksi kertaa lukuvuoden aikana ja katso, että saat pakolliset kurssit opiskeltua ajoissa.
Valintojen ja muutosten tekeminen
Omat kurssi-/opetusryhmävalinnat syötetään itse Wilmaan. Valintaohjelma näyttää, kuinka monta opiskelijaa ryhmään on ilmoittautunut ja milloin ryhmä on täynnä. Ryhmän maksimikooksi on yleisimmin määritelty 35 tai 28 opiskelijaa. Mikäli et mahdu valitsemallesi kurssille, mieti voisitko valita jonkin muun kurssin samasta palkista tai ota yhteyttä kurssin opettajaan ja kysy, voitko saada kurssilta paikan. Tarpeen vaatiessa voit käydä tekemässä vähäisiä muutoksia kursseihisi lukuvuoden edetessä (esim. ryhmästä toiseen siirtyminen). Opinto-ohjelman muuttaminen ja kurssimäärän mahdollista vähentämistä aiheuttavat muutokset on hyvä tehdä opinto-ohjaajan luona.
Opiskeluryhmän varmistaminen
Lopullinen opiskelupaikan varmistaminen tapahtuu kurssin ensimmäisellä tunnilla. Ilmoitus opettajalle on välttämätön, mikäli olet estynyt saapumasta ensimmäiselle oppitunnille.
Kurssin suorittaminen
Kurssien suorittamisjärjestyksestä on annettu ohjeet kunkin oppiaineen esittelyn yhteydessä kurssiselosteissa. Mikäli haluat poiketa annetuista ohjeista, neuvottele kyseisen aineen opettajan kanssa. Samoin jos haluat suorittaa samanaikaisesti kaksi kurssia, sovi opettajien kanssa asiasta hyvissä ajoin.
Kurssin keskeyttäminen
Mikäli joudut keskeyttämään aloittamasi kurssin, sinun tulee viipymättä ottaa yhteys opinto-ohjaajaan sekä ilmoittaa keskeyttämisestä kyseisen kurssin opettajalle. Silloin kurssi jätetään arvostelematta.
Kurssin suorittaminen itsenäisesti
Kursseja voi suorittaa myös itsenäisesti opiskellen. Tällöin sinun tulee etukäteen sopia kyseisen opettajan kanssa vaadittavista suorituksista sekä laatia kirjallinen suunnitelma ja aikataulu rehtorin hyväksyttäväksi. Tätä varten on erityinen lomake, jonka saa koulun kansliasta. Kursseja voit suorittaa itsenäisesti joko kokonaan tai osittain opetukseen osallistumatta, mikäli se on perustellusta syystä tarkoituksenmukaista. Tällöin sinun tulee sopia opettajan kanssa asiaan liittyvistä menettelytavoista. Taito- ja taideaineiden kursseja sen sijaan et voi suorittaa opetukseen osallistumatta. Sama koskee useimpien aineiden ensimmäisiä kursseja. Itsenäisesti suoritettavat kurssit on aina tehtävä omassa koulussa. Itsenäisesti opiskeltu kurssi täytyy aina tulla hyväksytysti suoritetuksi (vähintään arvosana 5).
Muissa oppilaitoksissa suoritetut kurssit
Kursseja voi suorittaa myös muissa oppilaitoksissa (esim. kesälukio, kesäyliopisto, aikuislukio, ammattioppilaitos, verkkolukio.fi). Jos muissa oppilaitoksissa suorittamasi kurssit vastaavat tavoitteiltaan, laajuudeltaan ja vaativuudeltaan koulumme opetussuunnitelman mukaisia kursseja, ne voidaan hyväksyä kurssin suoritukseksi. Muissa oppilaitoksissa tehtävistä kurssisuorituksista tulee aina sopia opinto-ohjaajan kanssa etukäteen. Tarvittaessa sinulta voidaan edellyttää myös lisäsuorituksia. Kurssin arviointi perustuu tässä tapauksessa kyseisen oppilaitoksen arviointiin sekä omassa lukiossa vaadittaviin lisäsuorituksiin. Toisessa oppilaitoksessa suoritettu kurssi edellyttää aina opetukseen osallistumista ja hyväksyttyä suoritusta (arvosana vähintään 5).
Hylätyn arvosanan korottaminen
Hylätyn arvosanan voit korottaa osallistumalla kokeeseen uusintakuulustelupäivinä tai käymällä kurssin kokonaan uudelleen.
Hyväksytyn arvosanan korottaminen
Hyväksyttyä kurssisuoritusta voit korottaa joko hyväksyttyjen arvosanojen uusintapäivinä tai käymällä kurssin uudelleen. Voimaan jää parempi arvosana.

Opiskelun arviointi

Kurssin arviointi
Kurssit arvioidaan numeroin (asteikolla 4-10) tai suoritusmerkinnällä (suoritettu = S). Mikäli kurssi on kesken esimerkiksi osasuorituksen puuttumisen vuoksi, siitä annetaan K-merkintä. Arvosanat ovat nähtävissä Wilmassa. Paikalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin tai suoritusmerkinnällä. Arviointitapa tulee esille kunkin oppiaineen kohdalla tässä oppaassa. Annettua arvosanaa ei kuitenkaan lasketa siihen keskiarvoon, jonka mukaan kyseisen oppiaineen päättöarvosana määräytyy. Koulukohtainen syventävä kurssi voi vain korottaa oppiaineen päättöarvosanaa opettajan harkinnan mukaan. Mikäli paikallisesta syventävästä tai soveltavasta kurssista tulee arvosana 4, sitä ei lasketa kokonaiskurssimäärään. Soveltavat kurssit arvioidaan yleensä suoritusmerkinnällä. Kurssien arvioinnista kerrotaan yksityiskohtaisesti kurssiselos-teissa ja kurssien alussa ensimmäisellä oppitunnilla.
K-merkinnän suorittaminen
K-merkinnän aiheuttavia puuttuvia osasuorituksia voivat olla esimerkiksi sanakokeet, tekstit, tutkielma, esitelmä tai loppukoe. Opettaja merkitsee Wilmaan puuttuvat suoritukset. Jotta kurssista voisi antaa arvosanan, nämä osasuoritukset on hoidettava kuntoon seuraavan jakson aikana. Työt ja kirjoitelmat on palautettava koeviikkoon mennessä ja loppukoe on tehtävä viimeistään seuraavassa uusintakuulustelussa. Muussa tapauksessa kurssin osasuoritukset mitätöityvät eikä kurssista jää mitään merkintää todistukseen.
Poissaolojen vaikutus
Kaikki poissaolot vaikuttavat kurssiarvosanaan alentavasti, jollei opiskelija selvitä niitä hyväksytysti ja korvaa poissaolotuntejaan annetuilla tehtävillä. Mikäli poissaoloja on ilman hyväksyttäviä syitä enemmän kuin kolme oppituntia, opettaja saattaa jättää kurssin arvostelematta.
Oppiaineen oppimäärän arviointi
Oppiaineen oppimäärä muodostuu pakollisista ja valtakunnallisista syventävistä sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Opiskelijan on suoritettava vähintään 2/3 opinto-ohjelmansa mukaisista oppiaineen oppimäärän pakollisista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista hyväksytysti riippuen opiskeltujen kurssien kokonaismäärästä (arvosana vähintään 5). Tällöin jokainen opiskeltu pakollinen ja syventävä kurssi on mukana oppiaineen arvosanassa. Oppimäärän päättöarvosana muodostuu pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssisanojen aritmeettisesta keskiarvosta. Oppiaineisiin läheisesti liittyvät paikalliset syventävät ja soveltavat kurssit voivat vaikuttaa arvosanaan lisänäyttönä (ks. kurssiselosteet). Mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat opiskelun päättövaiheessa kurssiarvosanojen keskiarvon perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat, kyseisen aineen opettajat voivat myös korottaa oppiaineen arvosanaa. Loppuarvosanaa voit myös korottaa abeille järjestettävissä korotustenteissä, jotka ovat kirjallisia, suullisia tai molempia.
Numeroin arvioitavat oppiaineiden oppimäärät
Numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän saa suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Mikäli haluat päättötodistukseen ko. oppiaineista suoritusmerkinnän, ilmoita siitä kirjallisesti erillisellä lomakkeella kansliaan huhtikuun loppuun mennessä. Päättötodistuksen numeroarvosanaa ei voi muuttaa suoritusmerkinnäksi eikä suoritusmerkintää numeroarvosanaksi virallisen todistuksen antopäivän jälkeen.
Lukion oppimäärän suoritus
Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. 75 kurssista 10 tulee olla valtakunnallista syventävää kurssia. Lukion oppimäärässä ovat mukana kaikki arvioidut kurssit; mitään kurssiarvosanaa ei jälkikäteen voi enää poistaa.
Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
”Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.” (Lukioasetus 13. § 1. mom.) Uuteen arviointiin tyytymätön voi pyytää arviointiin oikaisua aluehallintovirastosta. (Lukioasetus 13. § 2. mom.)
Lukion päättötodistus
Syksyllä päättötodistuksen saavien on hoidettava suoritukset lokakuun loppuun mennessä. Keväällä päättötodistuksen saavien on hoidettava suoritukset kuntoon huhtikuun loppuun mennessä. Lukion päättötodistus on ehtona ylioppilastutkintotodistuksen saamiselle.

Ylioppilastutkinto

Tutkinnon rakenne
Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta. Äidinkielen ja kirjallisuuden koe (tai suomi toisena kielenä -koe) on kaikille pakollinen. Kolme muuta pakollista koetta kokelas valitsee ryhmästä, johon kuuluvat toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaaliaineissa järjestettävä koe. Pakollisten kokeiden lisäksi kokelas voi osallistua yhteen tai useampaan ylimääräiseen kokeeseen. Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä voi valita joko pitkän tai lyhyen (ruotsissa keskipitkän) oppimäärän kokeen riippumatta siitä, mitä oppimääriä näissä aineissa on opiskeltu. Kuitenkin ainakin yhdessä edellä mainituista aineista on suoritettava pitkän oppimäärän mukainen koe. Äidinkielen ja kirjallisuuden koe on kaksiosainen. Siihen kuuluvat lukutaidon ja kirjoitustaidon kokeet, jotka järjestetään eri koepäivinä. Arvosana määräytyy näissä kokeissa saadun pistesumman perusteel-la. Äidinkielen koe voi olla oppimäärältään suomi toisena kielenä -koe, jos kokelaan oma äidinkieli ei ole suomi ja hän on opiskellut mainitun oppimäärän mukaiset opinnot. Suomi toisena kielenä -oppimäärän koe on yksiosainen. Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden koepäivää. Koeaineryhmät ovat: a) psykologia, filosofia, historia, fysiikka ja biologia sekä b) evankelis-luterilainen uskonto, ortodoksinen uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede ja terveystieto. Koeaineryhmien koepäivät vaihtelevat eri tutkintokerroilla. Kokelas voi osallistua yhtenä koepäivänä vain yhden reaaliaineen kokeeseen. Siten kokelas voi suorittaa yhdellä tutkintokerralla enintään kaksi reaaliaineen koetta.
Osallistumisoikeus
Osallistumisoikeuden yksittäiseen kokeeseen saa, kun kyseisen aineen pakolliset kurssit on opiskeltu ennen kirjallista koetta. Vieraan kielen lyhyeen oppimäärään perustuvaan kokeeseen pääsee, kun kokelas on opiskellut vähintään kolme kurssia. Reaaliaineen kokeeseen on oikeus osallistua, kun kokelas on opiskellut pakolliset kurssit aineessa, johon hän osallistuu. Suositeltavaa on kuitenkin opiskella lisäksi ainakin valtakunnalliset syventävät kurssit, koska kokeet laaditaan pakollisten ja syventävien kurssien oppimäärien pohjalta.
Tutkinnon suorittaminen
Tutkinnon voi aloittaa joko syksyllä tai keväällä. Tutkinnon voi hajauttaa enintään kolmeen peräkkäiseen tutkintokertaan. Syksyn 2019 tutkinnosta alkaen hylätyn kokeen saa uusia tutkinnon suorittamisen aikana kolme kertaa välittömästi seuraavien tutkintokertojen aikana. Jos määräaika kuluu umpeen, koko tutkinto on suoritettava uudelleen. Tutkinnon suorittanut henkilö saa uusia hylätyn kokeen rajoituksetta. Hylättyä pakollista koetta uusittaessa voi muuttaa kokeen tasoa edellyttäen, että tutkinnon pakollisiin kokeisiin sisältyy edelleen yksi pitkän oppimäärän koe. Hylätyn ylimääräisen kokeen tasoa ei voi vaihtaa koetta uusittaessa. Tutkintoa voi kuitenkin täydentää suorittamalla eri tason kokeen sen jälkeen, kun ylioppilastutkinto on suoritettu hyväksytysti. Hyväksytyn kokeen saa uusia rajoituk-setta. Tutkintoa voi myöhemmin ilman aikarajoitusta myös täydentää aineilla, joihin ei ole aikaisemmin osallistunut. Kaikki ylioppilaskokeet suoritetaan keväästä 2019 alkaen sähköisesti.
Ilmoittautuminen
Tutkintoon on ilmoittauduttava joka kerta erikseen. Ilmoittautuminen on sitova. Koe katsotaan hylätyksi, jos ilmoittautunut jää saapumatta ilman ylioppilastutkintolautakunnan hyväksymää syytä. Ilmoittautuminen syksyn tutkintoon tapahtuu viimeistään 5.6. ja kevään tutkintoon viimeistään 23.11. (Ylioppilastutkintolautakunnan määräys). Koululla voi olla omat ilmoittautumispäivämäärät, jotka poikkeavat YTL:n päivämääristä. Ilmoittautuminen yo-tutkintoon tehdään Wilmassa. Opiskelija tulostaa ilmoittautumislomakkeen, allekirjoittaa sen ja palauttaa lomakkeen henkilökohtaisesti opinto-ohjaajalle. Opinto-ohjaaja tarkistaa ja hyväksyy sen. Erityisjärjestelyhakemukset tulee jättää syksyn tutkinnon osalta viimeistään 30.11. ja kevään tutkinnon osalta viimeistään 30.4. Erityisjärjestelyhakemukset laaditaan yhdessä lukion erityisopettajan ja vararehtorin kanssa. Ilmoittautuessasi tutkintoon olet velvollinen maksamaan tutkintomaksut, jotka koostuvat perusmaksusta ja koekohtaisista maksuista. Maksut maksetaan lukion antamien ohjeiden mukaisesti. Ylioppilastutkintolautakunta perii ilmoittautuneilta perusmaksua 14 € ja lisäksi kultakin kokeelta erikseen 28 €. Viitepankkisiirrot postitetaan kokeeseen osallistuville ilmoittautumisen jälkeen.
Oikaisuvaatimus
Kun tulokset ovat valmistuneet, ne saadaan omasta lukiosta. Kokelaalla ja alle 18-vuotiaan kokelaan huoltajalla on oikeus tutustua arvosteltuun koesuoritukseen. Jos epäilet, että arvostelussa on tapahtunut virhe, lautakunnalta saa vaatia asiaan oikaisua. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä kokelas itse tai alle 18-vuotiaan kokelaan huoltaja. Hakemus arvostelun oikaisusta jätetään lukion rehtorille. Hakemus on jätettävä 14 päivän kuluessa siitä, kun koesuoritus on ollut mahdollista saada arvosteltuna nähtäväksi. Oikaisuvaatimus tehdään lautakunnan sähköisessä asiointipalvelussa. Oikaisuvaatimus on maksullinen. Maksu palautetaan, jos arvosana tai pistemäärä muuttuu oikaisuvaatimuksen johdosta.
Tiedottaminen
Lukuvuoden aikana järjestetään tiedotustilaisuuksia ja ohjausta ylioppilaskirjoituksiin osallistuville. Myös preliminääreistä, kuunteluharjoituksista ja kertaustilaisuuksista tiedotetaan erikseen.
Nimen julkistaminen
Mikäli et halua nimeäsi tiedotusvälineissä julkaistaviin uusien ylioppilaiden luetteloihin, ilmoita siitä kirjallisesti kansliaan ennen yo-kirjoituksiin osallistumista.

Ylioppilaskoepäivät

Syksy 2020
Ma 14.9.2020 kemia terveystieto Ke 16.9.2020 vieras kieli, pitkä oppimäärä (englanti) To 17.9.2020 uskonto elämänkatsomustieto yhteiskuntaoppi maantiede Pe 18.9.2020 äidinkieli ja kirjallisuus (suomi ja ruotsi), lukutaidon koe suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe Ma 21.9.2020 toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä Ti 22.9.2020 matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä To 24.9.2020 filosofia biologia Pe 25.9.2020 äidinkieli ja kirjallisuus (suomi ja ruotsi), kirjoitustaidon koe Ma 28.9.2020 vieras kieli, lyhyt oppimäärä (englanti, ranska, espanja, saksa, venäjä, italia, portugali, latina, saame) Ti 29.9.2020 psykologia historia fysiikka Ke 30.9.2020 saamen äidinkielen koe To 1.10.2020 vieras kieli, pitkä oppimäärä (ranska, saksa, espanja, venäjä)
Kevät 2021
Ti 16.3.2021 äidinkieli (suomi ja ruotsi), lukutaidon koe suomi/ruotsi toisena kielenä -koe To 18.3.2021 vieras kieli, lyhyt oppimäärä (englanti, ranska, espanja, saksa, venäjä, italia, portugali, latina, saame) Pe 19.3.2021 äidinkieli (suomi ja ruotsi), kirjoitustaidon koe Ma 22.3.2021 vieras kieli, pitkä oppimäärä (englanti, ranska, espanja, saksa, venäjä) Ke 24.3.2021 matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä Pe 26.3.2020 psykologia filosofia historia fysiikka biologia Ma 29.3.2021 toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä Ke 31.3.2021 uskonto elämänkatsomustieto yhteiskuntaoppi kemia maantiede terveystieto Ke 7.4.2021 saamen äidinkielen koe

Koulun muu toiminta

Johtokunta
Lukiolla ja yläkoululla on yhteinen johtokunta, jonka Oulunkylän Yhteiskoulun Kannatusyhdistys ry:n hallitus on nimittänyt. Johtokunnan tehtävänä on mm. hyväksyä koulun toimintasuunnitelma, tukea koulun kasvatus- ja opetustyötä, edistää koulun työrauhaa sekä ylläpitää kodin ja koulun yhteistyötä. Johtokunnan puheenjohtajana toimii Timo Sinkkilä ja sihteerinä Mirva Lindström. Halutessaan vaikuttaa asioihin vanhemmat voivat ottaa tarvittaessa yhteyttä johtokuntaan.
Opiskelijakunta
Lukiolain mukaan lukiossa on opiskelijakunta, johon kuuluvat kaikki lukion opiskelijat. Opiskelijakunnan toimihenkilöt valitaan opiskelijakunnan syyskokouksessa. Hallitus kokoontuu säännöllisesti pohtimaan koulun toimintaan liittyviä asioita ja kutsuu tarvittaessa opiskelijakunnan koolle keskustelemaan yhteisistä asioista. Opiskelijakunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa ja koulutyötä. Opiskelijakunta voi järjestää juhlia ja teemapäiviä, vapaata harrastustoimintaa sekä tehdä ehdotuksia muissa koulua koskevissa asioissa. Opiskelijakunta voi tehdä ehdotuksia ja antaa lausuntoja esimerkiksi koulun järjestyssäännöistä, opetussuunnitelmasta, oppikirjoista sekä opetusväline- ja kirjahankinnoista. Tule aktiivisesti mukaan! Opiskelijakuntatoiminnasta saa yhden lukiokurssin osallistumalla aktiivisesti hallitustyöhön vähintään yhden vuoden.
Tutortoiminta
Opiskelijatutorit perehdyttävät uudet opiskelijat lukio-opiskeluun ja koulun käytäntöihin. Heidän tehtävänään on ryhmäyttää opiskelijoita, neuvoa ja opastaa etenkin koulun aloitusvaiheessa, tiedottaa ajankohtaisista asioista sekä järjestää yhteisiä tapahtumia tutustumisen ja koulutyön keventämisen merkeissä.
Ympäristöryhmä
Koulussa toimivat sekä peruskoulun että lukion ympäristöryhmät, joihin kuuluu opiskelijoita eri luokka-asteilta. Lukion ympäristöryhmän tehtävänä on edistää kestävän kehityksen mukaista toimintaa koulussa. Ympäristöryhmä pyrkii vaikuttamaan koulun fyysisen ympäristön viihtyisyyteen ja kehittää koulun toimintakulttuuria sekä sosiaalisesti että ekologisesti kestävämpään suuntaan. Kaikki ympäristöasioista kiinnostuneet lukiolaiset voivat osallistua ympäristöryhmän toimintaan. Tavoitteena on, että jokaisella lukioryhmällä olisi ympäristöryhmässä 1-2 edustajaa, jotka tuovat opiskelijoiden ympäristöasioita koskevat näkemykset ympäristöryhmän tietoon. Osallistumalla aktiivisesti ympäristöryhmän toimintaan opiskelija voi saada yhden lukiokurssin. Ympäristöryhmä tekee ehdotuksia, antaa lausuntoja, järjestää tempauksia sekä rakentaa omalla toiminnallaan parempaa maailmaa Oulunkylän yhteiskoulussa. Osallistu ja vaikuta!
Opinto-ohjaus
Sinulla on mahdollisuus saada opinto-ohjausta koko lukion ajan. Voit saada apua lukio-opiskeluun, jatko-opintoihin ja urasuunnitteluun liittyvissä kysymyksissä sekä oppitunneilla että henkilökohtaisessa ja pienryhmäohjauksessa. Myös vanhemmat voivat ottaa yhteyttä opinto-ohjaajaan Wilma-viestillä, puhelimitse tai sähköpostin välityksellä.
Erityinen tuki
Oulunkylän yhteiskoulun lukiossa on mahdollista saada erityistä tukea, jos opiskelun edellytykset ovat heikentyneet sairauden, vamman tai vaikean elämäntilanteen vuoksi.
Lukivaikeus
Kaikki lukiossamme aloittavat ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat osallistuvat luku- ja kirjoitustaitoja mittaavaan kartoitukseen, ns. lukiseulaan. Lukiseulatuloksen pohjalta erityisopettaja ottaa tarvittaessa yhteyttä opiskelijaan tarkentaakseen mahdollista tuen ja jatkoselvittelyn tarvetta. Lukion opiskelija, jolla on luku- ja kirjoitusvaikeus, voi anoa erityisjärjestelyjä kurssikokeisiin ja ylioppilaskirjoituksiin. Erityisjärjestelyjen tarve arvioidaan yhdessä lukion erityisopettajan kanssa. Varsinainen lukivaikeus todetaan lukitestillä. Jos lukilausunto on tehty jossain muualla, toimita se mahdollisimman pian lukion erityisopettajalle.
Erityisjärjestelyt ylioppilaskokeissa
Opiskelija voi hakea erityisiä koejärjestelyjä ylioppilaskirjoituksiin lukivaikeuden, sairauden tai vamman, viereskielisyyden asteen tai erityisen vaikean elämäntilanteen perusteella. Järjestelyjen tarve arvioidaan tapauskohtaisesti yhdessä lukion erityisopettajan kanssa. Erityisjärjestelyjen pitää olla käytössä jo lukioaikana. Lukilausunnon pitää olla lukioaikana hankittu ja YTL:n vaatimusten mukainen. Lisätietoa löytyy YTL:n nettisivuilta www.ylioppilastutkinto.fi.
Opiskelijahuolto
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) astui voimaan 1.8.2014. Laki kokoaa yhteen lainsäädännössä hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säädökset ja takaa kaikille oppilaille ja opiskelijoille oppilashuollon maksuttomat palvelut: kouluterveydenhuollon, kuraattorin ja psykologin. Laki painottaa koko koulun yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja oppilaitosten välistä yhteistyötä ja turvaa varhaista tukea tarvitseville. Oppilas- ja opiskelijahuoltotyötä koskevat oppilashuoltolain mukaiset salassapitosäädökset. Oppilas voi hakeutua oppilashuollon palveluihin itse tai myös vanhemmat, opettajat ja koulun muut työntekijät voivat ottaa yhteyttä oppilas- ja opiskelijahuoltoon. Yhteystiedot löytyvät koulun nettisivuilta. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki kokonai-suudessaan: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20131287
Terveydenhuolto
Terveydenhuollon yhteystiedot löytyvät koulun Yhteystiedot-sivulta. Opiskeluterveydenhuolto on lukiolaisille kuuluva lakisääteinen oikeus, jonka tavoitteena on kannustaa opiskelijaa terveellisten elintapojen omaksumiseen sekä tukea aikuistumisessa, itsenäistymisessä ja elämäntapojen hallinnassa. Opiskelijaterveydenhuolto on ennalta ehkäisevää terveydenhoitotyötä. Sairaanhoito tapahtuu jokaisen opiskelijan asuinpaikan terveysasemalla. Kaikille kutsuntaikäisille tehdään armeijan ennakkoterveystarkastukset koulussa. Opiskeluterveydenhuollosta vastaavat terveydenhoitaja Anne Sorvari sekä koululääkäri.
Psykologi
Psykologin yhteystiedot löytyvät koulun Yhteystiedot-sivulta. Psykologi Pekka Holopainen on paikalla päivittäin. Psykologin työn tavoitteena on tukea opiskelijoiden psyykkistä hyvinvointia sekä yhteisöllisellä että yksilöllisellä tasolla. Opiskelijat voivat ottaa yhteyttä psykologiin esimerkiksi mielialaan, jaksamiseen tai ihmissuhteisiin liittyvissä pulmissa. Myös huoltajat, opettajat ja opiskelijahuoltoryhmän työntekijät voivat ottaa yhteyttä psykologiin, jos nuoresta ilmenee huolta. Ajan voi varata soittamalla, tekstiviestitse, Wilma-viestillä tai sähköpostitse. Pääasiallisena psykologin työmenetelmänä on kahdenkeskinen keskustelu opiskelijan kanssa. Tarvittaessa psykologi on mukana yhteisneuvotteluissa, joihin voi osallistua nuoren lisäksi esimerkiksi huoltajat tai koulun muita työntekijöitä.
Kuraattori
Kuraattorin yhteystiedot löytyvät koulun Yhteystiedot-sivulta. Koulukuraattori Liisa Ståhle on koulun sosiaalityöntekijä. Hän on tavattavissa koululla päivittäin, myös ilman ajanvarausta. Ajan voi varata soittamalla, tekstiviestitse, Wilman kautta tai sähköpostitse. Kuraattorin työn keskeinen tavoite on hyvinvoinnin edistäminen kouluyhteisössä. Oppilas, opettaja tai huoltajat voivat ottaa yhteyttä kuraattoriin esimerkiksi koulunkäyntiin, ihmissuhteisiin, elämäntilanteeseen tai muuhun arkielämään liittyvissä asioissa. Koulukuraattori tekee yhteistyötä mm. nuoren vanhempien, koulun työntekijöiden ja koulun ulkopuolisten tahojen kanssa.
Hammashoito
Hammashoito tapahtuu jokaisen opiskelijan oman terveysaseman hammashoitolassa. Hoito on maksutonta alle 18-vuotiaille. Ajanvarauksesta on huolehdittava itse.
Tapaturmat
Koulu on vakuuttanut opiskelijat tapaturmien varalta. Vakuutusyhtiönä toimii Lähi-Tapiola. Vakuutus kattaa tapaturmat koulussa, koulumatkoilla ja koulun järjestämissä tilaisuuksissa. Tapaturman sattuessa ota yhteyttä koulun kansliaan ja terveydenhoitajaan korvaushakemuksen täyttämistä varten.
Kouluruokailu
Fazer Amica (ravintola Breikki) huolehtii koulumme ruokailusta ja ruokakulttuurista. Lukiolaisille tarjottava lounas on maksuton. Ruokailuun on varattu aikaa 35–40 minuuttia.
Lukusalin käyttö
Lukiolaisten käytössä olevassa lukusalissa on tietokoneita itsenäistä työskentelyä varten. Lukusalia käytetään myös ryhmä-työskentelytilana sekä väli- ja vapaatuntien viettoon (ks. järjestyssäännöt).
Opiskelijailmoitus
Lukuvuoden alussa jokainen lukion opiskelija täyttää/täydentää opiskelijailmoituksen, jonka sisältämien henkilötietojen tulee olla ajan tasalla. Jos tiedoissa tapahtuu muutoksia lukuvuoden aikana, niistä on välittömästi ilmoitettava kansliaan ja ryhmänohjaajalle.
Säilytyslokerikko
Opiskelijalla on mahdollisuus saada käyttöönsä lukittava lokerikko opiskeluvälineiden säilytystä varten. Lokerot on pidettävä siisteinä sisä- ja ulkopuolelta. Tarrojen ja muiden kuvien kiinnittäminen lokeroon on kielletty. Lokeroa ei saa kierrättää sisaruksille tai ystäville. Lokero luovutetaan siistinä joka lukuvuoden jälkeen.
Opiskelijan alennuslippuhakemukset
Kansliasta saat HSL:n ja VR:n/Matkahuollon alennuslippuhakemukset, joilla 17 vuotta täytettyäsi voit hakea opiskelijalippua. Lippuhakemukseen tarvitset oppilaitoksen leiman ja allekirjoituksen.
Opintotuki
Toisen asteen opiskelijoina lukiolaiset kuuluvat opintotuen piiriin täytettyään 17 vuotta. Opintojen päätoimisuus (opintotukilaki 5 a §): Lukio-opinnot ovat päätoimisia, kun niiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia. Opiskelijan on tukea saadakseen osallistuttava kunakin lukukautena vähintään 10 kurssiin tai niitä vastaaviin opintoihin. Osallistumisella tarkoitetaan sitä, että opiskelija on osallistunut opetukseen lukion määräämällä tavalla niin, että hän voi osallistua loppukokeeseen. Sama pätee kurssin arvosanan korottamiseen. Opiskelija on oikeutettu lukukauden tukeen myös silloin, kun hän kyseisenä lukukautena osallistuu vähintään kahteen ylioppilastutkintoon kuuluvaan kokeeseen. Jo suoritetun kurssin uusiminen opetukseen osallistumalla tai yo-kokeen arvosanan korottaminen luetaan mukaan, kun opintojen päätoimisuutta arvioidaan. Osallistuminen ylioppilaskirjoituksiin sen jälkeen, kun ylioppilastutkinto on suoritettu (otettu tutkintotodistus), ei oikeuta tukeen ylioppilastutkinnon kokeiden perusteella. Opintotuki koostuu opintorahasta ja valtion takaamasta opintolainasta. Lisäksi opiskelija voi olla oikeutettu saamaan yleistä asumistukea. Tukien suuruuteen vaikuttavat hakijan ikä, asumismuoto, mahdollinen ansiotyö ja vanhempien tulot. Opintososiaalisiin etuihin liittyvistä asioista saat neuvontaa koulusihteeriltä tai Kelalta. Hakemuslomakkeet löytyvät Kelan kotisivuilta www.kela.fi. Hakemukseesi tarvitset liitteeksi opintotodistuksen. Saat sen kansliasta, josta hakemus lähetetään edelleen Kelaan.
Koulun ja kodin yhteistyö
Koulun ja kodin välinen yhteistyö on erittäin tärkeää. Sen muotoja ovat ryhmänohjaajien ja opettajien henkilökohtaiset yhteydenotot koteihin, koulun järjestämät vanhempainillat ja ryhmäkohtaiset tilaisuudet. Niissä käsitellään opiskeluun ja koulunkäyntiin liittyviä asioita. Koteihin välittyy tietoa myös jaksotodistusten, lukio-oppaan ja muiden yksittäisten tiedotteiden kautta. On myös toivottavaa, että vanhemmat ottavat tarvittaessa suoraan yhteyden opettajiin, ryhmänohjaajiin ja rehtoriin.
Polkupyörät ja ajoneuvot
Pyydämme vanhempia välttämään pihaan ajoa ja koulun portin välittömään läheisyyteen pysähtymistä tuodessaan opiskelijoita kouluun. Näin vältämme vaaratilanteet ja säilytämme liikenneturvallisuuden. Polkupyörät säilytetään koulun pihalla niille varatuissa telineissä. Mopoille on oma paikkansa koulun parkkipaikan puoleisessa päädyssä, valkoisen viivan rajaamalla alueella. Autojen paikoitusalue on tarkoitettu ainoastaan koulun henkilökunnalle, ei opiskelijoille.
Koulusta eroaminen
Mikäli olet aikeissa vaihtaa koulua tai lopettaa opiskelusi, sinun tulee jättää aina kirjallinen ilmoitus asiasta. Ennen eroamispäätöstä sinun tulee keskustella asiasta ryhmänohjaajasi tai opinto-ohjaajan ja rehtorin kanssa. Rehtorille on ehdottomasti tehtävä päätöksestä huoltajan allekirjoituksella varustettu ilmoitus.

Äidinkieli ja kirjallisuus

Opetuksen tavoitteet
• oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukiossa keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine • äidinkielen ja kirjallisuuden opetus kehittää kielitietoisuutta, monilukutaitoa, kirjallisuuden ja kulttuurien tuntemusta sekä tarjoaa aineksia yleissivistyksen syventämiseen • opiskelija harjaantuu kielen, kirjallisuuden ja viestinnän taidoissaan niin, että hän ymmärtää kielen ja sen käytön merkityksen yksilölle ja kulttuurille • äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle kansalaisuudelle • oppiaineen tavoitteena on tukea opiskelijan inhimillistä kasvua ajattelevaksi ja tuntevaksi persoonaksi
Suoritusohjeet ja arviointi
Kurssien arviointi kohdistuu monipuolisesti oppiaineen eri osa-alueisiin. • arvioinnin pohjana on opiskelijan tieto kurssien tavoitteista ja sisällöistä niin, että hän pystyy seuraamaan ja arvioimaan omaa edistymistään • opiskelijaa ohjataan itsearviointiin • kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset työt sekä aktiivinen osallistuminen opetukseen • pakolliset, syventävät ja soveltavat kurssit arvioidaan pääasiassa numeroin • pakolliset kurssit: kurssit 1-6 • valtakunnalliset syventävät kurssit: kurssit 7-9 • paikalliset soveltavat kurssit: kurssit 10-13 • äidinkielen ja kirjallisuuden yo-koetta ei suositella suoritettavaksi kolmannen opiskeluvuoden syksynä • kurssityöt voivat vaihdella tai muuttua; esimerkkejä töistä luetellaan kurssiselosteissa
ÄI1 Tekstit ja vuorovaikutus (pakollinen)
• kehitetään omaa viestijäkuvaa (puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana ja lukijana) sekä harjoitellaan ryhmäviestintätaitoja (ryhmäkeskustelut) Keskeiset sisällöt: tekstin käsite ja tekstilajit, tekstien multimodaalisuus ja moniäänisyys, proosan erittely ja tulkinta, tiedonhankinta ja lähdekritiikki (erityisesti verkkolukeminen), tekstikokonaisuuden rakentuminen, tekstien referointi ja kommentointi, aineiston pohjalta kirjoittaminen sekä yhdessä kirjoittaminen Kurssin työt: luku- ja kirjoitustaidon tehtäviä, referaatti, kirjavinkkaus, ryhmäkeskustelu
ÄI2 Kieli, kulttuuri ja identiteetti (pakollinen)
• vahvistetaan ymmärrystä kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä identiteetin rakentamisessa Keskeiset sisällöt: suomen kielen vaihtelu ja muuttuminen, maailman kielet ja kielikunnat, kielen ohjailu sekä vertailu muihin kieliin, kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus Suomessa, monikielisyys, kirjoittaminen prosessina, informatiivinen puheenvuoro Kurssin työt: laaja asiateksti, suullinen tietoisku, luku- ja kirjoitustaidon tehtäviä
ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (pakollinen)
• syvennetään fiktiivisten tekstien analyyttistä ja eläytyvää lukemista sekä kaunokirjallisuuden ja sen vaikutuskeinojen ymmärtämistä Keskeiset sisällöt: kaunokirjallisuuden lajien tuntemus, kaunokirjallisuuden tulkinnan kehittäminen (käsitteet, lähestymistapa, perusteltu tulkinta), kielen poeettisuus, ryhmäviestintätaitojen syventäminen Kurssin työt: luku- ja kirjoitustaidon tehtäviä (esimerkiksi novellianalyysi), ryhmätöitä luettujen teosten pohjalta
ÄI4 Tekstit ja vaikuttaminen (pakollinen)
• syvennetään kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa sekä medialukutaitoa • harjoitellaan omien näkemysten perustelua niin kirjoittajana kuin puhujanakin • opitaan tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja esimerkiksi ideologisista ja eettisistä lähtökohdista, osataan tarkastella kirjallisuuden, muun taiteen ja median yhteiskunnallista vaikutusta ja kulttuurista merkitystä Keskeiset sisällöt: vaikuttamisen ja argumentoinnin tavat sekä retoriset keinot, mielipiteen ja tutkimustiedon erot, tiedon- ja tieteenalojen puhetavat ja näkökulmat, tiedonhankinta ja -hallinta, viestinnän eettisyys, sananvapaus, sensuuri, lähdekritiikki, tekijänoikeudet, mediakritiikki, kantaa ottavan ja vaikuttavan kauno- ja tietokirjallisuuden keinoja ja lajeja, kantaa ottavien kirjoitusten ja puheenvuorojen harjoittelu Kurssin työt: luku- ja kirjoitustaidon tehtäviä, kirjallisuustehtävä, väittely- tai neuvotteluharjoitus, mediatehtävä
ÄI5 Teksti ja konteksti (pakollinen)
• opitaan tarkastelemaan tekstejä niiden maantieteellisissä, kielellisissä, ajallisissa ja kulttuurisissa konteksteissa ja suhteessa muihin teksteihin • opitaan erittelemään tekstien tyylipiirteitä • tutustaan suomalaisen kaunokirjallisuuden ja maailmankirjallisuuden keskeisiin teoksiin ja niiden teemoihin ja osataan sijoittaa ne kulttuurikontekstiinsa Keskeiset sisällöt: tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä, tyylin vaikutus tekstiin ja kielenhuoltoa tyylin näkökulmasta, suomalaisen kirjallisuuden ja maailmankirjallisuuden keskeisiä teoksia, kirjallisuusaiheisia puhetehtäviä Kurssin työt: luku- ja kirjoitustaidon tehtäviä, tyylinhuoltotehtäviä, lukutehtävä (kirjallisuuden klassikko), tiedonhaku- ja tutkimustehtävä kirjallisuuden aikakausiin liittyen
ÄI6 Nykykulttuuri ja kertomukset (pakollinen)
• perehdytään ajankohtaisiin teksteihin ja ilmiöihin • syvennetään käsitystä kielen ja tekstien merkityksestä kulttuurissa • syvennetään käsitystä kertomuksista ja kertomuksellisuudesta kulttuurien keskeisenä ilmiönä sekä kerronnan ja ilmaisun keinoista • tutustutaan Suomen ja muiden maiden nykykirjallisuuden ja -kulttuurin keskeisiin teoksiin ja teemoihin • opitaan toimimaan eettisesti ja rakentavasti vuorovaikutustilanteissa Keskeiset sisällöt: ajankohtaisia kielen ja kulttuurin ilmiöitä, kieli ja identiteetti, monimuotoisten tekstien ajankohtaiset lajit, kertomukset ja kertomuksellisuus kauno- ja tietokirjallisuudessa ja muussa kulttuurissa, intertekstuaalisuus, nykyteosten käsittelyä sekä kielenhuoltoa, dialoginen vuorovaikutus ja vuorovaikutusetiikka Kurssin työt: luku- ja kirjoitustaidon tehtäviä, kurssin teemoihin liittyviä puhe- ja kirjoitustehtäviä, kirjallisuustyö, kielitehtävä
ÄI7 Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen (valtakunnallinen syventävä)
• syvennetään ja monipuolistetaan puhe- ja vuorovaikutustaitoja • kehitetään kykyä ennakoida, mukauttaa ja arvioida omaa viestintää erilaisissa vuorovaikutustilanteissa • laajennetaan ymmärrystä puhe- ja vuorovaikutustaitojen merkityksestä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä • tarjotaan mahdollisuus osallistua toisen asteen puheviestintätaitojen päättökokeeseen eli Puhvi-kokeeseen Kurssit työt: suullisia viestintätehtäviä sekä yksin että ryhmässä
ÄI8 Kirjoittamistaitojen syventäminen (valtakunnallinen syventävä)
• syvennetään taitoja oman tekstin näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, lähteiden valinnassa, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä • varmennetaan taitoja valmistella sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä • käsitellään keskustellen ja kirjoittaen ajankohtaisia teemoja sekä erilaisia tekstejä (kuten mediatekstejä) Kurssin työt: kirjoitustaidon tehtäviä sekä preliminääri
ÄI9 Lukutaitojen syventäminen (valtakunnallinen syventävä)
• syvennetään ja monipuolistetaan taitoja eritellä, tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä • tarkennetaan käsitystä monilukutaidosta, tekstien piirteistä, ominaisuuksista ja tekstilajeista • vahvistetaan kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa sekä lukustrategioita • syvennetään käsitystä tieteenalojen kielestä ja puhetavoista Kurssin työt: lukutaitotehtäviä sekä preliminääri
ÄI10 Elokuvakurssi (paikallinen soveltava)
• perehdytään elävän kuvan historiaan ja genreihin • syvennetään tietoja audiovisuaalisista keinoista ja niiden merkityksestä kokonaisteokseen ja vastaanottoon • tutustutaan elokuvan tekemisen eri vaiheisiin Kurssin työt: kuvausharjoituksia, editointiharjoituksia, synopsis, kuvakäsikirjoitus, valmis elokuva
ÄI11 Luova kirjoittaminen (paikallinen soveltava)
• perehdytään kirjalliseen ilmaisuun taidemuotona • syvennetään tekstikäsitystä, tutustutaan erilaisiin luovan kir-joittamisen lajeihin ja keinoihin • opitaan arvioimaan sekä omia että muiden tekstejä sekä hiomaan omia tekstejä Kurssin työt: sovitaan kurssin alussa
ÄI12 Kirjallisuusdiplomi (paikallinen soveltava)
Lukudiplomin tavoitteena on tukea opiskelijan lukuharrastusta. Kurssi suoritetaan itsenäisesti opettajan ohjeiden mukaan.
ÄI13 Verkkolehti (paikallinen soveltava)
• lukion verkkolehden sisällön suunnittelu ja tuottaminen (omat journalistiset tekstit, kuvat) • julkaisun taittaminen InDesign-ohjelmalla • toimittajan työhön tutustuminen oman tekemisen, asiantuntijavierailujen ja koulutusten kautta Kurssi suoritetaan osallistumalla verkkolehden toimitukseen.
ÄI14 Musikaalin käsikirjoittaminen (paikallinen soveltava)
• kurssilla käsikirjoitetaan OYK:n lukuvuonna 2019-2020 to-teutettava musikaali sekä sen laululyriikat • kurssin on tarjolla kertaluonteisesti syksyllä 2019 1. jaksossa • kurssille otetaan rajallinen määrä opiskelijoita, ja kurssille hakeminen tapahtuu ottamalla yhteys kurssin opettajaan • painopisteinä ryhmässä kirjoittaminen, prosessikirjoittami-nen ja luova kirjoittaminen
Suomi toisena kielenä (S2)
Opiskelija, jonka virallinen äidinkieli on muu kuin suomi, voi suorittaa äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän sijaan suomi toisena kielenä -oppimäärän ja osallistua ylioppilastutkinnossa suomi toisena kielenä -kokeeseen. Oulunkylän yhteiskoulussa ei ole erikseen tarjolla S2-kursseja, vaan opiskelija suorittaa suomi toisena kielenä -kurssit käymällä äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien oppitunneilla. Äidinkielen kurssien töitä ja suorituksia voidaan kuitenkin mukauttaa tapauskohtaisesti S2-opiskelijan tarpeisiin. Opiskelijan tulee keskustella kurssin alussa äidinkielen opettajan kanssa S2-suorituksista. Lukuvuoden aikana on tarjolla myös kurssitarjottimen ulkopuolella olevia suomi toisena kielenä -ylioppilaskokeeseen valmentavia S2-preppaustunteja, jotka on suunnattu kaikille S2-opiskelijoille vuositasosta riippumatta. Tunteja pidetään jokaisen jakson aikana kaksi eli lukuvuoden aikana yhteensä kymmenen. Osallistumalla yhteensä 20:lle S2-preppaustunneille voi saada yhden kurssisuorituksen. S2-preppaustunneista tiedotetaan lukuvuoden alussa Wilmassa S2-opiskelijoille.

Vieraat kielet

Vieraiden kielten eri oppimäärien opetuksen yhteiset tavoitteet
• opiskelija rohkaistuu hyödyntämään kielitaitoa luovasti opiskelussa, työssä ja vapaa-aikana • opiskelija vankentaa kohdekielen osaamistaan, kielitajuaan ja taitoaan soveltaa kielitietoa myös kielirajat ylittäen • opiskelija kehittyy tavoitteellisena kielten oppijana ja osaa soveltaa kieltenopiskelustrategioita • opiskelija ymmärtää monipuolisen kielitaidon merkityksen ja kielitaidon myötä kasvavat toimintamahdollisuudet • opiskelija osaa arvioida omaa osaamistaan sekä suunnitella kieliopintojaan tulevaisuuden tarpeitaan varten jatko-opintojen, työelämän ja kansainvälistymisen näkökulmasta • opiskelija saavuttaa eri kielissä tai oppimäärissä kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tasot alla olevan taulukon mukaisesti ja osaa suhteuttaa omaa osaamistaan tavoitteeksi asetettuihin taitotasoihin • opiskelija asettaa omia tavoitteitaan, arvioi taitojensa kehittymistä ja kehittää niitä edelleen
Arviointi
• Vieraissa kielissä arviointi perustuu vieraiden kielten yhteisten tavoitteiden sekä kieli- ja oppimääräkohtaisten erityisten tavoitteiden saavuttamiseen. Kullakin kurssilla otetaan huomioon kurssikohtaiset painotukset sekä niihin läheisesti nivoutuvat vieraiden kielten yhteiset ja oppimääräkohtaiset tavoitteet. Kaikilla kursseilla annetaan monipuolisesti palautetta opiske-lijan edistymisestä oppimisprosessin eri vaiheissa. • Arvioinnin tukena ja opiskelijan itse- ja vertaisarvioinnin välineenä käytetään soveltuvin osin Eurooppalaiseen viitekehykseen perustuvaa kehittyvän kielitaidon kuvausasteikkoa, johon voi tutustua täällä: http://www02.oph.fi/ops/taitotasoasteikko.pdf • A-oppimäärän syventävän kurssin 8 ja B1-oppimäärän syventävän kurssin 6 suorituksen arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssit arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4–10. Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4–10. Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus lukion päättötodistuksen liitteenä.
Oppimäärän vaihtaminen
Opiskelijan on tarkoituksenmukaista jatkaa aloittamansa oppimäärän opintoja pitkäjänteisesti. Oppimäärää vaihdettaessa vieraassa kielessä pidemmästä oppimäärästä lyhyempään kursseja luetaan hyväksi seuraavasti: (kuva) Muut pidemmän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyemmän oppimäärän syventäviä tai soveltavia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos opiskelija pyytää, hänelle tulee järjestää mahdollisuus lisänäyttöihin osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä lyhyemmästä pitempään oppimäärään voidaan opiskelijalta edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen. Opiskelija voi opiskella myös toisen oppimäärän kursseja oppimäärää vaihtamatta. Tällöin kyseessä olevat kurssit voidaan lukea opiskelijan varsinaisen oppimäärän syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi.

A-ruotsi

Opetuksen tavoitteet
• antaa valmiudet ymmärtää ja käyttää suullisesti ja kirjallisesti ruotsin kieltä • kehittää kaikkia kielitaidon osa-alueita • motivoida ja tukea omaehtoista kielen opiskelua • antaa tietoja Pohjoismaista, niiden elinoloista, kulttuurista ja yhteistyöstä • rohkaista opiskelijoita vastaamaan kansainvälistymisen haasteisiin
Suoritusohjeet ja arviointi
• pakollisia kursseja 1-6, syventäviä 7-10 • pakolliset kurssit on tarkoitettu suoritettaviksi numerojärjestyksessä • syventävä 10 kurssi (starttikurssi) on heti lukion alussa, syventävä 9 kurssi (abikurssi) heti abivuoden alussa • mahdollisista itsenäisistä suorituksista on sovittava opettajan kanssa • kurssikoe • kurssit arvostellaan numeroarvosanoin
RUA01 Ruotsinkielinen maailmani (pakollinen)
• opiskelija oppii kertomaan ruotsiksi itsestään, perheestään, ystävistään ja harrastuksistaan • kurssilla kerrataan kieliopin perusasiat: aikamuodot, sanajärjestys, substantiiveja ja pronomineja • lisäksi opitaan uusia rakenteita ja laajennetaan sanavarastoa • opiskelija oppii viestimään monipuolisesti • kurssin hyväksyminen edellyttää aktiivista läsnäoloa, sanakokeiden ja kotiaineiden tekemistä sekä hyväksyttyä loppukoetta
RUA02 Ihminen verkostoissa (pakollinen)
• opiskelija oppii kertomaan itsestään ihmisenä, perheestään, vaatetuksestaan sekä Tukholmassa vierailusta ja ruotsalaisesta ruokakulttuurista • opiskelija kertaa ja oppii lisää sanajärjestyksestä ja adjektiiveista, lukusanoista ja verbiopista • opiskelija oppii viestimään monipuolisesti • kurssin hyväksymisen kriteerit ovat samat kuin kurssissa 1
RUA03 Pohjoismaisia kulttuuri-ilmiöitä (pakollinen)
• opiskelija oppii kertomaan omasta maastaan, sen luonnosta ja sijainnista suhteessa muuhun Pohjolaan ja Eurooppaan • kurssilla tutustutaan suomenruotsalaisiin ja heidän tapoihinsa • suomalaisuutta tarkastellaan myös monikulttuurisuuden viitekehyksessä • kieliopin pääkohtia ovat esim. pronominit ja substantiivin muotojen käyttö • sanasto laajenee ja opitaan uusia rakenteita • opiskelija oppii viestimään monipuolisesti. • kurssin hyväksymisen kriteerit ovat samat kuin kurssissa 1
RUA04 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (pakollinen)
• kurssilla kehitetään tiedonhankintataitoja, kriittistä lukutaitoa ja toimijuutta ruotsin kielellä • tutustutaan yhteiskunnallisiin ilmiöihin pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan näkökulmasta • pohditaan ihmisoikeuskysymyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksia kansalaisyhteiskunnassa • rakenteet: verbioppia, substantiivit, prepositiot
RUA05 Tiede ja tulevaisuus (pakollinen)
• syvennetään tekstin tulkintaa ja tuottamista sekä tiedonhankinnan taitoja • harjaannutaan jakamaan omia tietoon ja mielipiteeseen perustuvia näkökantoja • pohditaan tulevaisuudenvisioita teknologian ja digitalisaation näkökulmasta • aihepiireinä eri tiedon- ja tieteenalat
RUA06 Opiskelu, työ ja toimeentulo (pakollinen)
• syvennetään käsitystä kielitaidosta työelämätaitona ja sosiaalisena pääomana • tutustutaan eri tekstilajeihin, joita kohdataan jatko-opinnoissa tai työelämässä • pohditaan jatko-opintoja ja urasuunnitelmia ruotsin kielellä Suomessa ja muualla • käsitellään talousasioita nuoren näkökulmasta ja laajempia talouden ilmiöitä • rakenteet: passiivit, partisiipit, adjektiivit
RUA07 Kestävä elämäntapa (valtakunnallinen syventävä)
• syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa ruotsin kieltä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa • käsitellään eri tekstilajien tekstejä • jatketaan pakollisten kurssien teemojen käsittelyä kestävän elämäntavan näkökulmasta • rakenteet: kertausta aiemmissa kursseissa olleista rakenteista
RUA08 Viesti ja vaikuta puhuen (valtakunnallinen syven-tävä)
• syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää kieltä ja rakentaa dialogia • vankennetaan puhumisen sujuvuutta ja harjoitellaan valmistelua edellyttävää suullista tuottamista • kerrataan pakollisten kurssien aihepiirejä tarpeiden mukaan
RUA09 Abikurssi (paikallinen syventävä)
• harjoitellaan kaikkia kielitaidon osa-alueita • kerrataan kielioppirakenteet

B-ruotsi

Opetuksen tavoitteet
• antaa valmiudet ymmärtää ja käyttää suullisesti ja kirjallisesti ruotsin kieltä • kehittää kaikkia kielitaidon osa-alueita • motivoida ja tukea omaehtoista kielen opiskelua • antaa tietoja Pohjoismaista, niiden elinoloista, kulttuurista ja yhteistyöstä • rohkaista opiskelijoita vastaamaan kansainvälistymisen haasteisiin
Suoritusohjeet ja arviointi
• pakollisia kurssit 1-5, syventäviä 6-9 • kurssit arvostellaan numeroarvosanoin • arvosana määräytyy kurssin päättökokeen, esitelmien ja projektitöiden perusteella kurssin alussa sovittavalla tavalla • suullisten esitelmien ja kirjallisten töiden tulee olla tehtyjä ennen kurssisuorituksen hyväksymistä • kursseissa kurssikoe • kurssit arvostellaan numeroarvosanoin
RUB101 Minun ruotsini (pakollinen)
• opiskelija oppii kertomaan ruotsiksi itsestään, perheestään, harrastuksistaan ja vapaa-ajastaan sekä asumisestaan • kurssilla kerrataan kieliopin perusasiat, kuten aikamuodot, päälauseen sanajärjestys, substantiivien ja adjektiivien taivutus, ja opitaan uusia rakenteita sekä laajennetaan sana-varastoa • opiskelija oppii myös viestimään ruotsiksi monipuolisesti • kurssi suoritetaan aktiivisella läsnäololla, sanakokeilla, kotiaineilla sekä hyväksytyllä loppukokeella
RUB102 Hyvinvointi ja ihmissuhteet (pakollinen)
• kurssin aiheina ovat hyvinvointi ja hyvä elämä, vaatteet ja tyyli, asuminen, ystävyys ja ihmissuhteet sekä matkustaminen • kurssilla harjoitellaan sekä suullista että kirjallista tuottamista mahdollisimman monipuolisesti • kieliopissa opiskellaan lukusanoja, pronomineja, sivulauseita, adjektiivien vertailua sekä käskymuotoa • kurssi suoritetaan aktiivisella läsnäololla, sanakokeilla, kotiaineilla sekä hyväksytyllä loppukokeella
RUB103 Kulttuuri ja mediat (pakollinen)
• kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa ja erilaisten tekstilajien tulkitsemis- ja tuottamistaitoa eri medioita hyödyntäen • tutustutaan suomenruotsalaisiin ja muihin pohjoismaisiin kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavasta näkökulmasta • opiskelija oppii myös kertomaan omista kulttuuriharrastuksistaan, kotimaamme nähtävyyksistä ja perinteistä sekä neuvomaan tietä • kurssi suoritetaan aktiivisella läsnäololla, sanakokeilla, monipuolisin sovittavin kirjoitelmin sekä loppukokeella
RUB104 Monenlaiset elinympäristömme (pakollinen)
• kurssilla kehitetään erilaisten tekstilajien tulkintaa ja tuottamista • aihepiireinä ovat kulttuurisesti moninainen elinympäristö sekä yhteiskunnan ajankohtaiset ilmiöt, joita tarkastellaan ensisijaisesti nuorten näkökulmasta • kurssin aikana pohditaan erilaisia elämänkatsomuksia sekä omaa elämänasennetta • lisäksi opitaan kertomaan omasta rahankäytöstä ja kulutustottumuksista sekä miettimään vaihtoehtoja nykyisille kulutustavoille • opiskelijan ilmaisutaito vahvistuu, kuten myös kyky perustella mielipiteitä ja lukea erilaisia tekstejä • kurssin suorituksena aktiivinen läsnäolo, sanakokeet, opettajan kanssa sovittavat kirjoitelmat sekä loppukoe
RUB105 Opiskelu ja työelämä ruotsiksi (pakollinen)
• kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia vuorovaikutustaitoja sekä pohditaan jatko-opintoja ja tulevaisuudensuunnitelmia • tutkitaan mahdollisuuksia opiskella ja tehdä töitä ruotsin kielellä • tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua pohjoismaiseen ja muuhun kansainväliseen yhteistyöhön • kurssin suorituksena sanakokeet, aktiivinen läsnäolo, opettajan kanssa sovittavat kirjoitelmat sekä loppukoe
RUB106 Viesti ja vaikuta puhuen (valtakunnallinen syventävä)
• kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, ymmärtää puhuttua kieltä sekä rakentaa erilaisia dialogeja • vahvistetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitellaan valmistelua edellyttävää suullista tuottamista • kurssilla kerrataan oppimäärän pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan
RUB107 Kestävä elämäntapa (valtakunnallinen syventävä)
• kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa ruotsin kieltä erilaisissa kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa ja erilaisille yhteisöille • kurssilla pyritään käsittelemään eri tekstilajien tekstejä, kuten fiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä mahdollisuuksien puitteissa yhteisesti opettajan kanssa sovittaessa • kurssilla jatketaan oppimäärän pakollisten teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan näkökulmasta ottaen huomioon opiskelijoiden tarpeet tai kiinnostuksenkohteet • kurssi suoritetaan opettajan kanssa sovittavalla tavalla
RUB108 Kertauskurssi (paikallinen soveltava)
• kurssin tavoitteena on, että opiskelija täydentää ja kertaa peruskoulussa opittuja tai unohtuneita asioita sekä vahvistaa perussanastoin ja kieliopin hallintaa • kurssin keskeisenä sisältönä on kerrata peruskielioppi monipuolisilla harjoituksilla sekä kehittää ja vahvistaa tekstin ja kuullun ymmärtämistä
RUB109 Abikurssi (paikallinen syventävä)
• käsitellään RUB 5:n oppikirjan osiot 4-5 • kerrataan kahden edellisen vuoden rakenteet ja harjoitellaan yo-kirjoitusten kaikkia osa-alueita

Englanti

Opiskelun tavoitteet
• opiskelija kehittyy englannin kielen käyttäjänä sekä toimijana kulttuurisesti moninaisessa maailmassa niin paikallisissa, kansallisissa, eurooppalaisissa kuin globaaleissa yhteisöissä • opiskelija ymmärtää englannin kielen merkityksen ja roolin kansainvälisen kommunikaation kielenä • opiskelija osaa arvioida oman osaamisensa riittävyyttä jatko-opintojen näkökulmasta • opiskelija osaa suunnitella kieliopintojaan tulevaisuuden tarpeitaan varten työelämän ja kansainvälistymisen näkökulmista • opiskelija saa kokemuksia laajempien englanninkielisten tekstien lukemisesta, tulkitsemisesta ja käsittelystä • opiskelija osaa suhteuttaa omaa osaamistaan kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tasoon B2.1 ja arvioida omien taitojensa kehittymistä sekä kehittää taitojaan edelleen
Suoritusohjeet ja arviointi
• pakollisia kurssit 1-6, syventäviä 7-10 • pakolliset suoritetaan numerojärjestyksessä • syventävistä kurssi 10 ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen; kurssit 7 ja 9 ennen yo-kirjoituksia • syventävä kurssi 8 suositellaan suoritettavaksi toisen opiskeluvuoden aikana • kurssien arvioinnin pohjana on jatkuva opiskelu ja sen seuranta sekä suoritetut testit • kurssien tarkemmat arviointiperusteet esitellään erikseen kunkin kurssin alkaessa • mahdollisista itsenäisistä suorituksista on sovittava erikseen opettajan ja rehtorin kanssa • kursseissa 1-6 kurssikoe ja numeroarviointi • kursseissa 7 ja 9 tuntikokeita eri osa-alueista, tarvittaessa kurssikoe; numeroarviointi • kurssi 8: suullinen koe koeviikolla, numeroarviointi • kurssi 10: tuntikokeita eri osa-alueista, ei kurssikoetta, suoritusmerkintä (S)
ENA01 Englannin kieli ja maailmani (pakollinen)
• kurssilla kartoitetaan opiskelijan englannin eri osa-alueiden osaamista ja kehitetään perusopetuksessa saavutettuja taitoja suullisesti ja kirjallisesti • aihepiirit ja kielenkäyttötilanteet liittyvät opiskeluun, nuoren elämänpiiriin ja kielenkäyttötarpeisiin kansainvälistyvässä maailmassa • rakenteet: aikamuodot, ehtolauseet, liitekysymykset
ENA02 Ihminen verkostoissa (pakollinen)
• kurssilla harjoitellaan kielenkäyttöä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa (keskustelu, kuuntelu, omien mielipiteiden esittäminen) eri viestintäkanavia käyttäen • käsitellään ihmissuhteisiin liittyviä teemoja ja niiden yhteydessä psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia ja myös teknologian merkitystä vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille • rakenteet: sanajärjestys, persoonapronominit, passiivi, ajan ja paikan prepositiot
ENA03 Kulttuuri-ilmiöitä (pakollinen)
• kurssilla laajennetaan ja syvennetään opiskelijoiden monilukutaitoa • tehdään eri tekstilajien tuotoksia, mm. käännöksiä ja arvosteluja • aihepiireinä ovat erilaiset kulttuuriset ilmiöt, englanninkieliset mediat sekä luova toiminta • rakenteet: substantiivit, artikkelit, genetiivi
ENA04 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (pakollinen)
• kurssilla kehitetään opiskelijoiden kriittistä lukutaitoa ja tekstien tulkintaa, tiedonhankintaa ja lähdekriittisyyttä • harjoitellaan mielipiteiden esittämistä suullisesti ja kirjallisesti sekä tekstin sisällön tiivistämistä • aihepiireinä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt ja niihin vaikuttaminen, tasa-arvo ja ihmisoikeudet, kaupallisuus • rakenteet: vaillinaiset apuverbit, relatiivi- ja indefiniittipronominit, kansallisuussanat
ENA05 Tiede ja tulevaisuus (pakollinen)
• kurssilla harjoitellaan erilaisia lukemisstrategioita ja kehitetään tekstinymmärrystä tieteellisiä ja vaativia asiatekstejä käyttäen • kehitetään argumentointitaitoja suullisessa ja kirjallisessa viestinnässä, parannetaan asiatekstin tuottamista • aihepiireinä eri tiedon ja tieteenalat, tulevaisuuden visiot ja ihmisen rooli, englanti tieteen, tutkimuksen ja teknologian kielenä • rakenteet: infinitiivi ja ing-muoto, paljoussanat, sananmuodostus, lukusanat, ajan ilmaukset
ENA06 Opiskelu, työ ja toimeentulo (pakollinen)
• kurssilla harjoitellaan työ- ja opiskelupaikan hakemista, ke-hitetään opiskelu- ja työelämän taitoja ja parannetaan esimerkiksi työnhakuprosessissa tarvittavia vuorovaikutustaitoja • opetellaan kirjoittamaan asiallinen ja tehokas työhakemus ja ansioluettelo • aihepiireinä jatko-opinnot, ja urasuunnitelmat, opiskelu ja työskentely ulkomailla, välivuoden pitäminen, talouselämä ja yrittäjyys • rakenteet: epäsuora kerronta ja lauselyhenteet, adjektiivit ja adverbit, prepositiofraasit
ENA07 Kestävä elämäntapa (valtakunnallinen syventävä)
• kurssilla perehdytään ympäristökysymyksiin ja kestävän elämäntavan näkökulmaan erilaisissa yhteiskunnallisissa ilmiöissä • harjoitellaan erityisesti vaativampien tekstien ymmärtämistä, tehdään kirjoitelmia, referaatteja ja käännöksiä teksteihin perustuen • kurssiin sisältyy myös suullista harjoitusta • rakenteet: verbiopin kertausta, prepositiot, lauseopin kertausta, apuverbien erityismerkitykset, konjunktiot
ENA08 Viesti ja vaikuta puhuen (valtakunnallinen syventävä)
• kurssilla parannetaan kykyä ymmärtää ja erityisesti tuottaa puhuttua kieltä sekä vapaamuotoisissa että muodollisissa tilanteissa kulttuurisidonnaisuudet huomioiden • lisätään suullista ilmaisutaitoa ja itsevarmuutta viestijänä, kehitetään suullisen ilmaisun strategioiden hallintaa, parannetaan dialogin rakentamisen ja ylläpitämisen taitoja • aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat, maailmanlaajuiset ja paikalliset ilmiöt sekä muiden kurssien aihepiirit • harjoitusmuotoina ääntämisharjoitukset, pari- ja ryhmäkeskustelut, roolileikit, väittelyt, puheet, esitelmät ym. suullisen viestinnän keinot
ENA09 Abikurssi (paikallinen syventävä)
• kurssin aiheina yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaiset maailmankuvat • kurssi valmentaa opiskelijaa yo-koetta varten • kurssilla harjoitellaan tekstin ymmärtämistä, rakenteita, kuuntelua, opiskellaan lisäsanastoa, kirjoitetaan aineita ja käännöksiä, osittain opiskelijan oman ohjelman mukaisesti eriyttäen
ENA10 Perusopintoja tukeva kurssi (paikallinen syventävä)
• tarkoitettu ensimmäisen vuoden pakollisilla kursseilla heikosti tai tyydyttävästi menestyneille • kerrataan ja vahvistetaan perusopetuksessa opittuja asioita • sanaston ja rakenteiden kertauksen lisäksi kurssilla harjoitellaan monipuolisesti sekä englannin ymmärtämistä että tuottamista • arvioidaan suoritusmerkinnällä (S)

A-ranska

Opetuksen tavoitteet
• antaa opiskelijalle hyvä ranskankielinen pohja, jonka avula hän pystyy edelleen kehittämään kielen taitojaan haluamallaan alalla • kieli hallitaan niin hyvin, että opiskelija pystyy ymmärtämään vaikeahkoa ranskankielistä tekstiä ja seuraamaan aihepiiriltään arkielämää vaativampaa ranskankielistä keskustelua • luoda mahdollisimman hyvä valmius ilmaista itseään ranskaksi • lisätä ranskankielisen kulttuurin ja yhteiskuntaelämän tuntemusta ja ymmärtämistä
Suoritusohjeet ja arviointi
• vuosi: kurssit 1-3 (pakollisia) • vuosi: kurssit 4-5 (pakollisia) ja joko syventävä kurssi 7 (pariton vuosi) tai 8 (parillinen vuosi) • vuosi: kurssi 6 (pakollinen), joko syventävä kurssi 7 (pariton vuosi) tai 8 (parillinen vuosi) ja syventävä 9 • kurssit arvioidaan numeroarvosanoin • arvosana määräytyy loppukokeen ja tuntiosaamisen, kirjoitelmien ja esitysten perusteella
RAA01 Kieli ja maailmani (pakollinen)
• kurssilla opiskelija oppii asettamaan itselleen ranskan kielen opiskelun tavoitteita ja löytämään itselleen sopivia opiskelustrategioita • kieli nähdään monimuotoisena kulttuurisen osaamisen välineenä • aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun, nuoren elämänpiiriin ja kielenkäyttötarpeisiin
RAA02 Ihminen verkostoissa (pakollinen)
• kurssilla opiskelija syventää viestintätaitojaan • aiheina ovat ihmissuhteisiin liittyvät teemat ja niiden yhteydessä käsitellään psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia • pohditaan myös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille
RAA03 Kulttuuri-ilmiöitä (pakollinen)
• kurssilla laajennetaan ja syvennetään monilukutaitoa • kurssilla tehdään eri tekstilajien tuotoksia painottaen tekstilajille ominaista kielellistä tarkkuutta, mm. passiivi, artikkelit, adjektiivit, adverbit • aihepiireinä ovat erilaiset kulttuuriset ilmiöt, kohdekieliset mediat sekä luova toiminta
RAA04 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (pakollinen)
• tutustutaan ranskankielisiin maihin tarkemmin • käsitellään yhteiskunnallisia tekstejä • ajanilmaukset, indefiniittipronomineja, possessiivisuus, infinitiivirakenteet, artikkelit
RAA05 Tiede ja tulevaisuus (pakollinen)
• käsitellään aiheeseen liittyviä tekstejä • syvennetään verbioppia ja laajennetaan sanastoa
RAA06 Opiskelu, työ ja toimeentulo (pakollinen)
• käsitellään aiheeseen liittyviä tekstejä • syvennetään verbioppia, kysymykset ja epäsuora esitys
RAA07 Kestävä elämäntapa (valtakunnallinen syventävä, pariton vuosi)
• käsitellään aiheeseen liittyviä tekstejä ja videoita • syvennetään rakenteita ja laajennetaan sanastoa
RAA08 Viesti ja vaikuta puhuen (valtakunnallinen syventävä, parillinen vuosi)
• käsitellään puhekielen tilanteita ja laajennetaan sanastoa • vahvistetaan ääntämistä ja ranskan kielelle tyypillisiä piirteitä
RAA09 Abikurssi (paikallinen syventävä)
• erilaisia ylioppilaskirjoituksiin valmentavia tekstejä ja pronominien kertausta • vahvistetaan kuullun ymmärtämisen taitoja
RAA10 DELF-kielidiplomikurssi (paikallinen syventävä)
• Ranskan valtion DELF-kielitutkinnon voi suorittaa keväisin. Kurssilla valmistaudutaan monipuolisin tehtävin kuullun-, luetunymmärtämisen, kirjoittamisen ja suullisen osuuden B1- ja B2-tasoisiin kokeisiin • tutkinto on lukiomme opiskelijoille maksuton, ja siitä saa erillisen todistuksen, joka ei vanhene • DELF-tutkinnon B2-tason suoritus on edellytys mahdollisille opinnoille Ranskassa

B2- ja B3-ranska

Tavoitteet
• antaa opiskelijalle riittävän hyvä ranskan kielen ja kulttuurin tuntemus niin, että hän selviytyy jokapäiväisen elämän viestintätehtävissä ja tilanteissa sekä pystyy omatoimisesti koulun jälkeen kehittämään kielitaitoaan
Suoritusohjeet ja arviointi
• B3-ranskan lukio-opiskelu alkaa kahdella ensimmäisen vuoden alkuun sijoittuvalla yläasteen ranskan B2-kieli oppimäärää vastaavalla johdantokurssilla, jotka niveltyvät lukiossa jatkuvan B2-ranskan ensimmäiseen kurssiin • B3-ranskan oppimäärä 8-9 kurssia koostuu kahdesta johdantokurssista ja seitsemästä B2-ranskan kurssista kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä • kurssit arvostellaan numeroarvosanoin, johdantokursseissa pääpaino on suullisella osaamisella • muiden kurssien kohdalla arvosana määräytyy kurssin loppukokeen ja tuntiosaamisen, kirjoitelmien ja esitysten perusteella
RAB301 Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen (valtakunnallinen syventävä)
• kurssilla tutustutaan opiskeltavan kielen asemaan maailmassa ja hahmotetaan uuden kielen suhde opiskelijoiden aiemmin opiskelemiin tai osaamiin kieliin • harjoitellaan vuorovaikutusta arkeen liittyvissä tilanteissa ja niissä tarvittavia viestintästrategioita sekä opetellaan tärkeimpiä kohteliaisuuteen liittyviä ilmauksia
RAB302 Matkalla maailmassa (valtakunnallinen syventävä)
• kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa matkustamiseen liittyvissä sosiaalisen kohtaamisen tilanteissa ja tavanomaisissa asiointitilanteissa • opetellaan lisää kompensaatiokeinojen ja muiden viestintästrategioiden käyttöä
RAB203/RAB303 Elämän tärkeitä asioita (valtakunnallinen syventävä)
• kurssilla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja eri viestintäkanavia käyttäen • aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja verkostoihin, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin
RAB204/RAB304 Monenlaista elämää (valtakunnallinen syventävä)
• kurssilla kiinnitetään huomiota sosiaalisten koodien mahdollisiin eroavuuksiin vuorovaikutuksessa • harjoitellaan pienimuotoista kirjallista viestintää • kurssin aihepiirit käsittelevät viestintää kulttuurien välisissä kohtaamisissa Suomessa ja ulkomailla • mennyt aikamuoto
RAB205/RAB305 Hyvinvointi ja huolenpito (valtakunnallinen syventävä)
• kurssilla käsitellään terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä asioita • lisää pronomineja
RAB206/RAB306 Kulttuuri ja mediat (valtakunnallinen syventävä)
• käsitellään eri kulttuurialueisiin liittyviä tekstejä • futuuri, konditionaali, gerundi
RAB207/RAB307 Opiskelu, työ ja tulevaisuus (valtakunnallinen syventävä)
• aiheina koulu, opiskeleminen, työelämä ja tulevaisuus • työpaikkahaastattelu • epäsuora kysymys, lauseenvastikkeita, subjunktiivi
RAB208/RAB308 Yhteinen maapallomme (valtakunnallinen syventävä)
• yhteiskunnallisia tekstejä • syventävää verbioppia
RAB209/RAB309 Abikurssi (paikallinen syventävä)
• erilaisia ylioppilaskirjoituksiin valmentavia tekstejä ja pronominien kertausta • vahvistetaan kuullun ymmärtämisen taitoja
RAB210/RAB310 Viesti ja vaikuta puhuen (valtakunnallinen syventävä, parillinen vuosi)
• käsitellään puhekielen tilanteita ja laajennetaan sanastoa • vahvistetaan ääntämistä ja ranskan kielelle tyypillisiä piirteitä
RAB211/RAB311 DELF-kielidiplomikurssi (paikallinen syventävä)
• Ranskan valtion DELF-kielitutkinnon voi suorittaa keväisin • kurssilla valmistaudutaan monipuolisin tehtävin kuullun-, luetunymmärtämisen, kirjoittamisen ja suullisen osuuden B1-tasoisiin kokeisiin • tutkinto on lukiomme opiskelijoille maksuton, ja siitä saa erillisen todistuksen, joka ei vanhene

A-saksa

Opetuksen tavoitteet
• opiskelija omaksuu tietoa saksankielisestä kielialueesta, sen asukkaista ja elintavoista • opiskelija osaa viestiä luontevasti saksaksi erilaisissa tilanteissa sekä suullisesti että kirjallisesti • opiskelija pystyy ymmärtämään vaativahkoakin tekstiä ja puhetta • opiskelija osaa suhteuttaa omaa osaamistaan kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tasoon B1.2 ja arvioida omien taitojensa kehittymistä sekä motivoituu kehittämään taitojaan edelleen • lisäksi opiskelijoita kannustetaan osallistumaan opiskelijavaihtoihin sekä suorittamaan kansainvälinen kielidiplomi (DSD I ja DSD II) lukioaikana
Suoritusohjeet ja arviointi
• 1. vuosi: kurssit 1-3 (pakollisia) • 2. vuosi: kurssit 4-5 (pakollisia) ja 7 (syventävä), 10 (DSD I paikallinen syventävä) • 3. vuosi: kurssit 6 (pakollinen) ja 9 (paikallinen syventävä), 11 (DSD II paikallinen syventävä) • Pakolliset kurssit ja suullisen kielitaidon kurssi sekä siihen kuuluva suullinen koe arvioidaan numeroin. Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan myös erillinen todistus lukion päättötodistuksen liitteenä. • Paikalliset syventävät kurssit arvioidaan A-saksassa seuraavasti: - SAA 9 numeroarvosana - SAB11/SAA10 suoritusmerkintä (S) ja erillinen todistus (DSD I) - SAA 11 suoritusmerkintä (S) ja erillinen todistus (DSD II)
DSD I ja DSD II -kielidiplomit
Deutsches Sprachdiplom I ja II ovat Saksan liittotasavallan opetusviranomaisten hyväksymiä kansainvälisiä, maksuttomia kielikokeita, jotka voi suorittaa lukiossamme. Ne ovat osoitus hyvästä saksan kielen taidosta ja mahdollistavat opiskelun, työharjoitteluun ja työhön hakemisen saksalai-selle kielialueelle ilman kielikoetta. Korkeakoulutasoiseen opiskeluun vaaditaan Sprachdiplom II. DSD-tutkintoja järjestetään vuosittain yli 60 maassa virallisesti hyväksytyissä kielidiplomikouluissa (Sprachdiplomschule).
SAA01 Kieli ja maailmani (pakollinen)
• kurssilla kartoitetaan opiskelijan osaamista kielitaidon eri osa-alueilla • arvioidaan omia kieltenopiskelutaitoja • pohditaan maailman kielellistä monimuotoisuutta ja kielitaitoa välineenä kasvattaa kulttuurista osaamista • aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun, nuoren elämänpiiriin ja kielenkäyttötarpeisiin
SAA02 Ihminen verkostoissa (pakollinen)
• harjoitellaan erilaisia viestintätilanteita • syvennetään taitoa toimia aktiivisena keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä sekä harjaannutetaan taitoa ilmaista mielipiteitä • kurssilla teemoina ovat mm. ihmissuhteet, hyvinvointi ja digitalisaatio
SAA03 Kulttuuri-ilmiöitä (pakollinen)
• laajennetaan ja syvennetään monilukutaitoa • laaditaan eri tekstilajien tuotoksia painottaen tekstilajille ominaista kielellistä tarkkuutta • aihepiireinä ovat erilaiset kulttuuriset ilmiöt, saksankieliset mediat sekä luova toiminta
SAA04 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (pakollinen)
• kehitetään tiedonhankintataitoja ja kriittistä lukutaitoa sekä harjoitellaan aktiivista toimijuutta saksaksi • tutustutaan erilaisiin yhteiskunnallisista ilmiöistä käytäviin keskusteluihin • pohditaan yksilöiden ja yhteisöjen vastuita ja toimintamahdollisuuksia, kuten ihmisoikeuskysymyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksia
SAA05 Tiede ja tulevaisuus (pakollinen)
• syvennetään tekstin tulkinnan ja tuottamisen sekä tiedonhankinnan taitoja • harjaannutaan jakamaan omia tietoon tai mielipiteeseen perustuvia näkökantoja • pohditaan erilaisia tulevaisuudenvisioita erityisesti teknologian ja digitalisaation näkökulmasta
SAA06 Opiskelu, työ ja toimeentulo (pakollinen)
• syvennetään käsitystä kielitaidosta työelämätaitona ja sosiaalisena pääomana • tutustutaan tekstilajeihin, joita opiskelijat kohtaavat mahdollisissa jatko-opinnoissa tai työelämässä • pohditaan jatko-opinto- tai urasuunnitelmia ja työntekoa myös kansainvälisessä kontekstissa • käsitellään talousasioita, jotka liittyvät itsenäistyvän, työelämään astuvan nuoren elämänpiiriin, sekä laajempia talouden ilmiöitä
SAA07 Kestävä elämäntapa (valtakunnallinen syventävä)
• syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa saksaa erilaisissa kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa • kurssilla käsitellään eri tekstilajien tekstejä (fiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia) • kurssilla jatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan näkökulmasta
SAA08 Viesti ja vaikuta puhuen (valtakunnallinen syventävä)
• syvennetään taitoa tuottaa saksaa suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltä ja rakentaa dialogia • vankennetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitellaan valmistelua edellyttävää suullista tuottamista • kerrataan oppimäärän pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan
SAA09 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (paikallinen syventävä)
• kurssin aiheina yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaiset maailmankuvat • valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin monipuolisten harjoitusten avulla: tehdään tekstin ymmärtämisiä, rakenteita, kuunteluita, opiskellaan lisäsanastoa, kirjoitetaan aineita ja referaatteja ym. osittain opiskelijan oman ohjelman mukaisesti eriyttäen
SAA11 Kansainvälinen kielidiplomikurssi DSD II
• tavoitteena on kurssin lopussa suorittaa kansainvälinen kielitutkinto Deutsches Sprachdiplom (DSD) II, joka vastaa Eu-rooppalaisen viitekehyksen taitotasoa B2 / C • kielidiplomi kelpaa todistukseksi kielitaidosta hakeuduttaessa korkeakouluopintoihin saksankieliselle kielialueelle • kurssilla harjoitellaan monipuolisesti kaikkia kielitaidon osa-alueita, osittain myös natiiviopettajan johdolla, ja samalla laajennetaan myös kulttuurintuntemusta • lisäksi kurssi sisältää projektityöskentelyä, jonka avulla opiskelija perehtyy tarkemmin yhteen valitsemaansa aiheeseen

B2- ja B3-saksa

Opetuksen tavoitteet
• opiskelija omaksuu tietoa saksankielisestä kielialueesta, sen asukkaista ja elintavoista • opiskelija oppii viestimään saksaksi erilaisissa tilanteissa suullisesti ja kirjallisesti • opiskelija osaa suhteuttaa omaa osaamistaan kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tasoon A2.2 ja motivoituu kehittämään taitojaan edelleen • opiskelijoita kannustetaan suorittamaa kansainvälinen kielidiplomi (DSD I)
Suoritusohjeet ja arviointi
• B3-saksan lukio-opiskelu alkaa kahdella ensimmäisen vuoden alkuun sijoittuvalla johdantokurssilla, jotka vastaavat yläkoulun B2-saksan oppimäärää • johdantokurssit niveltyvät lukiossa jatkuvan B2-saksan ensimmäisen kurssiin (SAB21) • kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä • kurssit arvioidaan numeroarvosanoin, poikkeuksena DSD-kurssi (paikallinen syventävä), josta saa suoritusmerkinnän ja erillisen todistuksen
SAB301 Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen (valtakunnallinen syventävä)
• tutustutaan saksan kielen asemaan maailmassa ja hahmotetaan uuden kielen suhde opiskelijoiden aiemmin opiskelemiin tai osaamiin kieliin • harjoitellaan ääntämistä ja intonaatiota sekä vuorovaikutusta arkeen liittyvissä tilanteissa
SAB302 Matkalla maailmassa (valtakunnallinen syventävä)
• harjoitellaan selviytymistä tavanomaisissa asiointitilanteissa • opetellaan lisää kompensaatiokeinojen ja muiden viestintästrategioiden käyttöä
SAB203/SAB303 Elämän tärkeitä asioita (valtakunnallinen syventävä)
• B2-saksan ensimmäinen lukiokurssi • monipuolistetaan vuorovaikutustaitoja eri viestintäkanavia käyttäen • aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja verkostoihin • arvioidaan omia kielenopiskelutaitoja ja asetetaan tavoitteita omalle oppimiselle
SAB204/SAB304 Monenlaista elämää (valtakunnallinen syventävä)
• kiinnitetään erityishuomiota kulttuurieroihin vuorovaikutuksessa • harjoitellaan myös pienimuotoista kirjallista viestintää
SAB205/SAB305 Hyvinvointi ja huolenpito (valtakunnallinen syventävä)
• opetellaan eri viestintäkanavia käyttäen toimimista keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa • harjoitellaan taitoa muotoilla mielipiteitä ja käydä merkitysneuvotteluja arkipäiväiseen elämään liittyvistä asioista • tutustutaan erilaisiin hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja elämänvaiheisiin liittyviin teksteihin ja harjoitellaan keskustelemaan niihin liittyvistä asioista • pohditaan teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille
SAB206/SAB306 Kulttuuri ja mediat (valtakunnallinen syventävä)
• kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa • tutustutaan saksankielisen kielialueen kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin
SAB207/SAB307 Opiskelu, työ ja tulevaisuus (valtakunnallinen syventävä)
• kiinnitetään huomiota viestinnän kulttuuriseen sopivuuteen • aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin
SAB208/SAB308 Yhteinen maapallomme (valtakunnallinen syventävä)
• jatketaan keskusteluharjoituksia ja kerrataan kielitietoa opiskelijoiden tarpeiden mukaan • tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua kansainväliseen yhteistyöhön • aihepiirit nousevat luonnosta, erilaisista asuinympäristöistä sekä kestävästä elämäntavasta
SAB209/SAB309 Kansainvälinen toiminta (valtakunnallinen syventävä)
• kurssilla hyödynnetään kielitaitoa ja vahvistetaan kulttuurista ymmärrystä tutustumalla tai osallistumalla kansainväliseen yhteistyöhön, vapaaehtoistyöhön tai työelämään tarvittaessa etäyhteyksiä hyödyntäen • kielelliset tavoitteet määrittyvät toiminnan perusteella • opiskelijat raportoivat osallistumisesta kansainväliseen toimintaan yhdessä sovittavalla tavalla
SAB2010/SAB3010 Viesti puhuen ja kirjoittaen (valtakunnallinen syventävä)
• vankennetaan tuottamistaitoja, joita tarvitaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa • harjoitellaan erilaisten tekstilajien tuottamista ja tulkintaa • kerrataan aiemmin käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan
SAB11/SAA10 Kansainvälinen kielidiplomikurssi DSD I (paikallinen syventävä)
• tavoitteena on kurssin lopussa suorittaa kansainvälinen kielitutkinto Deutsches Sprachdiplom (DSD) I, joka vastaa Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoa B1 • kieltä harjoitellaan monipuolisten suullisten ja kirjallisten tehtävien avulla sekä laajennetaan maantuntemusta • projektityöskentelyä hyödyntäen opiskelija syventyy yhteen valitsemaansa aihealueeseen • kielidiplomikokeessa on kirjallinen osuus, kuullun ymmärtäminen ja suullinen osuus • osallistujien tulee olla opettajaan yhteydessä viimeistään joulukuun puoliväliin mennessä

Espanjan kieli

Opetuksen tavoitteet
• opiskelija kokee kielellisen repertuaarinsa kasvattamisen mielekkääksi • opiskelija kehittyy kohdekielen käyttäjänä ja toimijana kulttuurisesti moninaisessa maailmassa niin kansallisissa, eurooppalaisissa kuin globaaleissa yhteisöissä • opiskelija osaa suhteuttaa omaa osaamistaan kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tasoon A2.1 (muut kielet) tai B1.1/A2.2 (englanti) ja arvioida omien taitojensa kehittymistä sekä kehittää taitojaan edelleen • ensimmäisillä kursseilla painottuvat suulliset ja niihin luontevasti liittyvät pienet kirjalliset vuorovaikutustilanteet, ja myös kuuntelemista harjoitellaan • kirjallisen viestinnän osuus kasvaa vähitellen, mutta suullista viestintää harjoitellaan edelleen kaikilla kursseilla • keskeistä on kehittää jokapäiväisen viestinnän perusvalmiuksia • kursseille varataan tarpeen mukaan tilaa yhdessä sovittujen tai ajankohtaisten aiheiden käsittelyyn • kaikilla kursseilla voidaan edistää monilukutaitoa käsittelemällä kirjallisuutta, elokuvia, musiikkia, teatteria, kuvataidet-ta tai mediaa • kursseilla tutustutaan eri tekstilajeihin, ja oppiainerajat ylittävää opetusta voidaan toteuttaa eri kursseilla • rakenteita opetellaan, harjoitellaan ja kerrataan joustavasti sopivien aihepiirien yhteydessä • hyvien ääntämistottumusten vakiinnuttamiseen kiinnitetään huomiota alusta pitäen
Suoritusohjeet ja arviointi
• kurssit 1-9 arvioidaan numeroarvosanoin
EAB301 Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen (valtakunnallinen syventävä)
• kurssilla tutustutaan opiskeltavan kielen asemaan maailmassa ja hahmotetaan uuden kielen suhde opiskelijoiden aiemmin opiskelemiin tai osaamiin kieliin • harjoitellaan vuorovaikutusta arkeen liittyvissä tilanteissa ja niissä tarvittavia viestintästrategioita sekä opetellaan tärkeimpiä kohteliaisuuteen liittyviä ilmauksia
EAB302 Matkalla maailmassa (valtakunnallinen syventävä)
• kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa matkustamiseen liittyvissä sosiaalisen kohtaamisen tilanteissa ja tavanomaisissa asiointitilanteissa • opetellaan lisää kompensaatiokeinojen ja muiden viestintästrategioiden käyttöä
EAB303 Elämän tärkeitä asioita (valtakunnallinen syventävä)
• kurssilla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja eri viestintäkanavia käyttäen • aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja verkostoihin, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin
EAB304 Monenlaista elämää (valtakunnallinen syventävä)
• kurssilla kiinnitetään huomiota sosiaalisten koodien mahdollisiin eroavuuksiin vuorovaikutuksessa • harjoitellaan pienimuotoista kirjallista viestintää • kurssin aihepiirit käsittelevät viestintää kulttuurien välisissä kohtaamisissa Suomessa ja ulkomailla
EAB305 Hyvinvointi ja huolenpito (valtakunnallinen syventävä)
• kurssilla opetellaan eri viestintäkanavia käyttäen toimimista keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa • harjoitellaan taitoa muotoilla mielipiteitä ja käydä merkitysneuvotteluja arkipäiväiseen elämään liittyvistä asioista • tutustutaan erilaisiin hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja elämänvaiheisiin liittyviin teksteihin ja harjoitellaan keskustelemaan niihin liittyvistä asioista • pohditaan myös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille
EAB306 Kulttuuri ja mediat (valtakunnallinen syventävä)
• kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa • tutustutaan kohdekielisen kielialueen tai -alueiden kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavasta näkökulmasta
EAB307 Opiskelu, työ ja tulevaisuus (valtakunnallinen syventävä)
• kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin • kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää sekä syvennetään oman mielipiteen ilmaisemista espanjaksi
EAB308 Yhteinen maapallomme (valtakunnallinen syventävä)
• kurssilla jatketaan keskusteluharjoituksia ja kerrataan kielitietoa opiskelijoiden tarpeiden mukaan • tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua kansainväliseen yhteistyöhön • aihepiirit nousevat luonnosta, erilaisista asuinympäristöistä sekä kestävästä elämäntavasta
EAB309 Kansainvälinen toiminta (valtakunnallinen syventävä)
• kurssilla syvennetään kielitaitoa ja vahvistetaan kulttuurista ymmärrystä kansainvälisestä yhteistyöstä

Yhteinen matematiikka

Opetuksen tavoitteet
• matematiikan yhteisen opintokokonaisuuden tavoitteena on herättää opiskelijan kiinnostus matematiikkaa kohtaan • tässä opintokokonaisuudessa opiskelijalla on tilaisuus vahvistaa pohjaa matematiikan opinnoilleen ja nähdä matematiikka hyödyllisenä ja käyttökelpoisena selitettäessä ja hallittaessa muun muassa yhteiskunnan, talouden ja luonnon tapahtumia ja tilanteita
Suoritusohjeet ja arviointi
• kurssi MAY1 on suoritettava lukion ensimmäisenä matematiikan kurssina • päätöksen matematiikan oppimäärän laajuudesta (pitkä/lyhyt) voi siirtää kurssin jälkeen tehtäväksi • kurssi MAY1 arvioidaan numeroarvosanoin
MAY1 (pakollinen)
• luvut ja lukujonot • kerrataan ja täydennetään lukualueet, peruslaskutoimitukset, prosenttilaskennan periaatteet ja funktion käsite • käsitellään lukujonoja ja ratkaistaan niiden avulla käytännön ongelmia

Pitkä matematiikka

Opetuksen tavoitteet
• antaa opiskelijalle ammatillisten ja korkeakouluopintojen edellyttämät matemaattiset valmiudet sekä matemaattinen yleissivistys • opiskelija kehittyy matemaattisessa ajattelussaan • opiskelija tottuu pitkäjänteiseen työskentelyyn • opiskelija ymmärtää ja osaa käyttää matematiikan kieltä • opiskelija kehittää lausekkeiden käsittely-, päättely- ja ongelmanratkaisutaitojaan • opiskelija harjaantuu käyttämään teknologiaa matematiikan opiskelussaan • opiskelija saa valmiuksia jatko-opiskeluja varten
Suoritusohjeet ja arviointi
• ellei kurssien yhteydessä toisin sanota, kaikki matematiikan kurssit arvioidaan numeroarvosanoin (4–10) • paikalliset kurssit voivat vaikuttaa päättöarvosanaan vain korottavasti • kurssit suositellaan suoritettavaksi siten, että ensimmäisenä opiskeluvuonna valitaan pakollisista kursseista MAA2-MAA4 ja syventävistä kursseista MAA11 • toisena vuotena valitaan kurssit MAA6-MAA8 sekä MAA12 ja MAA17 • kolmantena opiskeluvuonna valitaan MAA9, MAA10, MAA13 ja MAA16
Itsenäinen opiskelu
• matematiikan kurssien itsenäinen opiskelu edellyttää pätevää syytä siihen, ettei kurssia voi opiskella tavanomaisesti oppituntiopiskeluna • kurssiin kuuluvista kotona tehtävistä harjoituksista ja mahdollisista muista vaatimuksista sekä kurssikokeen suorittamisesta sovitaan matematiikan opettajan kanssa ennen itsenäisen opiskelun aloittamista
Oppimäärän vaihtaminen
• matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen kursseja luetaan hyväksi seuraavasti: MAA2 → MAB2 MAA3 → MAB3 MAA6 → MAB7 MAA8 → MAB4 • muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän paikallisia syventäviä tai paikallisia soveltavia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla • pitkän matematiikan arvosanalla 4 ei voi korvata mitään lyhyen matematiikan kurssiarvosanaa eikä pitkän matematiikan kurssiarvosanaa 4 hyväksytä kurssiksi
MAA2 Polynomifunktiot ja -yhtälöt (pakollinen)
• tutustutaan polynomifunktioiden teoriaan ja polynomien jaollisuuteen sekä ratkaistaan polynomiyhtälöitä ja -epäyhtälöitä. • yksi ryhmistä pidetään yhteistyössä opinto-ohjauksen kanssa opiskelutekniikoiden erikoiskurssina (OP4)
MAA3 geometria (pakollinen)
• perehdytään tasogeometrian perustuloksiin • tutustutaan taso- ja avaruusgeometrian objekteihin ja niiden ominaisuuksiin sekä lasketaan näihin liittyviä pinta-aloja ja tilavuuksia • laajennetaan trigonometrian soveltamista vinokulmaisiin kolmioihin
MAA4 Vektorit (pakollinen)
• perehdytään vektoreihin ja näiden perusominaisuuksiin, ratkaistaan monimuuttujayhtälöitä sekä tutustutaan avaruussuoriin ja tasoihin
MAA5 Analyyttinen geometria (pakollinen)
• perehdytään tason suoriin, ympyröihin ja paraabeleihin • syvennetään itseisarvokäsitettä ja opitaan ratkaisemaan yksinkertaisia itseisarvoyhtälöitä ja epäyhtälöitä
MAA6 Derivaatta (pakollinen)
• laajennetaan funktiokäsitettä rationaalifunktioihin ja ratkaistaan näihin liittyviä yhtälöitä ja epäyhtälöitä • tutustutaan funktion raja-arvoon, jatkuvuuteen ja derivaattaan • harjoitellaan ääriarvotehtävien ratkaisemista
MAA7 Trigonometriset funktiot (pakollinen)
• tutkitaan trigonometrisia funktioita yksikköympyrän avulla • ratkaistaan trigonometrisia yhtälöitä • harjoitellaan käyttämään trigonometrisia funktioita kuvaamaan jaksollisia ilmiöitä
MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot (pakollinen)
• kerrataan potenssilaskusäännöt ja laajennetaan potenssikäsitettä murtopotensseihin • syvennetään juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden käsitteitä • opitaan ratkaisemaan em. funktioihin liittyviä yhtälöitä ja epäyhtälöitä
MAA9 Integraalilaskenta (pakollinen)
• tutustutaan integraalifunktion käsitteeseen sekä opitaan määrittämään alkeisfunktioiden integraaleja • lasketaan pinta-aloja ja tilavuuksia määrättyjen integraalien avulla
MAA10 Todennäköisyys ja tilastot (pakollinen)
• perehdytään todennäköisyyden käsitteeseen ja todennäköisyyksien laskusääntöihin sekä ratkaistaan näihin liittyviä ongelmia • kombinatoriikan sääntöjen avulla selvitetään lukumääriä koskevia ongelmia • tutustutaan erilaisiin jakaumiin ja näihin liittyviin tunnuslukuihin
MAA11 Lukuteoria ja todistaminen (valtakunnallinen syventävä)
• perehdytään logiikan alkeisiin ja matemaattisiin todistuksiin sekä tutustutaan lukuteoriaan
MAA12 Algoritmit matematiikassa (valtakunnallinen syventävä)
• tutustutaan matematiikan numeerisiin menetelmiin
MAA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (valtakunnallinen syventävä)
• syvennetään differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisia perusteita
MAA17 Kertauskurssi 1 (paikallinen syventävä)
• kerrataan lukion matematiikan kurssien MAY, MAA2-MAA8 asioita • harjoitellaan teknisten apuvälineiden käyttöä matematiikan opiskelussa • arvostellaan suoritusmerkinnällä (S)
MAA16 Kertauskurssi 2 (paikallinen syventävä)
• kerrataan pitkän matematiikan oppimäärää

Lyhyt matematiikka

Opetuksen tavoitteet
• matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tehtävänä on tarjota valmiuksia hankkia, käsitellä ja ymmärtää matemaattista tietoa ja käyttää matematiikkaa elämän eri tilanteissa ja jatko-opinnoissa • hyvä matemaattinen yleissivistys
Suoritusohjeet ja arviointi
• kurssit suositellaan suoritettavaksi siten, että ensimmäisenä opiskeluvuonna valitaan kurssit 2 ja 3, toisena vuonna kurssit 4, 5, 6 ja 7 ja kolmantena vuonna kurssit 8 ja 9 • syventävä kurssi MAB7 suositellaan suoritettavaksi kurssin MAB4 jälkeen • syventävä kurssi MAB8 suositellaan suoritettavaksi kurssin MAB5 jälkeen • kaikki matematiikan kurssit arvioidaan numeroarvosanoin (4-10). • paikalliset kurssit voivat vaikuttaa päättöarvosanaan vain korottavasti
Itsenäinen opiskelu
• matematiikan kurssien itsenäinen opiskelu edellyttää pätevää syytä siihen, ettei kurssia voi opiskella tavanomaisesti tuntiopiskeluna • kurssiin kuuluvista kotona tehtävistä harjoituksista ja mahdollisista muista vaatimuksista sekä kurssikokeen suorittamisesta sovitaan matematiikan opettajan kanssa ennen itsenäisen opiskelun aloittamista
Oppimäärän vaihtaminen
• Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen kursseja luetaan hyväksi seuraavasti: MAA2 → MAB2 MAA3 → MAB3 MAA6 → MAB7 MAA8 → MAB4 • muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän paikallisia syventäviä tai paikallisia soveltavia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla • pitkän matematiikan arvosanalla 4 ei voi korvata mitään lyhyen matematiikan kurssiarvosanaa eikä pitkän matematiikan kurssiarvosanaa 4 hyväksytä kurssiksi
MAB2 Lausekkeet ja yhtälöt (pakollinen)
• harjaannutaan käyttämään matematiikkaa jokapäiväisen elämän ongelmien ratkaisemisessa • perehdytään lineaariseen riippuvuuteen, verrannollisuuteen ja toisen asteen polynomifunktioon • vahvistetaan yhtälöiden ratkaisemisen taitoja ja opitaan ratkaisemaan toisen asteen yhtälöitä
MAB3 Geometria (pakollinen)
• vahvistetaan tasokuvioiden ja kolmiulotteisten kappaleiden kuvien piirtämisen taitoja ja opitaan ratkaisemaan käytännön ongelmia geometriaa hyväksi käyttäen • perehdytään kuvioidenyhdenmuotoisuuteen, suorakulmaisen kolmion trigonometriaan, Pythagoraan lauseeseen, kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittämiseen ja geometrian menetelmien käyttöön koordinaatistossa
MAB4 Matemaattisia malleja (pakollinen)
• harjaannutaan näkemään reaalimaailman ilmiöissä säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia • vahvistetaan osaamista lukujonoissa • perehdytään lineaariseen ja eksponentiaaliseen malliin, potenssiyhtälöön ja eksponenttiyhtälöön
MAB5 Tilastot ja todennäköisyys (pakollinen)
• harjaannutaan käsittelemään ja tulkitsemaan tilastollisia aineistoja • perehdytään jakaumien tunnuslukuihin, regression ja korrelaation käsitteisiin, kombinatoriikkaan ja todennäköisyyslaskentaan
MAB6 Talousmatematiikka (pakollinen)
• syvennetään prosenttilaskennan taitoja • kehitetään matemaattisia valmiuksia oman talouden suunnitteluun • vahvistetaan laskennallista pohjaa yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun • perehdytään indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muihin laskelmiin
MAB7 Matemaattinen analyysi (valtakunnallinen syventävä)
• tutkitaan funktion muutosnopeutta graafisin ja numeerisin menetelmin • käytetään teknisiä apuvälineitä funktion kulun tutkimisessa • perehdytään polynomifunktion derivaattaan, funktion merkin ja kulun tutkimiseen ja funktion suurimman ja pienimmän arvon määrittämiseen suljetulla välillä
MAB8 Tilastot ja todennäköisyys II (valtakunnallinen syventävä)
• vahvistetaan tilastojen käsittelytaitoja • opitaan määrittämään tilastollisia tunnuslukuja ja todennäköisyksiä jatkuvien jakauman avulla teknisiä apuvälineitä hyödyntäen • perehdytään normaalijakaumaan ja jakauman normittamiseen, toistokokeeseen, binomijakaumaan ja luottamusvälin käsitteeseen
MAB9 Kertauskurssi (paikallinen syventävä)
• kerrataan lyhyen matematiikan oppimäärän keskeiset asiat • saadaan hyvät valmiudet osallistua lyhyen matematiikan ylioppilaskokeeseen

Biologia

Opetuksen tavoitteet
• Tieteellisen maailmankuvan ja yleisen sivistyksen vahvistaminen. • Riittävän pohjatiedon takaaminen tulevan koulutuksen kannalta. Biologian opinnot ovat tärkeitä monissa lukion jälkeisissä korkeakouluopinnoissa. Varsinaisen biologian lisäksi tällaisia ovat biologiaa soveltavat tieteenalat kuten lääketiede, eläinlääketiede, farmakologia (lääkkeiden tutkimus), liikunta- ja terveysala sekä maa- ja metsätalous.
Suoritusohjeet ja arviointi
• Periaatteessa kurssit voi suorittaa haluamassaan järjestyksessä, mutta tietyissä tapauksissa kurssiselosteessa on mainittu, mikä edeltävä kurssi olisi hyvä olla suoritettuna • Jos aiot kirjoittaa ylioppilaskokeissa biologian, on suositeltavaa, että vähintään kaikki valtakunnalliset kurssit (BI1-BI5) ovat suoritettuina, ja paikallisista kursseistakin (BI6 ja BI7) on tietenkin hyötyä • Monet sekä biologian että fysiikan kirjoittamista suunnittelevat haluavat kirjoittaa biologian syksyllä (koska fysiikassa on enemmän kursseja). Tällöin kannattaa valita toisena lukiovuotena kaikki 4 tarjottavaa biologian kurssia. Jos taas aiot kirjoittaa biologian keväällä, ehdit abivuonnakin suorittaa useampia kursseja. Kurssi BI7 järjestetään aina abivuoden ensimmäisessä jaksossa. • Kaikki kurssit arvioidaan numeroarvosanoilla • Paikallisten kurssien (BI6 ja BI7) arvosanat voivat kuitenkin vaikuttaa oppiaineen päättöarvosanaan pelkästään korottavasti
BI1 Elämä ja evoluutio (pakollinen)
• Kurssi toimii johdantona kaikelle biologian opiskelulle • Sisältönä on kaksi biologian keskeistä osa-aluetta: solubiologia tutkii solujen rakennetta ja toimintaa, evoluutiobiologia selvittää, miten ja miksi elävät olennot muuttuvat aikojen kuluessa sekä millainen on planeettamme elämän historia
BI2 Ympäristöekologia (pakollinen)
• Ekologia on biologian osa, joka tutkii elävien olentojen runsaussuhteiden ja levinneisyyden syitä • Ekologinen tieto on tärkeässä roolissa, kun ihmiskunta yrittää selvitä siitä maailmanlaajuisesta ympäristökriisistä, johon kuuluvat lajien kuoleminen sukupuuttoon, ilmastonmuutos ja muut kasvavan ihmiskunnan aiheuttamat ongelmat • Kurssilla opiskellaan ekologian perusteet sekä tutustutaan ympäristöongelmien syihin ja seurauksiin
BI3 Solu ja perinnöllisyys (valtakunnallinen syventävä)
• Kurssi syventää pakollisella kurssilla hankittua solu- ja molekyylibiologian tietämystä • Lisäksi tutustutaan perinnöllisyystieteeseen eli genetiikkaan: miksi jälkeläiset muistuttavat vanhempiaan ja miten perinnöllinen informaatio siirtyy sukupolvesta toiseen • Voidaan suorittaa vasta BI1-kurssin jälkeen • BI3 valmistaa lukion jälkeisiin lääketieteellisiin ym. soveltavan biologian opintoihin
BI4 Ihmisen biologia (valtakunnallinen syventävä)
• Kurssilla perehdytään ihmisen rakenteeseen, elintoimintoihin ja yksilönkehitykseen • Aihe-esimerkkejä ovat mm. seuraavat: - ihmisen lisääntyminen ja yksilönkehitys alkiosta syntymään - verenkierto-, ruuansulatus- ja erityselimistöjen rakenne ja toiminta - aivojen rakenne ja toiminta: miten ihmisen mieli ja tietoisuus syntyvät - lihakset ja luusto - hormonitoiminta - kuinka elimistö puolustautuu taudinaiheuttajia vastaan • Kurssi on itsestään selvästi tärkeä mm. lääketieteen, eläinlääketieteen ja liikunta-alan opintoja suunnitteleville
BI5 Biologian sovellukset (valtakunnallinen syventävä)
• Kurssilla tutustutaan tiettyihin aikaisemmilla kursseilla vain maininnoiksi jääneisiin biologian osa-alueisiin sekä niihin liittyviin sovelluksiin • Biotekniikka (ja geenitekniikka sen osana) on eliöiden käyttöön perustuvaa tekniikkaa, jota voidaan soveltaa perustutkimuksen lisäksi esim. lääketieteessä, teollisuudessa ja elintarviketuotannossa • Mikrobiologia tutkii bakteerien ja virusten kaltaisia silmin näkymättömiä olentoja, joilla on suuri merkitys taudinaiheuttajina ja joita hyödynnytetään biotekniikassa • Eläinten- ja kasvien jalostus on keskeinen biotekniikan ala, josta ravinnontuotantomme on riippuvaista • Kurssi on periaatteessa kurssin BI3 jatkokurssi ja siten oleellisen tärkeä lääketieteen, eläinlääketieteen ja muiden soveltavan biologian korkeakouluopintoja harkitsevalle
BI6 Eläinten käyttäytyminen (paikallinen syventävä)
• Kurssilla perehdytään syvällisesti evoluutiobiologiseen ajatteluun (miten luonnonvalinta toimii) ja eläinten käyttäytymiseen sen osana • Aihe-esimerkkejä ovat mm. seuraavat: - Mitä on seksi? - Miksi naaraat ja koiraat (naiset ja miehet) käyttäytyvät eri tavoin? - Miksi jotkut lajit elävät laumoissa? - Miten saalistajat käyttäytyvät? - Kuinka saalislajit välttävät syödyksi tulemisen? - Miten eläimet viestivät? - Kuinka paljon biologia selittää ihmisen käyttäytymistä?
BI7 Maailman tila ja kestävä kehitys (paikallinen syventävä)
• Kurssilla perehdytään syvällisesti kaikkein suurimpiin maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin • Miten ihmiskunta uhkaa oman olemassaolonsa reunaehtoja ja kuinka voitaisiin taata elinkelpoinen planeetta myös tuleville sukupolville • Erityispainotus on luonnon monimuotoisuuden hupenemisessa (elinympäristöjen tuhoutuminen ja lajien sukupuutot) sekä väestönkasvun ekologisessa taustassa • Myös ympäristöhistorian ja -etiikan kysymyksiä käsitellään, esimerkkeinä valaanpyynnin historia ja merten kalakantojen alasajo • Voidaan suorittaa vasta kurssin BI2 jälkeen
BI8 Kertauskurssi (paikallinen syventävä)
• Kurssi on tarkoitettu niille, jotka suorittavat biologian ylioppilaskirjoituksissa • Kurssilla kerrataan biologian kurssien keskeisiä sisältöjä • Harjoitellaan vanhoilla ylioppilastehtävillä ja parannetaan vastaustekniikkaa

Maantiede

Opetuksen tavoitteet
Opiskelija • kehittää maantieteellistä ajattelua ja hahmottaa maailmaa ja sen monimuotoisuutta • osaa hyödyntää monipuolisesti geomediaa maantieteellisen tiedon hankinnassa, tulkinnassa, analysoinnissa sekä esittämisessä • osaa kuvata luonnon ja ihmistoiminnan alueellisia ilmiöitä ja vuorovaikutussuhteita • osaa pohtia kriittisesti maailman tapahtumia ja niihin vaikuttavia tekijöitä • ymmärtää, mitä alueellinen kehittyneisyys merkitsee, ja osaa pohtia mahdollisia ratkaisuja eriarvoisuusongelmiin • arvostaa kulttuurien moninaisuutta ja ihmisoikeuksia • tuntee aluesuunnittelun keinoja ja omia vaikuttamismahdollisuuksia oman lähiympäristön kehittämiseen
Suoritusohjeet ja arviointi
• kurssit voi suorittaa haluamassaan järjestyksessä, mutta tietyissä tapauksissa kurssiselosteessa on mainittu, mikä edeltävä kurssi olisi hyvä olla suoritettuna • maantieteessä on yksi pakollinen kurssi GE1 ja loput GE2-GE4 ovat valtakunnallisia syventäviä • paikallisia syventäviä kursseja ovat GE5 ja GE6 • jos aiot kirjoittaa ylioppilaskokeissa maantieteen, on suositeltavaa, että vähintään kaikki valtakunnalliset kurssit (GE1-GE4) ovat suoritettuina, paikallisten syventävien kurssien (GE5 ja GE6) suorittamisesta on hyötyä • kurssit GE1-GE5 arvioidaan numeroarvosanoilla, GE6 arvioidaan suoritusmerkinnällä (S) • paikallisen GE5-kurssin arvosana voi vaikuttaa oppiaineen päättöarvosanaan pelkästään korottavasti
GE1 Maailma muutoksessa (pakollinen)
• kurssi toimii maantieteen yleisesittelynä ja johdantona • maailman karttakuva ja paikannimistö tulevat tutuiksi • tavoitteena on perehtyä maailmaamme myös ajankohtaisten esimerkkien avulla, jotka liittyvät esimerkiksi ns. alueellisiin riskeihin, esim. ilmastonmuutoksen vaikutuksiin tai ihmisoikeuksiin ja talouselämään liittyviin kehittyneisyyseroihin maailman eri osissa
GE2 Sininen planeetta (valtakunnallinen syventävä)
• Kurssi käsittelee luonnonmaantiedettä eli sen sisältönä ovat elottomaan ja elävään luontoon liittyvät alueelliset ilmiöt. • aihe-esimerkkejä - maan luonne Aurinkoa kiertävänä planeettana - ilmakehä ja sääilmiöt - Maan sisärakenne ja sen pinnanmuotoja muovaavat voimat - maailman suurekosysteemit (esim. sademetsät, havumetsävyöhyke tai aavikot) • kurssi sopii kaikille luonnontieteistä (biologia, kemia, fysiikka) kiinnostuneille • suoritetaan kurssin GE1 jälkeen • GE2 tukee erityisesti biologian opintoja
GE3 Yhteinen maailma (valtakunnallinen syventävä)
• kurssi käsittelee ihmismaantiedettä eli sen sisältönä ovat ihmistoimintaan liittyvät alueelliset ilmiöt • aihe-esimerkkejä: - väestönkasvu ja väestön alueellinen jakaantuminen - muuttoliikkeet - kulttuuripiirit - luonnonvarojen käyttö ja riittävyys - maatalous ja teollisuus maailman eri osissa • kurssi sopii myös historiasta, yhteiskuntaopista ja maailmanpolitiikasta kiinnostuneille • suoritetaan kurssin GE1 jälkeen
GE4 Geomedia (valtakunnallinen syventävä)
• kurssilla opiskelijat laativat oman tutkielman • kyse voi olla esim. valtiosta, suomalaisesta kunnasta, maantieteellisestä ilmiöstä tai vaikuttamisprojektista • tieteellisen tutkielman tekotaidot sekä analysointi- ja esitystaidot ovat myös harjoittelun kohteena • kurssilla tutustutaan myös kartografian (karttojen valmistamisen) perusteisiin ja paikkatietojärjestelmiin sekä niiden monipuoliseen käyttöön
GE5 Maailman aluemaantiede (paikallinen syventävä)
• kurssilla paneudutaan yleissivistävästi maailman suuralueiden ominaispiirteisiin • alueita ovat Eurooppa, Saharan eteläpuolinen Afrikka, Lähi-itä, Itä-Aasia (Kiina), Etelä-Aasia (Intia) Anglo-Amerikka jne • tavoitteena on hyvä yleiskuva kunkin alueen ihmismaantieteestä: valtioista, kulttuureista, väestöistä, poliittisista konflikteista ja kehittyneisyyseroista • kurssi sopii myös historiasta ja yhteiskuntaopista kiinnostuneille
GE6 Kertauskurssi (paikallinen syventävä)
• kurssi suunnattu maantieteen yo-kirjoittajille • kurssilla kerrataan ja syvennetään maantieteen kurssien GE1-GE4 keskeisiä sisältöjä • kurssin tarkoituksena on syventää maantieteellistä ajattelua sekä harjoitella vastaustekniikkaa • kurssin aikana tehdään vanhoja ylioppilaskoekoetehtäviä sekä opetellaan käyttämään sujuvasti ylioppilaskirjoituksissa vaadittavia sähköisiä apuohjelmia

Fysiikka

Opetuksen tavoitteet
• fysiikan opetus tukee opiskelijoiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä • fysiikka on empiirinen luonnontiede, jossa luonnon perusrakennetta ja -ilmiöitä pyritään ymmärtämään ja selittämään käyttäen luonnosta kokeellisin menetelmin saatavaa tietoa • tavoitteena on löytää luonnossa yleispäteviä lainalaisuuksia ja esittää ne matemaattisina malleina
Suoritusohjeet ja arviointi
• arviointi kohdistuu fysiikan yleisten tavoitteiden saavuttamiseen kurssikohtaisia tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä painottaen • kurssin arvosanan antaminen perustuu monipuoliseen näyttöön ja opiskelijan käsitteellisten ja menetelmällisten tietojen ja taitojen havainnointiin • fysiikan tietoja ja niiden soveltamista voidaan osoittaa eri tavoin, kuten selittämällä, graafisesti mallintamalla ja matemaattisia malleja käyttämällä • kaikki fysiikan kurssit arvioidaan numeroarvosanoin • paikalliset kurssit voivat vaikuttaa päättöarvosanaan vain korottavasti
FY1 Fysiikka luonnontieteenä (pakollinen)
• fysiikan merkitys nykyaikana, jatko-opinnoissa ja työelämässä • tutustuminen perusvuorovaikutuksiin, maailmankaikkeuden rakenteisiin ja syntyyn sekä aineen rakenteeseen • voima liikkeen muutoksen aiheuttajana ja liikeilmiöt • tutkimukset ja mallintaminen fysikaalisen tiedon rakentumisessa • tulosten kerääminen, esittäminen graafisesti ja luotettavuuden arviointi
FY2 Lämpö (valtakunnallinen syventävä)
• fysiikan merkitys energiantuotannon ratkaisuissa ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa • lämpö ja lämpötila • kaasujen tilanmuutokset, lämpölaajeneminen ja paine • kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia • mekaaninen työ, teho ja hyötysuhde • energian säilyminen lämpöopissa ja lämmön siirtymissuunta • tutkimuksen tai ongelmanratkaisun ideointia ja suunnittelua
FY3 Sähkö (valtakunnallinen syventävä)
• fysiikan ja teknologian merkitys jokapäiväisessä elämässä ja yhteiskunnassa • sähkövirta ja jännite sekä resistanssi ja Ohmin laki • yksinkertaiset tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait • sähköteho ja Joulen laki • kondensaattori, diodi ja LED komponentteina • sähköstaattinen vuorovaikutus, Coulombin laki ja sähkökenttä • sähköturvallisuus, kytkentöjen tekeminen ja virtapiirien tutkiminen
FY4 Voima ja liike (valtakunnallinen syventävä)
• fysiikan merkitys yksilön ja yhteiskunnan turvallisuudelle • vuorovaikutus liikkeen muutoksen syynä, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä suoraviivainen liike • Newtonin lait, voimakuvio ja voimien yhteisvaikutus • etä- ja kosketusvoimia: paino, kitka, noste ja kvalitatiivisesti väliaineen vastus • liikeyhtälö • momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen yksinkertaisissa tilanteissa • liikemäärän säilymislaki, impulssiperiaate ja yksiulotteiset törmäykset • liike- ja potentiaalienergia sekä mekaanisen energian säilymislaki • mallien käyttäminen ja muodostaminen sekä niiden rajoitukset ja puutteet
FY5 Jaksollinen liike ja aallot (valtakunnallinen syventävä)
• fysiikan merkitys lääketieteessä ja musiikissa • tasainen ympyräliike • gravitaatiovuorovaikutus • harmoninen voima ja värähdysliike • aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen • aaltoliikkeen heijastuminen, taittuminen, diffraktio, interferenssi ja seisovat aallot • ääni aaltoliikeilmiönä • mallien ja simulaatioiden suhde todellisuuteen
FY6 Sähkömagnetismi (valtakunnallinen syventävä)
• fysiikan merkitys energia- ja viestintäteknologiassa • magnetismi, magneettinen vuorovaikutus ja magneettikenttä • varatun hiukkasen liike sähkö- ja magneettikentässä • sähkömagneettinen induktio, magneettivuo, induktiolaki ja Lenzin laki • generaattori, muuntaja, vaihtovirran synty ja energian siirto sähkövirran avulla • sähkömagneettisen säteilyn spektri, valon heijastuminen, taittuminen, interferenssi ja diffraktio • tutkimuksen tai ongelmanratkaisuprosessin jäsennetty kuvaaminen
FY7 Aine ja säteily (valtakunnallinen syventävä)
• näkökulmia fysiikan ja kosmologian kehittymiseen • energian kvantittuminen • sähkömagneettisen säteilyn kvantittuminen ja fotonit • aaltohiukkasdualismi • atomiytimen rakenne • ydinreaktiot, ydinenergia, ytimen sidosenergia sekä energian ja massan ekvivalenssi • radioaktiivisuus ja hajoamislaki • säteilyturvallisuus ja säteilyn hyötykäyttö • tiedonhankinta, esittäminen ja arviointi
FY8 Fysiikan kokonaiskuva (paikallinen syventävä)
• opiskelija jäsentää, syventää ja täsmentää tietojaan aikaisempien kurssien klassisen fysiikan ja modernin fysiikan tietokokonaisuudesta ja merkityksestä • vahvistaa taitoja luonnontieteille ominaisessa ajattelussa • saada valmiudet vastata fysiikan reaalikokeeseen
FY9 Tähtitiede (paikallinen syventävä)
• vastataan kysymykseen, mitä avaruudesta tiedetään ja miten tämä tieto on hankittu • tutustutaan tähtitieteen keskeisiin havaintoihin ja niiden merkitykseen • paneudutaan ajankohtaisiin tähtitieteen tutkimushankkeisiin • kurssilla annetaan opiskelijalle työvälineitä ymmärtää maailmankaikkeutta ja ihastua siihen • kurssilla tehdään pienimuotoisia tutkielmia • kurssilla on loppukoe tai vaihtoehtoisesti tutkielma • numeroarviointi
FY10 Fysiikan työkurssi (paikallinen soveltava)
• fysiikka on kokeellinen luonnontiede, jonka keskeinen tiedonhankintamenetelmä on mittaaminen. Lukion fysiikan tunneilla mittauksia keretään tekemään valitettavan vähän. Tällä kurssilla tilanteeseen tulee korjaus. • opetellaan suunnittelemaan ja rakentamaan mittausjärjestelyjä ja suoritetaan mittaukset digitaalisilla tiedonkeräimillä • opetellaan mittausdatan analysointi- ja visualisointimenetelmiä • kurssilla käytetään jatkuvasti menetelmiä ja teknisiä välineitä (LoggerPro, GeoGebra, graafit, CAS-laskin jne.), joiden hallinta parantaa menestymismahdollisuuksia fysiikan ylioppi-laskirjoituksissa • kurssin lopputyönä tehdään opiskelijan suunnittelema mittaus työselostuksineen • numeroarviointi

Kemia

Opetuksen tavoitteet
• tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä • osata kemian keskeisimmät peruskäsitteet • osata kokeellisen työskentelyn ja muun aktiivisen tiedonhankinnan avulla etsiä, tulkita ja arvioida tietoa elämän ja ympäristön kannalta tärkeistä kemiallisista ilmiöistä • osata ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat • perehtyä tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksiin tiedonhankinnassa • perehtyä nykyaikaiseen teknologiaan teollisuudessa ja ympäristötekniikassa osata käyttää kemiallista tietoa kuluttajana terveyden ja kestävän kehityksen edistämisessä saada kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen opiskelua kohtaan
Suoritusohjeet ja arviointi
• kurssi KE1 on kaikille yhteinen ns. pakollinen kurssi, muut kurssit ovat vapaasti valittavissa • kurssit KE2-KE5 ovat valtakunnallisia syventäviä ja KE6 on paikallinen syventävä ja KE7 paikallinen soveltava. • kurssit suositellaan suoritettavaksi seuraavassa järjestyksessä: 1. vuonna KE1 ja KE2 2. vuonna KE3, KE4 ja KE7 3. vuonna KE5 ja KE6 • arviointi kohdistuu kemian yleisten tavoitteiden saavuttamiseen kurssikohtaisia tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä painottaen • Kurssin arvosanan antaminen perustuu monipuoliseen näyttöön ja opiskelijan käsitteellisten ja menetelmällisten tietojen ja taitojen havainnointiin • kemiallisen tiedon ymmärtämistä ja soveltamista voi osoittaa esimerkiksi kokeellisen työskentelyn, työselostusten, tutkielmien, projektien tai esitysten muodossa • KE1-KE5 arvioidaan arvosanalla 4-10, KE6 ja KE7 suoritusmerkinnällä (S)
KE1 Kemiaa kaikkialla (pakollinen)
• tutustutaan kemian merkitykseen arjessa • opetellaan tutkimaan kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen kemian ilmiöitä työturvallisuusnäkökohdat huomioiden • opitaan selittämään aineiden ominaisuuksia aineen rakenteen, kemiallisten sidosten ja poolisuuden avulla jaksollista järjestelmää ja tietolähteitä käyttäen
KE2 Ihmisen ja elinympäristön kemiaa (valtakunnallinen syventävä)
• tutustutaan orgaanisten yhdisteiden rakenteisiin ja rakenteiden mallintamiseen ja opitaan selittämään yhdisteiden ominaisuuksia niiden rakenteen kautta • opitaan ainemääriin ja pitoisuuksiin liittyviä ilmiöitä ja työvälineiden ja reagenssien käyttöä
KE3 Reaktiot ja energia (valtakunnallinen syventävä)
• opetellaan epäorgaanisten ja orgaanisten yhdisteiden reaktioita ja niiden sovelluksia • reaktioiden tutkimista kokeellisesti, tutkimustulosten käsittelemistä, tulkintaa ja esittämistä • energian ja aineen häviämättömyys kemiallisissa reaktioissa
KE4 Materiaalit ja teknologia (valtakunnallinen syventävä)
• hapetusluvut, hapettimet, pelkistimet ja hapetus-pelkistysreaktiot ja niiden soveltaminen • tutustutaan kokeellisesti ja malleja käyttäen metalleihin ja sähkökemiaan liittyviin ilmiöihin ja opetellaan niihin liittyviä kvantitatiivisia sovelluksia • teollisuudelle tärkeiden materiaaleiden ominaisuudet ja käyttö
KE5 Reaktiot ja tasapaino (valtakunnallinen syventävä)
• tutkitaan kokeellisesti ja malleja käyttäen reaktioihin ja kemialliseen tasapainoon liittyviä ilmiöitä • homogeeninen ja heterogeeninen tasapaino sekä tasapainotilaan vaikuttaminen • happo-emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit ja puskuriliuokset ja niiden laskennallinen käsittely • reaktionopeus ja siihen vaikuttavat asiat
KE6 Kertauskurssi (paikallinen syventävä)
• kerrataan, syvennetään ja tarkennetaan pakollisen ja valtakunnallisten syventävien kurssien sisältöjä • valmistaudutaan vastaamaan kemian ylioppilaskokeen ja pääsykokeiden tehtäviin
KE7 Työ/tutkimuskurssi (paikallinen soveltava)
• tutustutaan erilaisiin kemian kokeellisiin menetelmiin • aihealueet valitaan kurssin alussa opiskelijoiden kanssa KE1-KE5 kurssien sisällöistä

Evankelisluterilainen uskonto

Opetuksen tavoitteet
• opiskelija saavuttaa monipuolisen uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen • opiskelija saa valmiuksia toimia globaalissa maailmassa ja katsomuksellisesti moninaisissa työyhteisöissä • opiskelijan uskontojen ja kulttuurien monilukutaito kehittyy • opiskelija saa valmiuksia oman maailmankatsomuksen rakentamiseen ja dialogiin • opiskelija tutustuu uskontojen tieteelliseen tutkimukseen
Suoritusohjeet ja arviointi
• pakollisia kurssit 1-2 ja syventäviä 3-6 • kurssit arvioidaan numeroarvosanalla (4-10), johon vaikuttavat kokeet, kirjalliset yksilö- ja ryhmätyöt, esitelmät ja tuntityöskentely • uskonnon yo-kirjoittajien kannattaa opiskella viimeisenä kurssina UE6, sillä kurssiin sisältyy myös aiempien kurssien kertausta
UE1 Uskonto ilmiönä – kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä (pakollinen)
• maailman uskontotilanne, uskonto ilmiönä, nykyajan uskonnollisuus ja uskonnottomuus, uskonnonvapaus • uskontojen tutkimus, uskonnon ja tieteen suhde • juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin keskeiset piirteet sekä vaikutus yhteiskuntaan • Lähi-idän uskontojen yhteiset juuret ja piirteet • ajankohtaiset katsomuksiin liittyvät kysymykset
UE2 Maailmanlaajuinen kristinusko (pakollinen)
• kristinuskon yhteiset piirteet • katolisen, ortodoksisen, protestanttisen ja karismaattisen kristillisyyden piirteet ja vaikutus yhteiskuntaan • kristinuskon ja kulttuurin vuorovaikutus Euroopassa, Amerikoissa, Afrikassa ja Aasiassa • vapautuksen teologia, ekoteologia ja feministinen teologia • kristillisperäiset liikkeet • valmiudet toimia kansainvälisessä työelämässä ja toimintaympäristöissä kehittyvät
UE3 Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä (valtakunnallinen syventävä)
• Intiassa, Kiinassa ja Japanissa syntyneet uskonnot (hindulaisuus, buddhalaisuus, kungfutselaisuus, taolaisuus, shintolaisuus, jainalaisuus ja sikhiläisyys) • luonnonuskonnot • uudet uskonnolliset liikkeet • valmiudet toimia kansainvälisessä työelämässä ja toimintaympäristöissä kehittyvät
UE4 Uskonto suomalaisessa yhteiskunnassa (valtakunnallinen syventävä)
• Suomen uskontotilanne, uskonnollisuus ja uskonnottomuus, uskonnonvapaus • uskonnon merkitys suomalaisessa politiikassa, tapakulttuurissa, työelämässä, julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla eri aikoina • uskonnolliset yhteisöt Suomessa • uskontojen ja katsomusten dialogi • ajankohtaiset katsomuksiin liittyvät kysymykset
UE5 Uskonnot tieteessä, taiteessa ja populaarikulttuurissa (valtakunnallinen syventävä)
• uskonnolliset teemat, symboliikka ja myytit kuvataiteessa, musiikissa, kirjallisuudessa, sarjakuvissa, peleissä ja elokuvissa • uskonnollisten tilojen arkkitehtuuri uskonnon erityispiirteiden kuvaajana • kristinuskon opin ja Raamatun kertomusten tarkastelu taiteen eri muotojen avulla • uskontojen tutkimus ja sen ajankohtaiset aiheet
UE6 Uskonnot ja media (valtakunnallinen syventävä)
• uskontojen käsittely mediassa ja median vaikutus uskontoihin • uskonnollisen kielen ja kuvaston käyttö eri medioissa • uskonnollinen media • uskontoihin liittyvä media-analyysi • kerrataan ja syvennetään uskonnollista yleissivistystä media-aineistojen avulla • tutustutaan uskonnon ylioppilaskokeen tehtävätyyppeihin

Ortodoksinen uskonto

Opetuksen tavoitteet
• tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa monipuolisen uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen • uskonnon opetuksen yleisenä tavoitteena on hyödyntää teologista ja uskontotieteellistä tutkimusta sekä kulttuurin, yhteiskunnan ja taiteen tutkimusta
Suoritusohjeet ja arviointi
• pakollisia kurssit 1–2, syventäviä 3–6 • koulu tarjoaa vuorovuosina yhden pakollisen kurssin, syven-tävistä neuvotellaan erikseen opettajan kanssa, samoin siitä, jos oppilas haluaa suorittaa itsenäisesti jonkin pakollisen kurssin • kurssit arvioidaan numeroarvosanalla (4–10)
UO1 Uskonto ilmiönä – ortodoksisuus, juutalaisuus ja islam (pakollinen)
• jäsennetään uskontoa ilmiönä ja tutustutaan uskontojen tutkimukseen • tutustutaan juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin syntyyn, kehittymiseen ja niiden luonteeseen • selvitetään juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin keskinäiset suhteet historiassa ja nykypäivänä • keskustellaan Lähi-idän ja Euroopan ajankohtaisista asioista uskontojen näkökulmasta • opetellaan tunnistamaan eri katsomusten merkitystä yksilön tämän päivän arjessa ja työelämässä
UO2 Ortodoksisuus maailmassa (pakollinen)
• selvitetään kristillisen kirkon laajeneminen, patriarkaatit ja paikalliskirkot sekä orientaaliset kirkot • tutustutaan askeesin ja luostarilaitoksen syntyyn ja niiden yhteiskunnalliseen merkitykseen • kartoitetaan ortodoksinen oppi, etiikka ja antropologia synodien ja kirkon suurien opettajien kautta • perehdytään ihmisen elämänkaareen ja ortodoksisuuteen sekä ortodoksiseen tapakulttuuriin • tutustutaan Itä-Euroopan ortodoksisuuteen ja uusortodoksiseen maailmaan • selvitetään Suomen ortodoksisen kirkon tilanne ennen ja nyt • tehdään katsaus ekumeniaan ja uskontojen väliseen vuorovaikutukseen
UO3 Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä (valtakunnallinen syventävä)
• sisällöltään samanlainen kuin evankelis-luterilaisen uskonnon UE3-kurssi (opiskelijat voivat osallistua halutessaan siihen) • tutustutaan Intiassa, Kiinassa ja Japanissa syntyneisiin uskontoihin sekä niiden ilmenemiseen että vaikutukseen länsimaissa (hindulaisuus, jainalaisuus, sikhiläisyys, buddhalaisuus, kungfutselaisuus, taolaisuus ja shintolaisuus) • selvitetään luonnonuskontojen levinneisyyttä ja keskeiset piirteet • perehdytään uusien uskonnollisten liikkeiden taustaan ja keskeisiin piirteisiin • kehitetään valmiuksia hyödyntää tietoa eri uskonnoista työelämässä ja kansainvälisissä toimintaympäristöissä
UO4 Uskonto suomalaisessa yhteiskunnassa (valtakunnallinen syventävä)
• selvitetään Suomen uskontotilanne, suomalainen uskonnollisuus ja sekularisaatio sekä uskonnot yhteiskunnan muokkaajina Suomessa eri aikoina • tutustutaan uskontojen ja katsomusten väliseen dialogiin tämän päivän Suomessa • selvitetään uskonnon merkitys ja näkyvyys julkisella sektorilla, politiikassa, työelämässä, taloudessa, yksilöiden että perheiden elämässä ja tapakulttuurissa • perehdytään uskonnottomuuteen, uskontokritiikkiin ja uskonnottomaan tapakulttuuriin Suomessa • osana kurssia voidaan toteuttaa vapaaehtoisprojekti tai perehtyä jonkin uskonnollisen yhteisön yhteiskunnalliseen toimintaan
UO5 Taide ortodoksisuudessa ja muissa uskonnoissa (valtakunnallinen syventävä)
• selvitetään uskontojen, taiteen ja kulttuurin eri muodot • tutustutaan sakraalin ja uskonnollisen taiteen eroon • selvennetään ortodoksisen taiteen erityispiirteet: jumalanpalvelus, kirkkomusiikki, arkkitehtuuri, ikonitaide • perehdytään uskontojen oppiin taiteen keinoin: kuvataide, musiikki, rakennustaide ja draama
UO6 Ortodoksisuus ja uskonnot mediassa (valtakunnallinen syventävä)
• selvitetään uskonnollista mediaa ja median käyttöä uskonnoissa sekä uskonnollisen kielen ja kuvaston käyttöä eri medioissa • tutustutaan uskontojen mediajulkisuuteen • perehdytään median vaikutukseen uskontoilmiöihin, kuten asenteet ja uskontoihin liittyvät mielikuvat, uskonnot ja konfliktit, uskonnot ja rauhan rakentaminen, uskontokritiikki • syventyä ortodoksisen kirkon mediamaailmaan • tuotetaan uskontoon liittyvä mediasisältö tai media-analyysi

Elämänkatsomustieto

Opetuksen tavoitteet
• opiskelija saa tukea ja perusteita identiteettinsä ja elämänkatsomuksensa rakentamiseen • opiskelija hallitsee keskustelu- ja vuorovaikutustaitoja ja osaa soveltaa niitä sellaisten kysymysten käsittelyyn, joissa pyritään yhteisen kestävän toimintalinjan löytämiseen erilaisista näkemyksistä huolimatta • opiskelija laajentaa ja syventää katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään • opiskelija kehittää arvostelu-, harkinta- ja toimintakykyään oppimalla reflektoimaan omaa ja muiden ajattelua ja toimintaa • opiskelija kunnioittaa ja osaa perustella periaatteita ja käytäntöjä, jotka edistävät ihmisoikeuksia, kulttuurien välistä myönteistä kohtaamista, yhteiskunnallista ja globaalia oikeudenmukaisuutta sekä kestävän tulevaisuuden rakentamista
Arviointi
• elämänkatsomustiedossa arvioidaan sekä opiskelijan kykyä tarkastella ja ilmaista katsomuksellisia aiheita monipuolisesti ja taitavasti että hänen laaja-alaista katsomuksellista ymmärrystään • katsomukselliset kysymykset ovat usein henkilökohtaisia, mutta niiden pohdiskelun perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja systemaattisuus • katsomusten, arvostusten ja uskomusten arviointi- ja ilmaisutavoissa arvostetaan eri näkökulmien ja vaihtoehtoisten katsomustapojen huomioimista pelkkien mielipiteiden esittämistä monipuolisemmin • arviointi tukee ja kehittää opiskelijan kykyä arvioida oman elämänkatsomuksensa ja identiteettinsä rakentumista sekä rohkaisee opiskelijaa oman opiskelunsa suunnitteluun ja kehittämiseen • elämänkatsomustiedossa korostuvat erilaiset katsomukselliseen yleissivistykseen ja vuorovaikutukseen liittyvät taidot, ja kurssien arvioinnissa ne otetaan monipuolisesti huomioon
Suoritusohjeita
• pakolliset kurssit ET1 ja ET2, valtakunnalliset syventävät kurssit ET3–ET6 • kurssit ET1–ET4 arvioidaan asteikolla 4-10, kurssit ET5 ja ET6 arvioidaan asteikolla 4–10 tai suoritusmerkinnällä (S) • kurssit suoritetaan seuraavassa järjestyksessä: 1. vuosi: kurssi ET1 2. vuosi: kurssi ET2 ja osa kursseista ET3–ET6 3. vuosi: osa kursseista ET3–ET6 • Elämänkatsomustiedon ylioppilaskirjoituksiin voi osallistua, kun vähintään kurssit ET1 ja ET2 on suoritettu. Elämänkatsomustiedon syventävien kurssien lisäksi ylioppilaskirjoituksissa on hyötyä myös joidenkin muiden lukion oppiaineiden opinnoista. Katsomuksellisen ajattelun kehitystä tukevat erityisesti filosofia, psykologia, historia, yhteiskuntaoppi ja äidinkieli.
ET1 Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu (pakollinen)
• maailmankatsomuksen, maailmankuvan ja elämänkatsomuksen käsitteet sekä niiden keskinäinen suhde ja asema omassa elämänkatsomuksessa • erilaisia maailmankatsomuksia – esimerkiksi sekulaareja, uskonnollisia, poliittisia ja elämäntapaan liittyviä – sekä niiden piirteiden ja perusoletusten tutkimista eri tieteiden tarjoamin välinein • tyypillisiin informaation käsittelyyn ja ympäröivän todellisuuden jäsentämiseen liittyvien kognitiivisten vääristymien tarkastelu sekä omassa että muiden ajattelussa • koulun, median, politiikan, tieteen, taiteen, viihdeteollisuuden sekä uskonnollisten ja kulttuuristen yhteisöjen vaikutus maailmankuviin ja -katsomuksiin sekä omaan elämänkatsomukseen • median ja muiden informaation lähteiden toimintalogiikka sekä niihin kohdistuva kriittinen katsomuksellinen ajattelu sekä katsomuksellisen argumentaation erittely erilaisista näkökulmista
ET2 Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä (pakollinen)
• luonnon- ja ihmistieteellisiä, sekulaareja ja uskonnollisia, filosofisia ja populaarikulttuuriin kuuluvia ihmiskäsityksiä ja -ihanteita • ihmisen olemassaolon peruskysymyksiä: ihmissuhteet, sukupuolisuus ja seksuaalisuus; opiskelu ja työ, vanheneminen ja kuolema • identiteetti, elämänvalinnat ja elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän ja ympäristön merkitys • ihmisarvo, ihmisen arvokkuus ja ihmisoikeudet, ihmisoikeusasiakirjoja: YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus • erilaisia käsityksiä hyvästä elämästä sekä toisten ihmisten, eläinten ja ympäristön asemasta siinä
ET3 Yksilö ja yhteisö (valtakunnallinen syventävä)
• ihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys: yksityinen ja julkinen, tunnustussuhteet ja merkitykselliset toiset, roolit ja yhteisölliset normit • yhteiskuntatutkimuksen perusteita, kuten sosiaaliset tosiasiat, yhteiskunnalliset rakenteet ja modernin länsimaisen yhteiskunnan erityispiirteet sekä näiden vaikutus yksilön elämään • taloudellisen ja poliittisen vallan suhde nyky-Suomessa sekä globaalissa markkinataloudessa, yksilön kuluttajana ja kansalaisena tekemien valintojen vaikutukset yhteiskunnan eri tasoilla • ihmisoikeudet, uskonnon- ja omantunnon vapaus, globaali oikeudenmukaisuus ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen moraalisina ja poliittisina vaatimuksina sekä näitä vaatimuksia vastustavat näkemykset ja toimet mukaan lukien ihmisoikeusloukkaukset sekä holokausti • yhteiskunnalliset utopiat ja dystopiat sekä niiden kriittinen potentiaali: ihanteet ja kauhukuvat nykyisyyden suurennuslaseina ja toiminnan motivoijina
ET4 Kulttuurit katsomuksen muovaajina (valtakunnallinen syventävä)
• kulttuurin käsite ja merkitys sekä sen erilaiset luokittelut ja käyttötavat, kulttuuri merkityksiin perustuvana inhimillisenä toimintana, erilaisia teorioita kulttuurien kehityksestä ja suhteesta toisiinsa • kulttuuriperintö: tapakulttuurin monet muodot, kulttuurinen itseilmaisu, kulttuurin vaikutus yksilön maailmankuvaan ja elämänkatsomukseen, Unescon maailmanperintöohjelma • suomalaisen kulttuurin ja identiteetin historiallinen rakentuminen, suomalaisuuden monimuotoisuus ja suomalaiset vähemmistökulttuurit • kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus sekä monokulttuurisuuden mahdottomuus: monikulttuurisuus ja globaali kulttuuri sekä niiden erilaiset katsomukselliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset • etnosentrisyyden ja rasismin sekä keskinäisen kunnioituksen ja yhdenvertaisuuden historiaa ja nykypäivää eri kulttuureissa
ET5 Katsomusten maailma (valtakunnallinen syventävä)
• katsomuksen ja uskonnon sekä uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden tutkiminen, määritteleminen ja selittäminen, käsityksiä uskontojen alkuperästä • uskonnollisten ilmiöiden tulkinnassa käytettyjä käsitteitä, kuten myytti, pyhä, riitti, symboli ja teismi • uskontokritiikki, ateismi, agnostismi ja sekulaarin humanismin maailmankatsomukselliset perusteet • kristinuskon, islamin ja juutalaisuuden sekä joidenkin muiden uskontojen ja maailmankatsomuksellisten järjestelmien historiallinen ja maantieteellinen levinneisyys ja jakautuminen, pyhät kirjat, oppi, elämäntapa ja suhde yhteiskuntaan • tämän päivän merkittävien maailmankatsomuksellisten järjestelmien, kuten sekulaarin humanismin ja suurten uskontojen, suhde yhteiskuntaan, tapakulttuuriin, moraaliin, politiikkaan ja tieteeseen; liberaali ja fundamentalistinen uskonnollisuus, sekularisaatio ja uskonnottomuus
ET6 Teknologia, maailmankatsomukset ja ihmiskunnan tulevaisuus (valtakunnallinen syventävä)
• ihmislajin evoluutio ja kulttuurievoluutio: kielen rooli inhimillisten kulttuurien ja innovatiivisuuden synnyssä • suurten filosofioiden ja maailmankatsomuksellisten järjestelmien ja uskontojen eettisten ja aatteellisten perustojen kehittyminen abstrakteiksi ja yleisinhimillisiksi • ihmiskunnan suuret maailmankuvalliset, -katsomukselliset ja teknologiset murrokset sekä niiden vaikutukset ihmisten käsitykseen maailmasta ja itsestään: ihminen ympäristönsä ja itsensä muokkaajana • Prometheus-myytistä teknoutopioihin ja dystopioihin, ihmisen suhde valistuksen ideaaleihin ja teknologiseen kehitykseen • tulevaisuuden tutkimus, tekoäly, humanismi, transhumanismi ja niiden kritiikit tieteen uusimpien tulosten valossa

Filosofia

Opetuksen tavoitteet
• opiskelija osaa hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja filosofian perinteessä ja ajankohtaisiin kysymyksiin sovellettuina • opiskelija osaa käsitteellisesti eritellä, jäsentää ja arvioida informaatiota, erityisesti erilaisia väitteitä, niiden merkityksiä ja perusteluja • opiskelija hallitsee johdonmukaisen argumentaation perustaidot ja oppii sitä kautta luottamaan omaan ajatteluunsa sekä arvioimaan sitä kriittisesti ja pohtimaan sen rajoja eri tieteenaloilla ja arkielämässä • opiskelija oppii pohtimaan ja jäsentämään käsitteellisesti laajoja kokonaisuuksia sekä ajattelemaan ja toimimaan arvostelukykyisesti niin eettisissä kysymyksissä kuin muillakin elämänalueilla myös informaation ollessa epävarmaa ja ristiriitaista
Arviointi
• filosofiassa arviointi kohdistuu ajattelun taitojen ja keskeisten käsitteiden hallintaan sekä kykyyn ilmaista filosofista ajattelua, mikä tarkoittaa kykyä kriittisesti eritellä ja problematisoida informaatiota, hahmottaa ja täsmentää sen käsitteellistä rakennetta sekä esittää asiasta perusteltu arvostelma • arviointi tukee ja kehittää opiskelijan taitoa arvioida omaa ajatteluaan ja rohkaista opiskelijoita oman opiskelunsa suunnitteluun ja kehittämiseen • kurssien arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä, ja filosofian yleisten tavoitteiden saavuttamista arvioidaan kurssikohtaisten tavoitteiden ja keskeisten sisältöjen kautta
Suoritusohjeita
• kurssit FI1-FI4 arvioidaan asteikolla 4-10, kurssit FI5 ja FI6 arvioidaan asteikolla 4-10 tai suoritusmerkinnällä (S) • kurssit suoritetaan seuraavassa järjestyksessä: FI1 (1. vuosi), FI2 (2. vuosi), FI3 (1. tai 2. vuosi), FI4 (2. tai 3. vuosi), FI5 (2. tai 3. vuosi), FI6 (2. tai 3. vuosi) • jos aiot kirjoittaa ylioppilaskokeissa filosofian, on suositeltavaa hyvän arvosanan saamiseksi, että vähintään kurssit FI1-FI4 ovat suoritettuina (paikallisista kursseista FI5-FI6 on ylioppilaskokeessa hyötyä) • jos FI3-kurssin valitsee 1. luokalla, niin filosofian voi kirjoittaa jo 2. luokan keväällä (kurssit FI1-FI4 ehtii suorittaa ennen kirjoituksia)
FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun (pakollinen)
• mitä filosofia on, filosofisten kysymysten ja filosofisen ajattelun luonne filosofian perinteessä ja ajankohtaisiin ongelmiin sovellettuna • johdonmukaisen argumentaation ja pätevän päättelyn perusteet ja niiden harjoitteleminen suullisesti ja kirjallisesti • keskeisiä filosofisia peruskysymyksiä ja -erotteluja: henki ja aine, vapaus ja välttämättömyys, käsitteellinen ja empiirinen, objektiivinen ja subjektiivinen • tiedon ja informaation, arkitiedon ja tieteellisen tiedon sekä tieteen ja pseudotieteen ero • tiedon ja argumentaation luonne eri tiedonaloilla: miten väitteitä muodostetaan, koetellaan ja perustellaan joissain lukion oppiaineissa
FI2 Etiikka (pakollinen)
• moraali ja sitä pohtiva normatiivinen ja soveltava etiikka; hyve-, seuraus-, sopimus-, oikeus- ja velvollisuusetiikan perusteet • moraalin luonne normijärjestelmänä ja sen ero juridisiin ja tapanormeihin perustuviin järjestelmiin, moraalinen relativismi • filosofisia teorioita elämän hyvyydestä ja merkityksellisyydestä sekä hyvästä elämäntavasta • etiikka ja yksilön moraaliset ratkaisut: ihmissuhteet ja elämänvalinnat • eläimiä ja ympäristöä koskevia eettisiä kysymyksiä
FI3 Yhteiskuntafilosofia (valtakunnallinen syventävä)
• yhteiskuntajärjestyksen ja yhteiskunnallisten instituutioiden olemassaolo ja oikeuttaminen: yksilö- ja yhteisökeskeiset teoriat yhteiskunnasta, yhteiskuntasopimusteoriat • oikeudenmukaisuuden eri muodot, niiden perusteleminen ja soveltaminen • vallan käsite ja muodot, vallan oikeuttaminen, demokratian muodot ja kilpailijat, anarkismi • työnjako, talous ja hyvinvointi, talouden toimintaperiaatteiden ja omistamisen oikeuttaminen • poliittiset ihanteet ja niiden toteuttaminen: vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus; konservatismi, liberalismi ja sosialismi; kansallisvaltiot ja globaali näkökulma • yhteiskunnalliset jännitteet ja ristiriidat sekä niiden ratkaiseminen: oikeusvaltio ja sen vaihtoehdot, yhteiskuntajärjestyksen luhistuminen – sodat, sisällissodat, terrori sekä holokausti ja muut kansanvainot yhteiskuntafilosofisina ongelmia • ajankohtaisia yhteiskuntafilosofisia kysymyksiä: sukupuolen rakentuminen, informaatioteknologia, kulttuurien kohtaaminen, kestävän tulevaisuuden rakentaminen
FI4 Tieto, tiede ja todellisuus (valtakunnallinen syventävä)
• metafysiikan keskeiset kysymykset ja käsitteet, erilaisia käsityksiä metafysiikan luonteesta ja todellisuuden perusrakenteesta • olemassaolon kysymyksiä: muutos ja pysyvyys, oliot ja ominaisuudet, mahdollinen ja välttämätön, reaalinen ja virtuaalinen • todellisuuden ilmeneminen ja hahmottaminen • totuuden luonne ja totuusteoriat • tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen • tieteellisen tutkimuksen luonne ja menetelmät, tieteellinen päättely; ilmiön, tutkimusaineiston, mallin ja teorian käsit-teet sekä niiden keskinäinen suhde • selittäminen ja tieto luonnon- ja ihmistieteissä sekä formaaleissa tieteissä: tietäminen ja ennustaminen, ymmärtäminen ja tulkinta
FI5 Estetiikka (paikallinen soveltava)
• pohditaan, mitä on kauneus sekä perehdytään kauneuskäsityksen syntyyn ja kehitykseen eri aikakausina • pohditaan, mitä taide on, miten taiteen käsite on ymmärretty eri aikakausina ja miten kulttuurin käsitykset taiteilijoista ja taiteilijuudesta ovat muuttuneet • tutkitaan, millainen suhde taiteella ja moraalilla on; mm. taiteen etiikka ja taiteen moraaliset tehtävät • selvitetään, miten taideteoksia voidaan tulkita ja arvottaa, miten taideteokset saavat merkityksensä, miten taideteokset ovat olemassa ja mitä on taidekritiikki • pohditaan taiteen merkitystä ja vaikutusta yhteiskunnassa sekä kulttuurissa (valta, propaganda, kauneusihanteet) • taiteeseen ja estetiikkaan liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä • alustuksia, vierailuja museoihin ja teatteriin, elokuvia, tutkielmia jne.
FI6 Soveltavan filosofian kysymyksiä (paikallinen soveltava)
• soveltavan filosofian kurssilla tutustutaan filosofisen ajattelun erilaisiin käytännöllisiin sovellutuksiin • käsiteltäviä aiheita ovat ympäristöfilosofia, teknologian filosofia, feministinen filosofia, kasvatusfilosofia ja soveltavan etiikan erityiskysymykset, kuten geenimanipulaatio, kloonaaminen ja seksuaalietiikka. • Kurssilla opiskelija syventyy valitsemaansa soveltavan filosofian ongelmaan kirjallisen työn muodossa. Täten kurssin aiheet muokkautuvat osaltaan opiskelijoiden kiinnostuksen mukaan. Tavoitteena on esseemuodossa ilmaistun argumentin rakentaminen opiskelijaa kiinnostavasta aiheesta. Kurssin aikana opiskelija kehittää argumenttiaan, harjaantuu ottamaan siihen liittyvää kritiikkiä vastaan muilta opiskelijoilta, sekä oppii antamaan myös rakentavaa kritiikkiä muiden opiskelijoiden kirjoituksiin. Keskeisenä tavoitteena onkin filosofisen ajattelun (ja kirjoittamisen) yhteisöllisyyden ja prosessiluonteen ymmärtäminen: opettajan ja toisten opiskelijoiden kritiikki on oman ajattelun kehittämisen väline. Samalla päämääränä on rakentaa omien ajatusten ilmaisemiseen liittyvää itseluottamusta. Kurssin tavoitteena on myös soveltavan filosofian eri osa-alueiden sisältöjen omaksuminen. • kurssilla käsitellään käytännöllisiä ja ajankohtaisia aiheita, jotka liittyvät läheisesti monien muiden oppiaineiden oppisisältöihin täydentäen niitä filosofisilla näkökulmilla • arviointi: suoritusmerkintä (S) tai pyydettäessä numeroarvosana • kurssille osallistuminen edellyttää vähintään kurssien FI1 ja FI2 suorittamista, koska kurssi rakentuu osittain muilla kursseilla opittujen taitojen ja sisältöjen varaan

Psykologia

Opetuksen tavoitteet
• hahmottaa tutkimustiedon pohjalta ihmisen toiminnan kokonaisuutena, joka perustuu psyykkisten, biologisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden vuorovaikutukseen • hallita psykologian keskeisiä käsitteitä sekä perehtyä psykologiatieteen tutkimukseen ja keskeisiin psykologian tutkimustuloksiin • osata hankkia psykologista tietoa ja arvioida tietoa kriittisesti • ymmärtää psykologista tietoa siten, että pystyy soveltamaan tietojaan arkielämään sekä oman kasvun ja hyvinvoinnin edistämiseen, opiskeluun, ajatteluun ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen
Suoritusohjeet ja arviointi
• opetuksessa korostuu opiskelijalähtöisyys • opetuksessa hyödynnetään monipuolisia työtapoja, joiden avulla opiskelija voi osoittaa osaamistaan - työtapoina voidaan käyttää esimerkiksi keskustelua, ryhmä- ja parityöskentelyä, esitelmiä ja tutkielmia sekä verkko-opiskelua • arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijoiden sekä tiedolliseen osaamiseen että kykyyn soveltaa psykologista tietoa arkipäivän tilanteisiin ja elämään • valtakunnallinen pakollinen PS1, ja valtakunnalliset syventävät PS2-PS5 ja paikallinen syventävä PS6 arvioidaan numeroarvosanalla 4-10 • paikallinen soveltava kurssi PS7 arvioidaan suoritusmerkinnällä (S)
PS1 Psyykkinen toiminta ja oppiminen (pakollinen)
• oppimispsykologia • psykologinen tutkimus: psykologian osa-alueet, tutkimusmenetelmät ja tutkimussuunnitelma • ihmisen toimintaan vaikuttavia psyykkisiä, sosiaalisia ja biologisia tekijöitä
PS2 Kehittyvä ihminen (valtakunnallinen syventävä)
• kehityksen tutkiminen ja jatkuvuus elämänkaaren aikana sekä kehityspsykologian keskeiset käsitteet • fyysis-motorinen, kognitiivinen ja psykososiaalinen kehitys vauvasta vanhuuteen • painopisteenä lapsuus ja nuoruus
PS3 Tietoa käsittelevä ihminen (valtakunnallinen syventävä)
• kognitiivisen toiminnan periaatteet • neuropsykologia: aivojen toiminta ja tutkimus • havaitseminen, tarkkaavaisuus ja muisti • valinnaisen korkeampitasoisen kognitiivisen toiminnon tarkasteleminen: kieli, päätöksenteko, ongelmanratkaisu tai asiantuntijuus
PS4 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys (valtakunnallinen syventävä)
• hyvinvointiin vaikuttavat fyysiset, sosiaaliset ja psyykkiset tekijät (kuten uni, sosiaaliset suhteet ja tunteiden säätely) • tunteet, niiden muodostuminen ja tutkimus • stressi ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen • mielenterveysongelmien syntyä selittävät tekijät ja hoito • keskeisten mielenterveysongelmien piirteet ja syventyminen yhteen opiskelijaa kiinnostavaan mielenterveysongelmaan
PS5 Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen (valtakunnallinen syventävä)
• persoonallisuuden määrittely, muovautuminen ja tutkiminen • persoonallisuutta selittävät teoriat: temperamenttiteoria, piirreteoria, humanistinen psykologia, psykodynaaminen teoria ja sosiokognitiivinen teoria • älykkyys ja lahjakkuus • ryhmäilmiöiden ja tilannetekijöiden vaikutus yksilön toimintaan • stereotypiat, ennakkoluulot, asenteet ja vuorovaikutus
PS6 Sosiaalipsykologian perusteet (paikallinen syventävä)
• ryhmän muodostuminen ja sen toimintaan vaikuttavat tekijät • sosiaalipsykologia tutkimusalana • arjen ilmiöiden tarkastelu psykologian näkökulmasta, mahdollisia ilmiöitä: aggressio, auttaminen, rakkaus ja sukupuoli, kulttuurinen moninaisuus, köyhyys ja rikkaus, ilmastonmuutos ja ilmastoahdistus, vaikuttaminen ja mainonta
PS7 Psykologian tutkimus- ja kertauskurssi (paikallinen soveltava)
• psykologian tutkimusprosessin kulku, tutkimussuunnitelman laatiminen ja tutkimustulosten analysointi • pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien keskeisten sisältöjen kertausta • psykologian ylioppilaskokeen rakenne, tehtävätyypit ja vastaustekniikka

Historia

Opetuksen tavoitteet
• ohjata opiskelijaa ymmärtämään ja jäsentämään nykyaikaa historiallisen kehityksen tuloksena ja tulevaisuuden lähtökohtana • opettaa opiskelija hankkimaan menneisyyttä koskevaa tietoa ja arvioida sitä kriittisesti sekä ymmärtää sen monitulkintaisuuden, suhteellisuuden ja syy-yhteyksien moninaisuuden • auttaa opiskelijaa ymmärtämään kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja ja niiden erilaisuutta
Suoritusohjeet ja arviointi
• pakollisia kurssit 1-3, valtakunnallisia syventäviä 4-6, paikallisia syventäviä 7-8 • kurssien suorittamisjärjestyksestä maininta erikseen kurssiesittelyn yhteydessä • arviointi numeroarvosanalla, johon vaikuttavat koe, jatkuva näyttö sekä mahdolliset oppilastyöt • mahdollisesta itsenäisestä suorittamisesta tulee sopia aina erikseen opettajan kanssa • jos aiot opiskella paljon historiaa, niin silloin ensimmäisenä opiskeluvuonna kannattaa ottaa pakollisen HI1 kurssin oheen syventäviä kursseja (HI4, HI5)
HI1 Ihminen ympäristön ja yhteiskunnan muutoksessa (pakollinen)
• kurssi käsittelee talous- ja sosiaalihistoriaa kivikaudesta nykyaikaan • keskeisenä ajatuksena on historiallisen muutoksen ja murroksen ymmärtäminen • ihmisen ja luonnon välisen vuorovaikutuksen tarkastelu eri aikakausina • kurssilla pohditaan myös nykyajan taloudellisia ja yhteiskunnallisia haasteita historiallista taustaa vasten • suositellaan suoritettavaksi ensimmäisenä historian kurssina
HI2 Kansainväliset suhteet (pakollinen)
• kurssi tutustuttaa opiskelijat 1800- ja 1900-luvun kansainvälispoliittisiin tapahtumiin ja ilmiöihin selvittämällä erityisesti niiden ideologisia ja taloudellisia taustatekijöitä • voidaan suorittaa vapaasti kurssin 1 jälkeen, kuitenkin niin, että tämä kurssi olisi suoritettu ennen ”Kulttuurit kohtaavat” -kurssia (HI6) • kurssi on myös edellytyksenä yhteiskuntaopin kurssille ”Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma” (YH3)
HI3 Itsenäisen Suomen historia (pakollinen)
• kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja taustoineen autonomian ajan loppupuolelta nykyaikaan • keskeisiä tarkastelun kohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman kehittyminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset murrokset
HI4 Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys (valtakunnallinen syventävä)
• kronologisesti etenevä maanosamme kulttuurihistoriaa käsittelevä kokonaisuus • lisäksi aatehistorialla on keskeinen osuus kurssin sisällössä • tarkastelukohteina viisi tai kuusi aikakautta; tarkastelukulmaksi voidaan valita esim. ihmiskäsitys eri aikoina • työskentelyn rinnalla voidaan myös tutustua historiatieteen tutkimusmenetelmiin ja eri lähdetyyppeihin • suositellaan suoritettavaksi toisena kurssina
HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi (valtakunnallinen syventävä)
• kurssilla perehdytään Suomen historiaan kivikaudesta vuoteen 1809 • pääpaino on Ruotsin vallan ajassa • suoritusjärjestys vapaa
HI6 Kulttuurien kohtaaminen (valtakunnallinen syventävä)
• kurssi käsittelee Euroopan ulkopuolisten kulttuurien historiaa • yhdistävänä teemana on kulttuurien kohtaaminen, jota käsitellään esihistoriallisista kansainvaelluksista aina nykyajan globalisoituvaan markkinatalouteen asti • suositellaan suoritettavaksi kurssien 1-3 jälkeen
HI7 Suurvaltojen aika – maailmanpolitiikan taustat ja ilmiöt 2020 (paikallinen syventävä)
• kurssilla tarkastellaan ajankohtaisia maailmanpolitiikan tapahtumia ja ilmiöitä, erityisesti suurvaltasuhteiden lähihistoriallista kehitystä ja kansainvälisiin suhteisiin vaikuttavia ilmiöitä kuten ääriliikkeiden nousu ja populismi • perehdytään maailmanpolitiikan tutkimuksen tieteenalaan ja sen keskeisimpiin käsitteisiin • kurssin työtavat ovat tutkivia ja keskustelevia, aiheeseen johdattavien luentojen lisäksi hyödynnetään erilaisia uutissivustoja, tutkijoiden blogisivustoja sekä tieteellisiä artikkeleja, radio-ohjelmia sekä elokuvadokumentteja • Kansainväliset suhteet -kurssi (HI2) suositellaan suoritettavaksi ennen kurssille tuloa • tavoitteena on vahvistaa jatko-opinnoissa tarvittavia keskustelun, tiedonhaun, jäsentämisen ja asiatekstin kirjoittamisen taitoja • kurssi soveltuu kaikille maailman tapahtumista kiinnostuneille ja tukee erityisesti historian ja yhteiskuntaopin lukio-opintoja • kurssin arviointi voidaan toteuttaa myös suoritusmerkinnällä (S) numeroarvioinnin sijaan
HI8 Kertauskurssi (paikallinen syventävä)
• kerrataan historian pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien keskeisimmät sisällöt ylioppilaskirjoitusten ainereaalia varten • kurssilla harjoitellaan myös vastaamista erilaisiin reaalikokeessa esiintyviin tehtäviin • suositellaan abiturienteille

Yhteiskuntaoppi

Opetuksen tavoitteet
• opiskelija tuntee Suomen yhteiskuntajärjestelmän ja talouselämän perusteet ja toimintatavat ja osaa suhteuttaa ne eurooppalaisiin ja kansainvälisiin yhteyksiin • opiskelija kykenee hankkimaan ajankohtaista tietoa eri lähteistä sekä arvioimaan kriittisesti verbaalista, kuvallista ja tilastollista informaatiota • opiskelija hallitsee keskeisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen sanaston • kasvattaa opiskelijoita aktiiviseen kansalaisuuteen
Suoritusohjeet ja arviointi
• pakollisia kurssit 1-3, valtakunnallinen syventävä 4 ja paikalliset syventävät 5 ja 6 • kurssien suorittamisjärjestyksestä maininta erikseen kurssierittelyn yhteydessä • pakollisista kursseista arviointi numeroarvosanalla, johon vaikuttavat koe, jatkuva näyttö sekä mahdollisesti kurssityöt, paikallisten syventävien arvioinnista sovitaan kurssin alussa • mahdollisesta itsenäisestä suorituksesta tulee sopia aina erikseen opettajan kanssa
YH1 Suomalainen yhteiskunta (pakollinen)
• kurssi käsittelee Suomen valtio-oppia ja yhteiskuntapolitiikkaa • kurssin keskeisenä sisältönä on vallanjako ja vallan kontrolli sekä ihmisoikeudellinen näkökulma
YH2 Taloustieto (pakollinen)
• kurssilla käsitellään ns. mikro- ja makrotaloustietoa • pääpaino on kansantaloudellisten peruskytkentöjen tarkastelussa • aihepiiriin kuuluvat mm. Euroopan taloudellinen integraatio, Suomen asema kansainvälisessä talousjärjestyksessä, taloudellinen kasvu • tavoitteena on, että opiskelija pystyy ymmärtämään lehtien taloussivuja ja seuraamaan radion ja TV:n talousohjelmia sekä lisätä valmiuksia tehdä itseä koskevia taloudellisia ratkaisuja, esim. laina- ja sijoituspäätöksiä • suoritusjärjestys vapaa
YH3 Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma (pakollinen)
• kurssilla tutustutaan eurooppalaiseen identiteettiin ja arvoihin • kurssin keskeistä sisältöä on vaikuttaminen ja vallankäyttö Euroopan unionissa ja suomalaisten vaikuttamismahdollisuudet unionissa • kurssilla perehdytään myös EU:n tulevaisuuden haasteisiin • kurssia ennen tulee suorittaa historian kurssit 1-2 ja yhteiskuntaopin kurssi YH1
YH4 Kansalaisen lakitieto (valtakunnallinen syventävä)
• kurssilla tutustutaan Suomen oikeusjärjestelmän perusteisiin • keskeinen sisältö käsittelee siviili- ja rikosoikeutta • oppilas saa oikeustieteellisen yleissivistyksen perustan • suoritusjärjestys vapaa
YH5 Yhteiskuntaopin kertauskurssi (paikallinen syventävä)
• kurssilla kerrataan yhteiskuntaopin pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien keskeisimmät sisällöt ylioppilaskirjoituksia varten • kurssilla harjoitellaan myös vastaamista erilaisiin reaalikokeissa esiintyviin tehtäviin • suositellaan abiturienteille
YH6 Ajankohtaista taloudesta ja yhteiskunnasta (paikallinen syventävä)
• kurssi on suunnattu taloudesta ja yhteiskunnasta kiinnostuneille sekä näiden alojen opintoja suunnitteleville • kurssi tukee myös yhteiskuntaopin ylioppilaskirjoituksiin osallistuvien aineenhallintaa • kurssi rakentuu vierailijaluentojen ympärille • opiskelijat syventävät luentojen aiheita lisätehtävien ja tiedonhaun avulla • kurssi suoritetaan hajautetusti kahdessa jaksossa • arvioinnista sovitaan kurssin alkaessa
YH7 Talous, raha ja yrittäjyys (paikallinen syventävä)
• Talous, raha ja yrittäjyys on yksi TAT:in neljästä Business-kurssista. Kurssit kehittävät kaupallista osaamista sekä tulevaisuuden työelämätaitoja ja ne on suunniteltu tukemaan muita lukio- sekä jatko-opintoja. • Talous, raha ja yrittäjyys -kurssilla tarkastellaan yritystoimintaan liittyviä talousasioita. Teemoina ovat sijoittaminen, yritystoiminta ja sen rahoitus, sekä rahoittajien ja johdon laskentatoimi. Kurssilla opitaan arvioimaan yrityksen toimintaa erilaisten taloudellisten tunnuslukujen ja mittareiden kautta. • Kurssin ovat tuottaneet Aalto-yliopiston professorit Teemu Malmi ja Vesa Puttonen. Kurssin kehittämiseen on osallistunut useita eri yhteistyökumppaneita Aalto yliopistosta, Helsingin yliopistosta, useista yrityksistä ja talouden alan instituutioista Suomen Yrittäjiin ja Suomen pankkiin. • Kurssin suorittaminen tapahtuu Claned-verkkoalustalla olevia tehtäviä tekemällä joko itsenäisesti tai pienryhmissä. Opettajan rooli kurssilla on toimia ohjaavana tukena ja arvioijana. Tuntiaikaa käytettään tehtävien tekemiseen ja vaikeimpia aiheita käymme yhdessä lävitse tunneilla. Kurssin suorittamisesta saa erillisen todistuksen, jota voi hyödyntää mm. työpaikkaa hakiessa. • Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S)

Terveystieto

Opetuksen tavoitteet
• terveystiedon opetuksen keskeisenä tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää työ- ja toimintakyvyn, turvallisuuden sekä sairauksien ehkäisyn ja terveyden edistämisen merkityksen
Suoritusohjeet ja arviointi
• pakollinen kurssi 1, syventävät kurssit 2-3, soveltava kurssi 4 • TE1, TE2 ja TE3 kurssit arvioidaan arvosanalla 4-10. TE4 kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S)
TE1 Terveyden perusteet (pakollinen)
• pakollisella kurssilla syvennetään perusopetuksen aikana opittua terveysosaamista ja ymmärrystä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä • lisäksi opitaan tunnistamaan ja arvioimaan terveyden edellytysten toteutumista omassa elämässä, lähiyhteisössä ja ympäristössä • keskeistä on myös itsehoitovalmiuksien ja arjen terveysosaamisen kehittäminen sekä mielenterveyden suojaaminen
TE2 Ihminen ympäristö ja terveys (valtakunnallinen syventävä)
• kurssilla tarkastellaan terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta voimavaroina • keskeistä on myös tarkastella perimän ja ympäristöön liittyvien tekijöiden yhteyksiä ja vaikutuksia terveyteen ja toimintakykyyn
TE3 Terveyttä tutkimassa (valtakunnallinen syventävä)
• kurssilla luodaan kokonaiskuva terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn historiallisista kehityslinjoista ja tulevaisuuden haasteista • lisäksi vahvistetaan opiskelijan valmiuksia hankkia ja arvioida terveyteen liittyvää tutkimus- ja arkitietoa • kurssilla harjoitellaan tutkielman tekoa
TE4 Abikurssi (paikallinen soveltava kurssi)
• kurssilla kerrataan ja syvennetään TE1-TE3 kurssien keskeisiä sisältöjä • kurssilla harjoitellaan vastaamaan terveystiedon erilaisiin yo-tehtäviin • kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S)

Teatteritaide

Opetuksen tavoitteet
• opetuksen tavoitteena on rohkaista heittäytymään, kehittää vuorovaikutus- ja esiintymistaitoja sekä monipuolista ilmaisukykyä • toisena keskeisenä tavoitteena on oppia omasta itsestä, sosiaalisista taidoista sekä teatterin ja draaman muodoista
Suoritusohjeet ja arviointi
• kurssit suoritetaan hajautetusti • kurssit voi suorittaa haluamassaan järjestyksessä • kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä (S)
TT1 Ilmaisutaidon peruskurssi (paikallinen soveltava)
• peruskurssilla tehdään monipuolisesti ilmaisua vapauttavia harjoituksia mm. luottamus-, liike- ja ääniharjoituksia • kurssilla tutustutaan improvisaation perusteisiin ja vieraillaan katsomassa improvisaatioteatteria • tarkoituksena on oppia ilmaisun rohkeutta ja päästä eroon esiintymisarkuudesta • kurssilla käydään katsomassa improvisaatioteatteriesitys
TT2 Teatteri-ilmaisun peruskurssi (paikallinen soveltava)
• kurssilla tutustutaan teatteri-ilmaisun perusteisiin ja opetellaan analysoimaan draamallista ilmaisua • kurssilla tutustutaan osallistavaan/soveltavaan teatteriin • kurssilla valmistetaan pieniä esityksiä/esitys ja käydään katsomassa teatteriesitys
TT3 Teatteri-ilmaisun jatkokurssi (paikallinen soveltava)
• kurssilla syvennetään tietoja jossakin tai joissakin teatterin osa-alueissa • kurssilla tehdään osallistavaa ja/tai esittävää teatteria • kurssi suoritetaan kerhomuotoisena (Teatteriklubi 7 lukujärjestyksen ulkopuolella)
TT4 Ideasta muotoon (paikallinen soveltava)
• kurssilla syvennetään teatteri-ilmaisullisia taitoja sekä ryhmäviestintätaitoja • kurssilla valmistetaan pitkä esitys • kurssi suoritetaan kerhomuotoisena (Teatteriklubi 7 lukujärjestyksen ulkopuolella)
TTLD08 Teatteritaiteen lukiodiplomi (valtakunnallinen so-veltava)
• opiskelija toteuttaa itsenäisen työn valitsemastaan aiheesta joko yksin tai ryhmässä • diplomin voi suorittaa teatterin eri osa-alueista: esimerkiksi ohjaajan- tai näyttelijäntyöstä • diplomityön arvioi kaksi ilmaisutaidon ammattilaista • diplomin suorittaminen edellyttää vähintään kolmen ilmaisutaidon kurssin suorittamista

Musiikki

Opetuksen tavoitteet
• Musiikinopetuksen tavoitteena on tukea opiskelijan musiikkisuhteen syventämistä ja opiskelijan kasvua musiikillisen yhteisön jäseneksi. Opetuksessa kehitetään valmiuksia itsenäiseen musiikilliseen ajatteluun, musiikin luovaan tuottamiseen ja yhteismusisointiin.
Suoritusohjeet ja arviointi
• pakollisia kurssit 1-2 (2. kurssi vaihtoehtoinen kuvataiteen 2. kurssin kanssa) • syventäviä kursseja 3-11 • soveltavia kursseja 12-15
MU1 Musiikki ja minä (pakollinen)
• Kurssilla soitetaan, lauletaan ja kuunnellaan musiikkia yhdessä ja syvennetään opiskelijan musiikintuntemusta ja musiikkisuhdetta.
MU2 Moniääninen Suomi (pakollinen)
• Kurssilla tutustutaan suomalaisiin musiikkikulttuureihin ja opiskelijoiden omiin musiikkikulttuureihin käytännön soittamisen, laulun ja kuuntelun kautta.
MU3 Ovet auki musiikille (valtakunnallinen syventävä)
• Kurssilla tutustutaan syvällisesti joihinkin musiikinlajeihin tai musiikkikulttuureihin soittaen, laulaen ja kuunnellen. Ohjelmisto valitaan yhteistyössä opiskelijoiden kanssa.
MU4 Musiikki viestii ja vaikuttaa (valtakunnallinen syventävä)
• Kurssilla tutustutaan musiikin viestintä- ja vaikutusmahdollisuuksiin soittaen, laulaen, kuunnellen ja säveltäen. Työskentelytavat valitaan yhteistyössä opiskelijoiden kanssa.
MU5 Kuoro (paikallinen syventävä)
• Kurssilla lauletaan monipuolista ohjelmistoa kuorossa • Kuoro esiintyy juhlissa ja muissa tilaisuuksissa.
MU6 Orkesteri (paikallinen syventävä)
• Kurssilla soitetaan orkesterimusiikkia eri aikakausilta ja tehdään yhteistyötä kuoron ja bändien kanssa. • Orkesteri esiintyy juhlissa ja muissa tilaisuuksissa. • Orkesteri voi tehdä yhteistyötä sovitus-, studioteknologia- ja ministudio-opetuksen kanssa.
MU7 Bändi- tai lauluyhtye (paikallinen syventävä)
• Kurssilla muodostetaan bändi, lauluyhtye, rapkollektiivi, kansanmusiikkiyhtye tai muu kokoonpano opiskelijoiden toiveiden mukaisesti ja soitetaan bändissä ja/tai lauletaan monipuolista, yhdessä valittua ohjelmistoa. • Kurssilla voidaan tutustua myös konemusiikin tekemiseen.
MU8 Musiikin sävellys ja sovitus (paikallinen syventävä)
• Kurssilla tutustutaan laulu- ja soitinmusiikin sovittamiseen ja säveltämiseen. • Kurssi sisältää paljon itsenäistä työskentelyä ja jonkin verran henkilökohtaista ohjausta sovitus- ja sävellystehtävien parissa. • Kurssilla voidaan tehdä yhteistyötä kuoron, orkesterin, bändien, laulu- ja soitinopetuksen sekä musiikkiteknologian kanssa.
MU9 Latinalais-amerikkalainen musiikki (paikallinen syventävä)
• Kurssilla perehdytään Etelä-Amerikan ja Karibianmeren alueen musiikkiperinteeseen soittaen, laulaen, tanssien ja kuunnellen.
MU10 Laulu- ja soitinopetus (paikallinen syventävä)
• Kurssilla opiskellaan laulua tai soittoa 3-4 hengen ryhmissä opiskelijoiden taitotason mukaisesti.
MU11 Musiikkiteknologia 1 (paikallinen soveltava)
• Kurssilla tutustutaan musiikin tietokoneavusteiseen luomiseen ja muokkaamiseen ja opiskellaan perustiedot nuotinnus- ja sekvensseriohjelmista.
MU12 Musiikkiteknologia 2 (paikallinen soveltava)
• Kurssilla jatketaan äänitys- ja sekvensseriohjelmien ja MIDIn opiskelua siitä, mihin jäätiin Musiikkiteknologia 1 -kurssilla.
MU13 Studiotekniikka 1 (paikallinen soveltava)
• Kurssilla tutustutaan äänentoistoon ja äänitykseen • Opiskellaan PA-laitteiston ja koulun studion peruskäyttö.
MU14 Studiotekniikka 2 (paikallinen soveltava)
• Kurssilla syvennetään kurssilla MU13 omaksuttuja taitoja • Opiskellaan koulun studion ja PA-laitteiston edistyneempää käyttöä. • Kurssilla on mahdollisuus suorittaa lukiodiplomi.
MULD06 Musiikin lukiodiplomi
• Kurssin tavoitteena on, että opiskelija antaa lukioaikanaan näytön musiikillisesta erityisosaamisestaan ja erityisestä harrastuneisuudestaan musiikissa. • Opiskelija osoittaa musiikillista osaamistaan ja harrastuneisuuttaan valmistamalla musiikin taidollista ja tiedollista hallintaa osoittavan projektin tai kokoamalla näytesalkun lukioaikaisista musiikkiopinnoistaan ja toiminnastaan. • Musiikin lukiodiplomin voi toteuttaa joko yksin tai ryhmän jäsenenä. • Kurssin keskeiset sisällöt perustuvat musiikin lukiodiplomin erilaisiin toteutustapoihin ja osa-alueisiin. Musiikin lukiodiplomi muodostuu neljästä osasta, jotka ovat opiskelijan musiikillinen omaelämäkerta, musiikkiprojekti tai musiikillinen näytesalkku, yhteenveto ja arvioitsijoiden lausunto.

Kuvataide

Opetuksen tavoitteet
• löytää omille ajatuksilleen ja mielikuvilleen luontevimman kuvallisen ilmaisumuodon sekä kokee tekemisen ja onnis-tumisen iloa ja riemua • ymmärtää taiteen, ympäristön ja muun visuaalisen kulttuurin merkityksen omassa elämässään, yhteiskunnassa ja globaalissa maailmassa • rakentaa kulttuuri-identiteettiään erilaisia kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla • syventää monilukutaitoaan ja kulttuurista osaamistaan kuvanlukutaitoa, medialukutaitoa ja ympäristönlukutaitoa kehittämällä
Suoritusohjeet ja arviointi
• pakollisia kurssit KU1-KU2, joista KU2 on vaihtoehtoinen musiikin MU2-kurssin kanssa, syventäviä KU3 ja KU4 • paikallisia kursseja KU5-KU11 • KULD02 on valtakunnallinen lukiodiplomikurssi • arviointi kohdistuu kuvalliseen tuottamiseen, visuaaliseen havaitsemiseen ja ajatteluun, kuvallisen kulttuurin tulkintaan sekä esteettiseen, ekologiseen ja eettiseen arvottamiseen • arvioinnilla kannustetaan opiskelijoita oman kuvallisen ilmaisun kehittämiseen, ohjataan työtapojen ja opiskeluympäristöjen tarkoituksenmukaiseen käyttöön • valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan asteikolla 4-10 • paikalliset kurssit KU5, KU6, KU7 ja KU11 arvioidaan asteikolla 4-10, kursseista KU8 ja KU9 opiskelija saa suoritusmerkinnän (S), halutessaan myös numeroarvosanan • kuvataiteen lukiodiplomi (KULD02) kirjataan todistukseen S-merkinnällä, kurssista annetaan erillinen diplomitodistus • diplomin arviointiohjeet julkaistaan vuosittain tehtävien yhteydessä. • ennen diplomikurssille osallistumista opiskelijalla täytyy olla suoritettuna vähintään neljä lukion hyväksymää kuvataiteen kurssia
KU1 Kuvat ja kulttuurit (pakollinen)
• omat kuvat identiteettien rakentajina, kulttuurisen moninaisuuden ilmentäjinä ja kulttuuriperinnön uudistajina • vaikuttaminen omissa ja muiden kuvissa, taiteessa, mediassa ja muissa ympäristöissä • erilaiset käsitykset taiteesta ja muusta visuaalisesta kulttuurista • kuvataiteen käsitteistö, kuvatyypit ja kuvastot
KU2 Muotoillut ja rakennetut ympäristöt (pakollinen, vaihtoehtoinen pakollisen MU2 kurssin kanssa)
• ympäristön suunnittelun ja muotoilun käsitteistö ja kuvastot • luonnon, arkkitehtuurin ja muotoilun ajankohtaiset ilmiöt • ympäristön kuvakulttuurit identiteettien rakentajina ja kulttuuriperinnön uudistajina
KU3 Osallisena mediassa (valtakunnallinen syventävä)
• median sisällöt, tuotteet, palvelut, ilmiöt ja ympäristöt kuvallisen tuottamisen lähtökohtana • median käsitteistö, kuvatyypit ja kuvastot • median ajankohtaiset ilmiöt ja kysymykset
KU4 Taiteen monet maailmat – kohti omaa kuvailmaisua (valtakunnallinen syventävä)
• taiteen maailmat identiteettien rakentajina, painopiste modernismin aikakaudessa • kuvataiteen käsitteistö, kuvatyypit ja kuvastot • kuvalliset, sanalliset ja muut taiteen tulkinnan keinot • taiteen ajankohtaiset ilmiöt ja kysymykset • oman kuvailmaisun kehittäminen
KU5 Piirustus, maalaus ja nykytaide (paikallinen syventävä)
• erilaisten piirtimien erityspiirteet • akvarelli-, guassi- ja akryylimaalauksen perusteet • näyttelyvierailut
KU6 Keramiikka- ja kuvanveisto (paikallinen syventävä)
• oman kolmiulotteisen ilmaisun kehittäminen • käyttöesineiden suunnittelu ja toteutus eri savilaaduista • muovailu-, levy- ja makkaratekniikat • keskeisimmät koristelutekniikat ja lasituskokeilut • keraaminen pienoisveistos
KU7 Valokuvailmaisu ja pimiökurssi (paikallinen syventävä)
• valokuvakerronnan erityispiirteet • kuvajournalismi • järjestelmäkameran toiminta • mustavalkokuvien kopiointi ja pimiötyöskentely • valokuvauksen historia ja nykypäivä • digitaalinen valokuva
KU8 Kirjansidonta ja käsintehty paperi (paikallinen soveltava)
• paperin valmistaminen kierrätysmateriaaleista • paperin marmorointi ja muut perinteiset koristelutekniikat • kirjojen ja albumien sidonta em. materiaaleja käyttäen
KU9 Kankaanpaino ja värjäystyöpaja (paikallinen soveltava)
• leimasinpainanta • solmuvärjäys ja vahabatikki • silkkipainotekniikat ja kankaanmaalaus
KU10 Digitaalinen kuvailmaisu (paikallinen soveltava)
• valokuvan kuvankäsittely • luova kuvankäsittely (kuvamanipulaatio) • kuvankäsittelyohjelman perusteet ja mahdollisuudet • kuvankäsittely kuvataiteessa ja graafisessa suunnittelussa • digitaalisen kuvan tekijänoikeudet
KU11 Taidegrafiikka (paikallinen soveltava)
• tarjotaan parittomina vuosina • kohopainomenetelmät • syväpaino / kuivaneula • monotypia ja sekatekniikat • taidegrafiikan vedostaminen ja merkinnät
KULD02 Kuvataiteen lukiodiplomi (valtakunnallinen soveltava)
• kurssin tavoitteena on, että opiskelija antaa erityisen näytön lukioaikaisesta osaamisestaan ja harrastuneisuudestaan kuvataiteessa • opiskelija osoittaa kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin laaja-alaista osaamistaan tuottamalla, tulkitsemalla ja arvottamalla monipuolisesti erilaisia kuvia • kuvataiteen lukiodiplomi muodostuu teoksesta sekä työskentelyprosessia, itsearviointia ja kuvataiteen tuntemusta kuvaavasta portfoliosta • Kurssilla toteutetaan valtakunnallisten ohjeiden ja tehtävien mukainen opinnäytetyö. Ennen kurssille osallistumista opiskelijalla tulee olla suoritettuna neljä lukion hyväksymää kuvataiteen kurssia. Työn arvioivat ohjaava opettaja ja ulkopuolinen arvioitsija. Kiitettävästä suorituksesta voi saada lisäpisteitä taide- ja kasvatusalan pääsykokeissa.

Liikunta

Opetuksen tavoitteet
• tavoitteena on fyysisen, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn edistäminen • opiskelija oppii liikkumaan aktiivisesti ja turvallisesti • opiskelija oppii pitämään huolta fyysisestä aktiivisuudestaan ja toimintakyvystään • opiskelija oppii soveltamaan liikunnallisia perustaitoja ja -tietoja erilaisissa liikuntatehtävissä, -muodoissa ja -lajeissa eri vuodenaikoina ja eri olosuhteissa • opiskelija oppii arvioimaan ja sen pohjalta harjoittamaan fyysisiä ominaisuuksiaan (voima, kestävyys, liikkuvuus ja nopeus) • opiskelija ottaa vastuuta omasta toiminnasta, yrittää parhaansa, työskentelee aktiivisesti ja kehittää itseään pitkäjänteisesti • opiskelija ottaa vastuuta yhteisestä toiminnasta, toimii toisia kunnioittavassa vuorovaikutuksessa, ottaa toiset huomioon sekä oppii auttamaan ja avustamaan muita liikuntatunneilla • syventävien kurssien tavoitteena on harjoittaa kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä edistävää liikuntaa, kehittää vastuun ottamista omasta ja yhteisestä toiminnasta sekä saada myönteisiä kokemuksia omasta kehosta, koetusta liikunnallisesta pätevyydestä ja yhteisöllisyydestä
Suoritusohjeet ja arviointi
• liikunnan arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opetuksen tavoitteiden saavuttamisesta, oppiaineen opiskelun etenemisestä ja edistää opiskelijan oppimista • liikunnan arviointi koostuu sekä fyysisen toimintakyvyn että sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn opetuksen tavoitteiden saavuttamisesta • tuntitoiminnan vaikutus arvosanaan on vähintään puolet • fyysisten kunto-ominaisuuksien tasoa ei käytetä arvioinnin perusteena • opetuksessa ja arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan terveydentila ja erityistarpeet • pakollisilla kursseilla syvennetään peruskoulussa opittuja liikuntataitoja ja -tietoja sekä annetaan mahdollisuus tutustua monipuolisesti erilaisiin liikuntamuotoihin ja lajeihin • pakollisten kurssien opetus tukee opiskelijoiden toimintakykyä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia, kasvua osallisuuteen sekä kannustaa terveyttä edistävän liikunnan harrastamiseen ja liikkuvan elämäntavan omaksumiseen • opettaja tarkentaa syventävien kurssien sisällöt yhdessä opiskelijaryhmän kanssa • pakolliset liikuntakurssit LI1-LI2 arvioidaan arvosanalla 4-10 • syventävät liikuntakurssit LI3-LI5 arvioidaan arvosanalla 4-10 • paikalliset liikuntakurssit LI6-LI12 arvioidaan suoritusmerkinnällä (S)
LI1 Energiaa liikunnasta (pakollinen)
• liikunnallisten perustaitojen soveltaminen opiskeluympäristön liikuntamahdollisuuksia monipuolisesti käyttäen • fyysisten ominaisuuksien harjoittaminen eri liikuntamuodoissa ja -lajeissa
LI2 Aktiivinen elämäntapa (pakollinen)
• liikunnan perustaitojen soveltaminen • hengitys- ja verenkiertoelimistöä kuormittava liikunta • lihaskuntoharjoittelu ja kehonhuolto • fyysisten kunto-ominaisuuksien arviointi ja testaus
LI3 Terveyttä liikkuen (valtakunnallinen syventävä)
• terveyttä edistävä liikunta • fyysiseen toimintakykyyn liittyvien taitojen ja tietojen syventäminen • oman liikuntaohjelman suunnittelu ja toteutus (teknologiaa hyödyntäen) • opiskelijoiden yhdessä suunnittelemat lajikokeilut (keilaus, jousiammunta, golf, curling jne.)
LI4 Kehonhuoltokurssi (valtakunnallinen syventävä)
• venyttely • jooga • foamroller (lihaskalvojen huolto) • syvien lihasten harjoitukset • rentoutuminen ja stressin esto
LI5 Hyvinvointia liikkuen (valtakunnallinen syventävä)
• kurssin monipuoliset liikuntatehtävät mahdollistavat osallisuuden, liikunnallisen pätevyyden ja kehollisen ilmaisun kokemuksia • pyritään monipuolisen ja vaihtelevan palloiluohjelman avulla kohottamaan fyysistä kuntoa ja psyykkistä hyvinvointia • treenataan tavoitteellisesti oman kunto-ohjelman mukaan • rentouttavat ja elämykselliset liikuntakokemukset • kurssi voidaan toteuttaa palloilukurssina (KAU) tai treenikurssina (WAC)
LI6 Kuntosalikurssi (paikallinen soveltava)
• monipuolinen lihaskuntoharjoittelu ja kehonhuolto • henkilökohtaisen kuntosaliohjelman suunnittelu ja toteutus • kunto-ominaisuuksien arvioinnin avulla opiskelijoille annetut ohjeet • omatoimiseen lihaskuntoharjoitteluun teknologiaa hyödyntäen • kurssi voidaan toteuttaa fitness- ja hyvinvointikurssina (WAC) tai kuntosalikurssina (KAU) (fitness ja hyvinvointikurssilla sisältö painottuu kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäämiseen liikunnan, rentoutumisen ja ravintoasioiden kautta)
LI7 Mailapelikurssi (paikallinen soveltava)
• opiskeluympäristön tarjoamien liikuntamahdollisuuksien hyödyntäminen mailapeleissä • liikunnan perustaitojen soveltaminen oppilaiden kanssa yhdessä valitsemien mailapelien (salibandy, sulkapallo jne.) muodossa
LI8 Talviliikuntakurssi (paikallinen soveltava)
• opiskeluympäristön tarjoamien liikuntamahdollisuuksien hyödyntäminen talviliikuntalajien perustekniikoiden harjoittelussa • opiskelijoiden kanssa yhdessä suunniteltavat ja toteutettavat talviliikuntalajit (jääkiekko ja muut jääpelit, curling ja hiihto/laskettelu)
LI9 Liikunnan projektikurssi (paikallinen soveltava)
• kurssi suoritetaan edustamalla koulua erilaisissa joukkuepeleissä (esim. jalkapallo, salibandy ja lentopallo) tai tanssiesityksen suunnittelulla ja toteutuksella koulun juhlissa
LI10 Vanhat tanssit (paikallinen soveltava)
• kurssien aikana harjoitellaan vanhojen tansseja ja valmistellaan Wanhat tanssit -esitys
LILD04 Liikunnan lukiodiplomi (valtakunnallinen soveltava)
• opiskelija antaa erityisen näytön lukioaikaisesta osaamisestaan ja harrastuneisuudestaan liikunnassa ja pohtii monipuolisen liikunnan merkitystä elämässään • opiskelija kehittää fyysistä toimintakykyään, liikunnallista erityisosaamistaan ja yhteistyökykyjään • liikuntakykyisyystestit • liikuntatutkielma • erityisosaamisen osoittaminen omassa liikuntalajissa • harrastuneisuus portfolion muodossa tehtävän itsearvioinnin muodostamassa kokonaisuudessa
LI12 Rentoutuskurssi (paikallinen soveltava)
• erilaisten rentoutusmenetelmien (esim. mielikuvarentoutus, jooga, hieronta, venyttely, syvärentoutus ja shiatsu) harjoittelu • tutustuminen rentoutumisen teoriaan

Kotitalous

Opetuksen tavoitteet
• kotitalousopetuksessa tähdätään opiskelijoiden henkilökohtaisten kotitaloustaitojen kehittämiseen • kurssin tarkoituksena on harjaannuttaa käden taitoja, oppia työmenetelmiä ja pystyä itsenäiseen kotitaloudelliseen ajatteluun • tarkoituksena on kehittää vuorovaikutus- ja tiedon käsittelytaitoja
Suoritusohjeet ja arviointi
• kurssin suorittamiseksi kurssin tunneille on osallistuttava säännöllisesti • kurssilla tehdään aiheeseen liittyvä esitelmä ja se esitetään muille • kurssisuoritus on suoritusmerkinnällä (S)
KO1 Arjen taidot (paikallinen soveltava)
• kurssilla opiskellaan kotitalouden arjentaitoja itse tehden ja suunnitellen omaa elämään liittyviä asioita • kurssin sisältöinä on ruoanvalmistus, kodin arki ja juhla sekä itsenäiseen elämään valmistautuminen
KO2 Matka ruokakulttuureihin (paikallinen soveltava)
• kurssilla opiskellaan erilaisia ruokakulttuureja ja tutustutaan eri maiden ruokiin, valmistusmenetelmiin ja raaka-aineisiin • kurssilla valmistetaan ruokaa kunkin maan ruokakulttuuriin liittyvää ruokaa ja saadaan tietoa erimaiden kulttuurista
KOLD01 Kotitalouden lukiodiplomi (valtakunnallinen soveltava)
• lukiodiplomin kurssin perustana on lukioaikainen kotitalouden opiskelu, joka on kuitenkin vähintään kahden lukiokurssin mittainen • kurssi suoritetaan itsenäisesti ja se on 38 tunnin mittainen soveltavakurssi, joka muodostuu lukiodiplomityöstä ja esseestä • kotitalouden lukiodiplomin suorittamisen tarkoituksena on kotitalouden keskeisten sisältöalueiden hahmottaminen, prosessiomaisen oppimisen vahvistamisen sekä oman elämän kehittäminen

Tietotekniikka

AT1 Lukiolaisen tietotekniikka (paikallinen syventävä)
• tällä kurssilla kerrataan ja täydennetään toimisto-ohjelmien käyttötaitoja • kurssi on peruskurssi, joka keskittyy dokumenttien oikeaoppiseen rakentamiseen (kirjoita, merkitse dokumentin rakenne tyyleillä ja muotoile tyylien avulla) • kurssilla tulevat tutuksi Microsoftin tekstinkäsittely-, taulukkolaskenta- ja esitysgrafiikkaohjelmat sekä avoimen lähdekoodin LibreOffice, joka tulee lukiolaiselle vastaa sähköisissä ylioppilaskirjoituksissa • toinen pääteema on tiedon visualisointi perinteisen taulukkolaskentaohjelman graafien sekä sekä modernien tietovirtojen avulla • lisäksi opitaan tiedon upottamista ja linkittämistä eri ohjelmien sekä järjestelmien välillä • jos ongelmanasi tekstinkäsittelyssä on mielivaltaisesti dokumentissa hyppivät kuvat ja kappaleet sekä haasteet pitkän tekstin keskitetyssä muotoilussa, niin tämä kurssi on sinulle erittäin suositeltava • tämä kurssi antaa hyvät valmiudet lukiossa tarvittaviin tietotekniikan perustaitoihin ja digitaalisen yo-kokeen suorittamiseen • kurssin aikana jokainen opiskelija suorittaa myös Tieke:n hallinnoiman tietokoneen käyttäjän @-ajokortista seuraavat moduulit: tekstinkäsittely ja taulukkolaskenta • opiskelija voi halutessaan täydentää suoritustaan @-ajokortiksi suorittamalla seuraavat moduulit: laitteen ja tiedon hallinta, internet ja sähköposti • numeroarviointi asteikolla 4-10
AT2 Ohjelmointi (paikallinen syventävä)
• kurssi on ohjelmoinnin peruskurssi, jossa tutustutaan koodauksen peruskäsitteisiin sekä ajattelumalliin • kurssilla keskitymme ohjelmoinnin tärkeimpään taitoon eli kykyyn purkaa ongelma pieniin osiin ja muotoilla siitä algoritmi • kurssin suorittaminen ei edellytä aikaisempaa ohjelmointikokemusta - riittää, että olet kiinnostunut ymmärtämään, miten tietokonetta komennetaan • kurssilla käytetään JavaScript-ohjelmointikieltä tms. • kurssilla tehdään pienimuotoisia ohjelmointiprojektitöitä • numeroarviointi asteikolla 4-10
AT3 Soveltava ohjelmointi (Arduino) (paikallinen syventävä)
• kurssilla tutustutaan sulautettujen järjestelmien ohjelmointiin sekä robotiikan perusteisiin • perusideana on ohjelmoida esimerkiksi liiketunnistimen mukaan reagoiva valaistus tai vaikkapa led-seinä, jonka teksti reagoi ulkolämpötilaan • työkaluna toimii suosittu Arduino -mikro-ohjain ja siihen liitetyt anturit • tutustumme myös esineiden internetiin (Internet of Things, IoT) ja sen keskeisiin periaatteisiin • kurssilla tehdään pieniä harjoitustöitä ja loppuprojekti • harjoitukset valitaan kurssilaisten toivomuksien mukaan (esim. ohjelmoidaan midi-koskettimistolla soitettava oma syntetisaattori) • esitietoina opiskelijan olisi hyvä hallita ohjelmoinnin peruskäsitteet. Tätä tärkeämpää olisi omata vastaanottava mieli ja paljon hulluja visiota, mitä laitteistolla voisi tehdä • numeroarviointi asteikolla 4-10
AT4 Peliohjelmointi (paikallinen syventävä)
• Miten pelejä tehdään? Mikä on peliäly? Voisinko minä tehdä pelin? Kurssilla opitaan tärkeimpiä modernin tietokonepelin tekemiseen tarvittavia periaatteita. Kurssilla tehdään siis pe-lejä. Aloitamme matopelistä ja päädymme 2D-ampumape-liin. Pelinkehitysalustana käytetään Unity3D:tä (http://uni-ty3d.com/) tai vastaavaa. • kurssille ovat tervetulleita koodauksesta, käsikirjoittamisesta, grafiikasta ja äänestä kiinnostuneet opiskelijat • Kurssin lopputyöpelit tehdään ryhmissä • Esitietoina vaaditaan AT2 tai vastaavat tiedot • numeroarviointi asteikolla 4-10

Opinto-ohjaus

Opetuksen tavoitteet
• lukio-opiskelun käytänteiden ja opiskelutaitojen oppiminen • harjaantuminen suunnitelmallisuuteen ja itsearviointiin • elämänsuunnittelu- ja elämänhallintataitojen kehittäminen • perehtyminen jatko-opintomahdollisuuksiin ja työelämätaidot
Suoritusohjeet ja arviointi
• kurssisuoritus edellyttää osallistumista oppitunneille, infotilaisuuksiin sekä annettujen tehtävien tekemistä • OP1-kurssi on kaikille pakollinen kurssi ensimmäisen vuoden ensimmäisessä jaksossa • OP2-kurssi on kaikille pakollinen kurssi, joka on hajautettu 2. ja 3. vuodelle • pakollisiin kursseihin sisältyy myös ro-tuokiot sekä henkilökohtaiset ja pienryhmäohjaukset • tutor-kurssille on erillinen haku • kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä (S)
OP1 Minä opiskelijana (pakollinen)
• lukio-opintojen rakenne ja käytänteet • oppiminen ja opiskelutaidot • TVT-taidot • itsetuntemus ja elämänhallinta • omien toimintamallien ja vahvuuksien tunnistaminen • henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatiminen
OP2 Jatko-opinnot ja työelämä (pakollinen)
• jatko-opintomahdollisuudet Suomessa ja ulkomailla • työelämätietous, muuttuva ja monimuotoinen työelämä • yrittäjyys • työelämä- ja työnhakutaidot • työelämään ja jatko-opintoihin tutustuminen • jatko-opintojen ja tulevaisuuden suunnittelu, jatko-opintoihin hakeutuminen • henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman päivittäminen • lukio-opintojen kannalta kulloinkin ajankohtaiset asiat
OP3 Tutor-kurssi (paikallinen soveltava)
• ryhmänohjaus ja vertaistuki • ongelmanratkaisu ja vuorovaikutustaidot • itsetuntemus • tilaisuuksien ja tapahtumien järjestäminen • markkinointi ja viestintä • kurssin suorittaminen edellyttää opiskelijalta aktiivisuutta, halua sitoutua toimintaan koko lukuvuodeksi ja valmiutta käyttää siihen myös oppituntien ulkopuolista aikaa
OP4 Opiskelutaitojen kehittäminen (paikallinen soveltava)
• Kurssin voi suorittaa vapaavalintaisesti joko lukemisen ja kirjoittamisen opiskelutaitoina tai matematiikan työskentelytapoina yhteistyössä MAA2-kurssin kanssa. • Eri oppiaineiden opiskelustrategiat, erilaiset oppimistyylit ja opiskelustrategiat • Rentoutuminen, motivaatio, omat vahvuudet ja oppimisasenne • Kokeisiin valmistautuminen • Mahdollisuus lukitesteihin • Matematiikan työskentelytapoja MAA2-kurssilla (erikseen valittavassa ryhmässä), matematiikkapajaan osallistuminen

Teemaopinnot

Opetuksen tavoitteet
• teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja • teemaopintojen keskeisenä tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia usean eri oppiaineen tietojen ja taitojen yhdistämiseen ja soveltamiseen • teemaopinnot ovat valtakunnallisia, valinnaisia kursseja • kukin lukio tarjoaa kursseista omien suunnitelmien pohjalta muokatut sisällöt • opiskelija etsii eri tieteen- ja taiteenalojen keskeisten käsitteiden ja näkökulmien välisiä yhteyksiä ja muodostaa niiden pohjalta kokonaisuuksia • opiskelija hahmottaa ongelmia, ilmiöitä tai kysymyksiä sekä innostuu etsimään niihin ratkaisuja yksin ja yhteistyössä muiden kanssa • opiskelija hyödyntää eri aloilta hankkimiaan tietoja ja taitoja • opiskelija hakee informaatiota eri lähteistä ja arvioi tietolähteiden luotettavuutta • opiskelija soveltaa osaamistaan ja kehittää tieto- ja viestintäteknologisia taitojaan käytännön toiminnassa • opiskelija työskentelee tavoitteellisesti ja toimii rakentavasti ryhmän jäsenenä
Suoritusohjeet ja arviointi
• teemaopintojen arviointi perustuu opiskelijan taitoihin hakea tietoa, arvioida ja soveltaa sitä sekä tuottaa luotettavien lähteiden pohjalta jäsentyneitä kokonaisuuksia • olennaisia arvioinnin kohteita ovat opiskelijan taidot arvioida kriittisesti tietolähteitä sekä ymmärtää eri tietojen ja taitojen välisiä yhteyksiä • työskentelyn kohdistuu sen tavoitteellisuuteen ja suunnitelmallisuuteen • opiskelijoille annetaan ohjaavaa palautetta myös vuorovaikutus- ja yhteistyötaidoista sekä työvälineiden käytöstä • teemaopintojen arvioinnissa käytetään monipuolisia arviointimenetelmiä • kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä (S)
TO1 Monitieteinen ajattelu (valtakunnallinen syventävä)
• kurssin tavoitteena on tarjota tilaisuuksia ajattelun taitojen kehittämiseen laaja-alaisesti ja oppiainerajat ylittävästi • opiskelijat oppivat hahmottamaan eri tieteen- ja taiteenalojen välisiä yhteyksiä sekä niiden keskeisten periaatteiden ja käsitteiden vuorovaikutusta yhtä tiedonalaa laajemmissa kokonaisuuksissa • kurssin aikana opiskelijat kehittävät kriittistä ja luovaa ajatteluaan itsenäisesti ja yhteistoiminnassa muiden kanssa • lukiomme tarjoama kurssi keskittyy futurologiaan eli tulevaisuudentutkimukseen • tulevaisuudentutkimus on monitieteinen ja tieteiden välinen tiedonala, jonka päätehtävä on kartoittaa jonkin ilmiön mahdollisia, todennäköisiä ja toivottavia tulevaisuuksia • vastuuopettajana kurssilla on Melissa Paakkanen
TO2 Tutkiva työskentely teknologialla (valtakunnallinen syventävä)
• tieto- ja viestintäteknologian kurssin tavoitteena on, että opiskelija suunnittelee, toteuttaa ja esittää yksin tai yhteistyössä muiden opiskelijoiden kanssa johonkin ilmiöön tai aihepiiriin liittyvän dokumentoidun projektin, tutkielman, keksinnön tai muun tuotoksen • samalla hän kehittää osaamistaan tieto- ja viestintäteknologiassa • lisäksi tavoitteena on, että opiskelija saa tilaisuuksia oppiainerajat ylittävään työskentelyyn ja yhteistyöhön lukiomme tarjoama kurssi keskittyy matemaattiseen mallintamiseen • kurssin tavoitteena on tarjota oppilaille mahdollisuuksia hahmottaa matemaattisten menetelmien merkitystä ilmiöiden mallintamisessa • kurssin tarkoituksena on syventää opiskelijoiden matemaattisia ja tietoteknisiä taitoja, oppia huomaamaan matematiikan menetelmien käyttökelpoisuus sekä ymmärtää tieteellisen tiedon rakentumista matematiikan avulla • kurssi antaa myös valmiuksia hyödyntää sähköisissä ylioppilaskirjoituksissa käytettyjä ohjelmia • kurssin vastuuopettajana on Jussi Lehtonen
TO3 Osaaminen arjessa (valtakunnallinen syventävä)
• kurssin tarkoituksena on vahvistaa opiskelijoiden koulussa hankkiman osaamisen ja arkielämän välistä yhteyttä • tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään yhteiskunnan toimintaperiaatteita ja kehittää työelämässä tarvittavaa osaamista koulun ulkopuolisissa toimintaympäristöissä • lukiomme tarjoama kurssi keskittyy yhteistyöhön ja hyväntekeväisyyteen alueellisena yhteistyönä • kurssi toteutuu suurelta osaltaan käytännön toimimisena lähialueen järjestöjen, laitosten ja muiden yhteistyötahojen arjessa • kurssin vastuuopettajana toimii Kati Wackström
TO4 Kaupunki, kulttuuri ja kieli (valtakunnallinen syventävä)
Opetuksen tavoitteet: Opiskelija • osaa kuvata luonnon ja ihmistoiminnan alueellisia ilmiöitä ja vuorovaikutussuhteita • arvostaa kulttuurien monimuotoisuutta • tuntee kaupunkisuunnittelun keinoja • saa elämyksiä ja kokemuksia, jotka syventävät kiinnostusta tapaan hahmottaa ja tutkia maailmaa • osaa tarkastella maailmaa eri lähtökohdista • osaa matkailuun liittyvää arkiterminologiaa • osaa havainnoida arkiympäristöjä ja tulkita maisemaa • tunnistaa kulttuurisia piirteitä ja niiden eroja • tunnistaa ranskan kielen peruspiirteitä • hahmottaa kielen kehittymisen maantieteellisenä ilmiönä Kurssin sisältö: • ihmismaantieteellisen ajattelun syventäminen • maantieteellisestä teoriasta käytännön kokemiseen: mm. Ranskan väestörakenne ja väestömuutokset, asutuksen sijoittuminen, maankäyttö ja ruokakulttuuri, muuttuva kaupunkiympäristö, liikenneverkot ja matkailu • ranskan kielen kehittyminen maantieteellisenä ilmiönä • ranskan kielen vaikutus englannin kielen kehittymiseen • ranskan kielen osaamisen ja matkailuun liittyvän sanaston syventäminen • Ranskan kulttuurin omaleimaisten piirteiden hahmottaminen ja stereotypioiden todentaminen Suoritusohjeet ja arviointi: • kurssin aikana opettajien antamat tehtävät oppituntien puitteissa (mm. sähköisen kartta-alustan käyttö) • pidennetty viikonloppumatka Pariisissa • geomedian hyötykäyttö (haastattelututkimus, videot, sosiaalinen media) • loppuseminaari (suulliset esitykset kurssin aikana valituista kohteista)